Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, jossa asialistalla on muun muassa kulttuurialalle tehtävät massiiviset leikkaukset.
Käsitys kulttuurialaa kohtaavan katastrofin mittasuhteista on vähitellen alkanut valjeta ja moni on ilmaissut huolensa kulttuuri- ja taidealojen tulevaisuudesta Suomessa.
Me Temessä jaamme huolen leikkausten vaikutuksesta taiteen ja kulttuurin laatuun ja saavutettavuuteen. Vetoamme budjettiriiheen kokoontuviin päättäjiin, että alalle kaavailtuja leikkauksia tarkasteltaisiin myös inhimilliseltä kantilta ja niiden vaikutusta koulutettujen ammattilaisten työllistymiseen ja toimeentuloon arvioitaisiin kriittisesti.
Taide- ja kulttuuriala työllistää Suomessa noin 130 600 ihmistä ja tapahtuma-ala lisäksi noin 200 000 ihmistä. Alan osuus bruttokansantuotteesta on 3,1 prosenttia.
Esimerkiksi teattereiden rahoituksessa jokainen miljoonan euron vähennys tarkoittaa 40 henkilötyövuotta vähemmän työllistettyjä ammattilaisia, selviää Suomen Teatterit ry:n laskelmista. Lyhytaikaisten työsuhteiden vuoksi luku nousee jopa 100 ihmiseen.
Lukemat voidaan kerrata vielä kymmenellä, sillä teattereiden rahoitukseen esitetään noin 10 miljoonan euron leikkausta pelkästään vuodelle 2025.
Leikkausten toteutuminen merkitsisi massatyöttömyyttä taide- ja kulttuurialalla. Samaan aikaan Suomessa työttömyys kasvaa EU:n jäsenmaista nopeimmin, kuten SAK:n tuoreesta työttömyysbarometrista ilmenee.
Erityisen huolissaan Temessä ollaan freelancereista, joita työskentelee paljon juuri taide- ja kulttuurialalla. He ovat valmiiksi epäkiitollisessa asemasssa palkkatyön tarjoamien tukiverkkojen ulkopuolella. Kun kulttuurilaitoksissa aletaan kiristää vyötä, freelancereiden työstä säästetään ensimmäisenä.
Tulojen muodostuminen monista puroista ei auta, kun pienetkin norot ehtyvät. Freelancerit uhkaavat jäädä täysin tyhjän päälle.
Mikään muu toimiala ei yksinkertaisesti ottaisi vastaan tällaisia leikkauksia, eikä moisella ajatuksella edes uskallettaisi flirttailla.
Kulttuuri- ja taidealat eivät suinkaan ole ainoat subventoidut toimialat Suomessa. OKM:n budjetistakin kulttuuri on vain 7 prosenttia, mutta silti valtionvarainministeriön ehdottamassa budjetissa peräti 60 % lisäsäästöistä tehtäisiin kulttuurin alalta. Miksi?
Onko pöydällä ylipäätään ollut muita skenaarioita?
Toinen huoli Temessä koskee kulttuuri- ja taidealojen palkkakehitystä, joka ei saa jäädä jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Taide- ja kulttuuriala ei ole oma saareke, vaan alalla pätevät samat lainalaisuudet kuin muuallakin. Hintojen nousu ja ostovoiman heikentyminen koskettavat yhtä lailla taide- ja kulttuurialan ammattilaisia, jotka ovat tavallisia työssäkävijöitä siinä missä muutkin.
Lähtökohdat syksyn työmarkkinakierrokselle eivät ole helpot. Kuitenkin jos yleisessä palkkakehityksessä ei nyt pysytä mukana, ei välimatkaa saa enää kurottua kiinni työmarkkinamallin muuttumisen jälkeen. Se tekisi jälleen hallaa myös freelancereille, joille maksettavien korvausten määrä noudattelee alan yleistä palkkatasoa.
Suomella on edessä synkät ja arvaamattomat ajat, jos leikkaukset toteutuvat kaavaillussa mittaluokassa. Lopullisia vaikutuksia ei kukaan voi ennustaa, sillä näin laaja-alaista kulttuurin ja taiteen alasajoa ei Suomessa ole koskaan ennen toimeenpantu.
Vielä on kuitenkin mahdollista painaa jarrua ja tunnistaa numeroiden varjoon jäänyt arvokas työ.
Karoliina Huovila
Temen toiminnanjohtaja
