Työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä, sillä nykyinen järjestelmä soveltuu huonosti monimuotoisen työelämän tarpeisiin. Temen hallitusohjelmatavoitteissa vaaditaan oikeudenmukaisempaa työelämää ja yhdenvertaista työttömyysturvaa myös luovien alojen freelancereille.
Työelämä ei kohtele freelancereita oikeudenmukaisesti. Suuri epäkohta on, että työttömyysturvan työssäoloehtoa kertyy vain palkkatyöstä. Työssäoloehtoa pitää kerryttää tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 26 viikkoa, jotta on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. 26 viikon kerryttäminen on monelle freelancerille vähintäänkin hankalaa.
Vaikka työssäoloehdon olisi onnistunut kerryttämään, moni freelancer törmää seuraavaan haasteeseen, kun työ- ja elinkeinotoimistolta pitäisi saada lausunto työttömyysetuuden maksamista varten. Ongelmia aiheuttaa erityisesti, jos freelancer on työllistynyt vähänkin yrittäjänä tai omassa työssä työttömyysjaksonsa aikana. Käytännössä omassa työssä työllistymisellä tarkoitetaan työtä, jota tehdään ilman työ- tai virkasuhdetta tai oman tai perheen omistuksessa olevassa yrityksessä.
Teme on sitä mieltä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellyttämän työssäoloehdon kertymistä tulee helpottaa, sillä silppuista työtä tekevät jäävät liian usein ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle.
Yhdistelmävakuutuksella kaikki ansiot kerryttäisivät työttömyysturvaa
Temen tavoitteena on kehittää työttömyysturvaa niin, että kaiken ansiotyön voisi vakuuttaa niin kutsutulla yhdistelmävakuutuksella. Näin työttömyysturvaa voisi kerryttää kaikenlaisissa työsuhteissa riippumatta siitä, onko työtä tehty yrittäjänä vai palkansaajana. Tällainen uudistus helpottaisi merkittävästi freelancereiden pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Lisäksi ansiosidonnaisen päivärahan määrä vastaisi paremmin henkilön tosiasiallisia tuloja, kun kaikki tulot huomioitaisiin työttömyysetuutta soviteltaessa.
Työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä työntekijällä ja työn teettäjällä tulisi olla vastuu lakisääteisten työttömyys- ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta. Tällä hetkellä työn tilaaja säästää työnantajan lakisääteiset maksut teettäessään työn muuna kuin palkkatyönä. Freelancerit eivät pysty siirtämään työttömyys- ja sosiaaliturvamaksuja täysimääräisesti työnsä hintaan. Oikeudenmukaisia rahoitusmalleja tulee selvittää.
Tulkinta jää te-toimiston kokonaisharkinnan varaan
Työttömyysturvalain mukaan työttömyysetuuteen oikeutettu työtön on henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yhdenjaksoisesti yli kahta viikkoa yrittäjänä tai omassa työssä. Kaikki ei-palkansaajana tehty työ tulkitaan yrittäjyydeksi tai omassa työssä työllistymiseksi. Omassa työssä työllistymiseksi katsotaan usein esimerkiksi apurahalla työskentely.
Näin ollen jää hakijan vastuulle todistaa, että yli kaksi viikkoa kestävät ei-palkansaajana tehdyt työt ovat sivutoimisia, eivätkä päätoimisia. Sivutoimisena yrittäjänä tai omassa työssä työllistyminen ei ole este sovitellun päivärahan maksamiselle, mutta te-toimistolle pitäisi kyetä näyttämään, ettei yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen estä kokopäivätyön vastaanottamista.
Työttömyysturvalain mukaan työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kokoaikatyössä, joka ei liity yritystoimintaan tai omaan työhön.
Esimerkki: Henkilö on ollut teatterissa kokoaikaisessa palkkatyössä vähintään 6 kuukautta ennen kuin hän on jäänyt työttömäksi. Työllisyysaikanaan hän on tehnyt myös apurahatyötä, joka jatkuu myös työttömyysaikana. Lain mukaan apurahatyötä ei tulkita päätoimiseksi, joten henkilö on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen.
Yrittäjyys tulkitaan usein päätoimiseksi
Lainsäädäntö ei anna muita määritelmiä sivutoimisuudelle kuin edellä mainitun. Hakija työllistyy kuitenkin vain harvoin vähintään puolen vuoden kokoaikatyöhön, jonka aikana hän olisi samaan aikaan harjoittanut yritystoimintaa tai työllistynyt omassa työssä. Freelancereiden tilanteet vaihtelevat, jolloin vaatimusta on hankala, ellei mahdoton, täyttää. Taide- ja kulttuurialan työntekijälle kokopäivätyötä ei useinkaan ole tarjolla.
Lainsäädännön määritelmä sivutoimisuudelle ei ole tyhjentävä eli muutkin tilanteet voivat tulla tulkituiksi sivutoimisiksi. Temeen tulleiden yhteydenottojen perusteella sivutoimisuuden todistaminen on kuitenkin vaikeaa, ja kaikenlainen yrittäjänä tai omassa työssä työllistyminen katsotaan herkästi päätoimiseksi.
Tarvitaan sivutoimisuuden mittari
Järjestelmää tulisikin uudistaa niin, että yrittäjänä toimimiselle tai omassa työssä työllistymiselle olisi selkeä sivutoimisuuden mittari. Mittari antaisi viitearvon eli tuntimäärän tai euromäärän, jonka ylityttyä toiminta tulkittaisiin päätoimiseksi. Tällä hetkellä yksittäisen hakijan on mahdotonta arvioida, miten omaa työllistymistä milloinkin tulkitaan. Lisäksi moni saattaa tietämättään ottaa vastaan työn toimeksiantosopimuksella, vaikka on luullut sopineensa palkkatyöstä.
Teme ajaa työttömyysturvajärjestelmän selkiyttämistä niin, että se ottaisi paremmin huomioon työn teon erilaiset muodot ja tavat. Työttömyysturvajärjestelmä ei vastaa nykyistä työelämää. Työtä tehdään Temen edustamilla aloilla yhä enemmän samanaikaisesti palkansaajana, erilaisissa pätkissä, yrittäjänä tai apurahalla. Kaikilla työntekijöillä tulisi olla oikeus työttömyysetuuksiin.
Lue Temen hallitusohjelmatavoitteet…
Työssäoloehtoa tarkastellaan runsaan 2 vuoden ajalta
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää, että työttömyyskassan jäsenyyden aikana on ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana. Työssäoloehtoa kerryttävät sellaiset kalenteriviikot, joiden aikana on työskennellyt vähintään 18 tuntia ja maksettu palkka on ollut alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen.
Työssäoloehdon kertymiseen on poikkeuksia esim. opetustyössä ja taiteellisessa, luovassa tai esityksellisessä työssä. Katso Temen toimintaohje: Jos jäät työttömäksi ja/tai saat työttömyyden aikana apurahaa tai muuta tuloa | TEME
