Teme on saanut lisääntyvässä määrin huolestuneita yhteydenottoja, joissa kerrotaan työnantajan ryhtyneen tarjoamaan työsuhdetyön sijasta ainoastaan toimeksiantosuhteita. Ilmiö on Temen tietojen mukaan yleinen erityisesti tanssinopettajien kohdalla. Toimeksiantotyöskentely muodostuu ongelmaksi, jos työnantaja pyrkii kiertämään työsuhdelainsäädäntöä käyttämällä pelkkiä toimeksiantosuhteita. Tällöin voidaan puhua jo niin sanotusta näennäisyrittäjyydestä.
Temen tavoitteena on lisätä luoville aloille työsuhteita. Työsuhteessa tehtävä työ antaa tekijälleen enemmän turvaa kuin toimeksiannolla tehtävä työ. Työsuhteessa työskentelevällä on oikeus työterveyshuoltoon, sairausloman palkkaan, vanhempainvapaisiin ja hänelle kertyy vuosilomaa sekä maksetaan lomarahaa. Lisäksi työnantaja suorittaa lakisääteiset sosiaaliturva- ja eläkemaksut.
Laissa työsuhteen käsite on kuitenkin pakottavaa oikeutta. Se tarkoittaa, että osapuolet eivät voi pätevästi sopia siitä, että työntekosuhteessa – jossa työsuhteen kaikki tunnusmerkit tosiasiallisesti täyttyvät – ei sovellettaisi työsopimuslakia tai muuta työlainsäädäntöä. Tämä sääntö tarkoittaa käytännössä siis sitä, että toimeksiantosuhdekin on katsottava työsuhteeksi, jos kaikki työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Työsuhteen tunnusmerkit
Työsopimuslaissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä sovelletaan työlainsäädäntöä. Työsopimuslain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla ”työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.” Tästä johdetut työsuhteen viisi tunnusmerkkiä ovat:
1 . Työsopimus
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Joskus työsopimus voi syntyä kuitenkin myös hiljaisesti, jos työnantaja esimerkiksi vain sallii työntekijän työskentelemisen lukuunsa. Kirjallinen sopimus kannattaa aina, jotta osapuolille on selvää, mitä oikeastaan on sovittu.
Ratkaisevaa ei siis ole työsopimuksen tarkka määrämuoto. Riittää, että osapuolilla on sopimus tai vähintään yhteisymmärrys asiasta.
2. Työn tekeminen henkilökohtaisesti
Työntekijän tulee suorittaa sovittu työ henkilökohtaisesti. Avustajan käyttäminen on mahdollista vain työnantajan suostumuksella.
3. Työn tekeminen työnantajan lukuun
Työsuhteessa tehdystä työstä aiheutuva niin sanottu välitön hyöty koituu työnantajan hyväksi ja kuuluu työnantajalle. On huomattava, että välitön tulos työstä ei siis tarkoita työntekijälle maksettavaa palkkaa.
4. Työn tekeminen palkkaa tai muuta vastiketta vastaan
Työsuhteessa tehty työ korvataan maksamalla palkkaa tai muuta vastiketta. Työsopimuslakikin lähtee siitä olettamasta, ettei kukaan tee vieraalle työtä ilman vastiketarkoitusta. Vastikkeen laadulla ei ole merkitystä, vaan mikä tahansa taloudellista arvoa omaava suoritus käy vastikkeesta.
5. Työn tekeminen työnantajan johdon ja valvonnan alaisena (direktio-oikeus)
Työntekijän tulee olla työnantajan johdon ja valvonnan alaisena ollakseen työsuhteessa. Tätä työnantajan oikeutta valvoa ja johtaa työntekoa kutsutaan direktio-oikeudeksi. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pelkkä oikeus johtoon ja valvontaan riittää täyttämään työsuhteelta edellytettävän tunnusmerkin, eikä niiden toteuttamista käytännössä vaadita. Tämän tunnusmerkin täyttymiseen liittyy käytännössä kuitenkin eniten vaikeita rajanvetotilanteita.
Yhteenveto
Työsopimuslaissa mainitut yksittäiset tunnusmerkit voivat täyttyä riippumatta siitä, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai toimeksiantona. Rajanvetotapauksissa tarvitaan siksi kokonaisarviointia erottamaan työsuhteesta ne itsenäisen yrittäjän työtä koskevat oikeussuhteet, joita ei ole tarkoitus suojata työlainsäädännöllä. Kokonaisarviointi on aiemmin perustunut ainoastaan työlainsäädännön tulkinnasta lausuntoja antavan työoikeusneuvoston oikeuskäytäntöön (ks. esim. työneuvoston lausunto TN 1469-17), mutta eduskunta on 9.2.2023 hyväksynyt lakimuutoksen, jolla kokonaisarviointi otetaan osaksi työsopimuslain 1 §:ää. Muutos tulee voimaan 1.7.2023.
Jos oma tilanteesi epäilyttää, voit aina ottaa yhteyttä Temen asiantuntijoihin. Jos toimeksiantosi vaikuttaa täyttävän kaikki työsuhteen tunnusmerkit, on hyvä lähteä kyselemään sopimuksen toiselta osapuolelta, miksi työtä ei tehdä työsuhteessa.
