Vuoden 2022 elokuussa Suomen lainsäädännössä astuivat voimaan EU:n ns. työehtodirektiivin edellyttämät muutokset. Direktiivin tarkoituksena on parantaa etenkin epävarmemmissa työsuhteissa työskentelevien asemaa edistämällä turvatumpia ja ennakoitavampia työehtoja. Muutoksia työlainsäädäntöön tuli useita, mutta temeläisten kannalta oleellisimmat liittyvät työsuhteisiin, joissa noudatetaan vaihtelevaa työaikaa, eli työtuntien määrä vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Tähän ryhmään kuuluvat myös ns. nollatuntisopimukset.
Työaikatoteuman tarkastelu vuosittain
Työsopimuslakiin tehtiin vaihtelevaa työaikaa koskeva muutos, joka lisäsi työnantajalle aktiivisen velvoitteen tarkastella työntekijän työaikaehdon toteutumista vähintään 12 kuukauden välein. Jos toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta.
Tarkasteluvelvollisuus on automaattinen eli työntekijän ei erikseen tarvitse pyytää, että työnantaja toteuttaa tarkastelun. Tarkasteluvelvollisuus koskee kaikkia työnantajan aloitteesta tehtyjä vaihtelevan työajan sopimuksia. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle tarkastelun ajankohta ja pyynnöstä esitettävä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta.
Esimerkki: Työntekijän työajaksi teatterin lipunmyynnissä on sovittu 0–20 tuntia viikossa. Työntekijä on kuitenkin säännönmukaisesti tehnyt vuoden aikana joka viikko vähintään 5 tuntia töitä. Työsopimuksen mukainen vähimmäistyöaika tulisi nostaa viiteen tuntiin.
Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on työntekijän pyynnöstä selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt.
Esimerkki: Teatterin lipunmyyjän työajaksi on sovittu 0–20 tuntia viikossa, ja hän on tavallisesti tehnyt töitä 15 tuntia viikossa. Työnantaja lopettaa kokonaan työvuorojen tarjoamisen hänelle. Työntekijällä on oikeus pyytää selvitystä siitä, miksi vuoroja ei olekaan enää tarjolla. Työnantajan selvityksessä on kerrottu lipunmyyntiaikoja lyhennetyn.
Työntekijän suostumukselle lisää merkitystä
Työsopimuslain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle entistä tarkempi kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Lakimuutoksen ansiosta selvityksestä on nyt käytävä ilmi vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän osalta myös:
1) missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta; sekä
2) viikonpäivät ja kellonajat, joina työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta.
Vaihtelevan työajan sopimusten osalta työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon näiden viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolelle edellyttää siis työntekijän suostumusta.
Säännöksen tarkoituksena on parantaa työntekijän mahdollisuuksia ennakoida tulevia työvuoroja ja suunnitella elämäänsä. Työnantajan on kyettävä arvioimaan, minä viikonpäivinä tai kellonaikoina hänelle yleensä syntyy työvoiman tarvetta siten, että työntekijälle tarjotaan työtä. Riittävänä tietona voidaan yleensä pitää sitä, että annetaan esimerkiksi yrityksen aukioloajat, jollei tarkempi määrittäminen ole mahdollista.
Lisäksi vaihtelevan työajan sopimusten osalta työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos työaika ylittäisi vaihtelevan työajan sopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan määrän. Suostumus voidaan antaa kutakin kertaa varten erikseen tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.
Työntekijälle tietoa ja korvauksia
Työnantajan on osa- tai määräaikaisen työntekijän pyynnöstä annettava perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoaikaa. Vastaus on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä. Näihin perussääntöihin on säädetty höllennyksiä koskien pieniä työnantajia, juuri alkaneita työsuhteita sekä tilanteita, joissa edellisestä pyynnöstä on kulunut alle vuosi.
Esimerkki: Teatterin puvustoon on palkattu työntekijä vuoden määräajaksi. Määräaikaisuuden perusteena on työn produktiokohtaisuus. Työntekijän arvion mukaan työ ei kuitenkaan ole loppumassa määräaikaisen sopimuksen loppuessa, vaan työvoiman tarve vaikuttaa pysyvältä. Työntekijä voi pyytää työnantajalta kirjallista selvitystä, jossa työnantaja antaa perustellun vastauksensa mahdollisuudesta pidentää työsopimuksen kestoaikaa.
Jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaisesti peruuttaa työvuoroluetteloon merkityn tai muutoin sovitun työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista, eikä työntekijällä katsota olevan oikeutta palkkaan tai korvaukseen muuten, on työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuvasta haitasta. Tämä sääntö koskee vain erittäin harvinaisia tilanteita ja ainoastaan vaihtelevan työajan sopimuksia. Usein työnantajalla on joka tapauksessa maksuvelvollisuus perustuen työsopimuslakiin, työehtosopimukseen tai sovitun työvuoron sitovuuteen.
