Sinun on hyvä tuntea vuosilomalain perusasiat, jotta voit tarkastaa lomaoikeutesi.
Vuosiloman keskeiset käsitteet
Vuosilomapalkka = vuosiloman ajalta maksettava keskimääräinen palkka luontoisetuineen
Lomakorvaus = maksetaan työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia. Korvauksen määrä on 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.
Lomaraha / lomaltapaluuraha = perustuu työehtosopimukseen, ei lakiin. Maksetaan vuosilomapalkan tai lomakorvauksen lisäksi.
Vapaata, kun vuosilomaa ei ole kertynyt = jos työntekijä sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, hänellä on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.
Edellä mainitut etuudet määräytyvät vuosilomalain tai työehtosopimuksen perusteella. Tarkemmat säännökset vuosilomapalkan maksamisesta, ajankohdasta ja muista vuosilomaan liittyvistä asioista löytyvät vuosilomalaista. Lisäksi työehtosopimuksissa voi olla vuosilomalaista poikkeavia säännöksiä.
Vuosiloman laskeminen
Vuosilomalain mukainen lomakausi on 2.5.–30.9.
Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuosi on 1.4. – 31.3. Tällä ajanjaksolla tehty työ määrittää vuosilomapäivien määrän tulevalle lomakaudelle. ELI 1.4.2022 – 31.3.2023 aikana tehty työ on kerryttänyt lomapäiviä kesälomakaudelle 2023.
- Esimerkki: Tuotantokoordinaattori on aloittanut kokoaikaisen toistaiseksi voimassaolevan työn 1.1.2023. Lomakaudelle 2023 tuotantokoordinaattorille kertyy kuusi lomapäivää. Kertyneet lomat tulee pitää lomakauden aikana.
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (31.3.) jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vuoden tai yli, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
- Teatterialan työehtosopimuksen (Teates) mukaan vuosilomaoikeus on kuitenkin kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijä on ollut palvelussuhteessa omassa teatterissa 31.3. mennessä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, ja hänelle on siihen mennessä kertynyt henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä 15 vuotta. Jos henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa on yhteensä vähintään 5 vuotta, työntekijä on ollut palvelussuhteessa 31.3. ja palvelussuhde on välittömästi jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, vuosiloman kertymä on kaksi ja puoli arkipäivää lomanmääräytymiskuukaudelta.
Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.
14 päivää tai 35 tuntia
Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää (esim. raskaus- ja vanhempainvapaata). Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.
Työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan loma-ajan palkan sijasta prosenttiperusteista vuosilomakorvausta. Lomakorvauksen laskentaperusteesta lisää jäljempänä.
Raskaus- ja vanhempainvapaalta vuosilomaa kertyy lain mukaan enintään kuuden kuukauden ajalta (160 arkipäivää).
- Teatterialan työehtosopimuksessa on sovittu erikseen siitä, että perhevapaat ovat työssäolon veroista aikaa kokonaisuudessaan.
- Teatterialan työehtosopimuksessa mainitaan lisäksi, että vanhempainvapaan aikana vuosiloma karttuu vain sille vanhemmalle, joka saa vanhempainrahaa.
Vuosilomapalkka
Vuosiloman ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomapalkkaa, jonka laskenta selviää vuosilomalaista tai työehtosopimuksesta. Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Pääperiaate on, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Vuosilomapalkka perustuu vuosilomalain mukaiseen laskentakaavaan, joita ovat viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva, keskipäiväpalkkaan perustuva, prosenttiperusteinen tai palvelurahoihin perustuva vuosilomapalkka.
Työehtosopimuksissa saattaa olla poikkeavia määräyksiä.
- Esimerkiksi Teatterialan työehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkka lasketaan kalenteripäiväkohtaisesti jakamalla varsinainen palkka vuosilomakuukauden kalenteripäivillä. Vuosilomapalkkaan voidaan tehdä vielä työaikoihin liittyvä prosenttilisäys, joka lasketaan palkkauskohtaisesti erikseen. Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut vuosilomaa ja osan vuotta kuulunut yllä mainitun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.
Vuosilomapalkka on pääsääntöisesti maksettava ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.
Prosenttiperusteinen vuosilomakorvaus
Lomakorvaus työsuhteen aikana maksetaan prosenttiperusteisesti. Niissä tapauksissa, joissa työsuhteen kestäessä työntekijälle ei ole kertynyt vuosilomalain mukaista vuosilomaa vaan vapaata (täysi lomanmääräytymiskuukausi ei tule työajassa täyteen), on työntekijällä oikeus saada lomakorvauksena 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Palkan määrässä ei oteta lukuun hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Työehtosopimuksissa saattaa olla vuosilomalaista eriäviä määräyksiä.
- Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevassa työehtosopimuksessa vuosilomakorvauksen laskentaprosentti on 13,5.
- Teatterialan työehtosopimuksen liitteen 8 (vierailevan ohjaajan, koreografin, skenografin, valo-, ääni- ja videosuunnittelijan teatterityöehtosopimus) mukainen vuosilomakorvauksen laskentaprosentti on 12,5 ja liitteen 10 (vierailevan tanssijan/sirkustaitelijan työehdot) mukainen vuosilomakorvauksen laskentaprosentti on 12.
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijälle, joka ei työsuhteen päättymiseen mennessä ole saanut pidettyä jo kertynyttä vuosilomaa. Lomakorvaus lasketaan vastaavalla tavalla kuin vuosilomapalkka.
Jos työntekijälle on työsuhteen ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertynyt työssäolopäiviä, työssäolotunteja tai niiden veroista aikaa täyden lomanmääräytymiskuukauden verran, eikä hän ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta, kyseiset kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
- Esimerkki: Järjestäjä on kokoaikaisesti töissä tv-tuotannossa 26.2-6.5. Helmikuussa työpäiviä on kolme, toukokuussa neljä ja maalis-huhtikuussa täydet työpäivät (21/22 päivää). Järjestäjälle kertyy vuosilomaa kolmelta kuukaudelta yhteensä 6 päivää. Vaikka helmi- ja toukokuu ovat vajaita kuukausia, lasketaan näiden kuukausien työssäolopäivät yhteen.
Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä muuta sovi. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Lomaraha perustuu työehtosopimukseen.
Lomarahan (lomaltapaluurahan) saaminen perustuu työsopimukseen sovellettavaan työehtosopimukseen, ei lakiin. Lomarahasta nauttivat siis ainoastaan ne, joille työehtosopimuksen mukaan loma-ajan palkan tai korvauksen lisäksi tulee maksettavaksi myös lomarahaa. Lomarahasta säädetään esimerkiksi Teatterialan työehtosopimuksessa, Tanssinopettajien työehtosopimuksessa, sekä Elokuva- ja TV-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa.
- Esimerkiksi Elokuva- ja TV-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle tulee maksaa lomaraha, joka on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosilomapalkasta.
Sairastuminen tai työkyvyttömyys vuosiloman aikana
Muista pyytää välittömästi loman siirtoa, jos sairastut vuosilomaa ennen tai sen aikana!
Jos työntekijä tulee vuosilomansa aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi, kuusi ensimmäistä vuosiloman aikaan sattuvaa työkyvyttömyyspäivää ovat omavastuupäiviä, jotka eivät oikeuta lomapäivien siirtoon. Kuuden päivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään siirretyksi. Jokaiselle työntekijälle turvataan vähintään neljän viikon vuosiloma edellyttäen, että vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Käytännössä tämä koskee siis niitä, jotka ansaitsevat vuosilomaa vuodessa enemmän kuin neljä viikkoa.
Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on kokonaisuudessaan työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
- Esim. Teatterialan työehtosopimuksessa on sovittu vuosilomapäivien siirrosta erikseen, eikä määräystä sairauspäiväkarenssista ole. (Huom. kuitenkin Teates:n 39 §:n määräys kesävapaan aikana sairastumisesta).
Työntekijän työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetun mukaan mahdollista, korvataan pitämättömät lomat työntekijälle rahana.
Vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin työntekijällä on oikeus silloin, kun hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta (1.4.–31.3.) ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Jos työsuhde on päättynyt kesken lomanmääräytymisvuoden, on työntekijällä oikeus vajaan lomanmääräytymisvuoden kestoa vastaavaan suhteelliseen osuuteen 24 lomapäivästä.
Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole, kun poissaolo on jatkunut yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuva työssäolo, joka oikeuttaa täyteen lomanmääräytymiskuukauteen (14 pvää tai 35 tuntia). Osa-aikaiseen sairauspoissaoloon perustuva työskentely tai sairausloman kanssa päällekkäinen perhevapaa tai vuosiloma eivät katkaise sairausjakson yhdenjaksoisuutta.
Lisävapaapäivien antamiseen ja maksamiseen sovelletaan pääosin vuosilomaa koskevia säännöksiä. Lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta ei kuitenkaan makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa, eikä niiden ajalta kerry vuosilomaa.
