Moni Temeen tulevista yhteydenotoista koskee ylitöitä ja niiden korvaamiseen liittyviä erilaisia ongelmia.
Eräs valitettavan yleinen ongelmatilanne on seuraavanlainen: työntekijä sitoutuu työprojektiin, ja työsopimuksessa on sovittu tietyt työtunnit sekä mainittu, että ylitöille on oltava työnantajan suostumus. Työnteon alkaessa työntekijälle kuitenkin valkenee, että projektille varatut työtunnit eivät alkuunkaan riitä, vaan työpäivät venyvät väistämättä, jos määrätyt tehtävät halutaan saada valmiiksi.
Työntekijä huomauttaa työnantajaa puutteellisista resursseista, mutta työnantaja ei reagoi asiaan. Työntekijä tekee tunnollisesti työnsä, vaikka säännöllinen työaika ylittyy. Jälkikäteen työnantaja kieltäytyy maksamasta ylityökorvauksia vedoten työsopimuksen mainintaan: ylitöihin olisi pitänyt olla työnantajan suostumus. Työntekijä on joutunut ojasta allikkoon.
Tapauksessa on tunnusomaista, että työntekijällä on ollut myös jonkinasteisia työnjohdollisia työtehtäviä, eli työntekijä on esihenkilön asemassa ja vastuussa myös muiden töiden sujumisesta. Melko yleistä on sekin, että työnantaja ei ole huolehtinut asianmukaisesta tuntikirjanpidosta. Työnantaja on voinut lisäksi soveltaa sekaisin erilaisia työaikamuotoja sekä työaikapankkia tai työajoista on sovittu puutteellisesti tai epäselvästi.
Mitä työntekijä voi tilanteessa tehdä?
Lähtökohtahan on, että työ tehdään säännöllisenä työaikana, ellei toisin nimenomaisesti sovita. Voi myös sanoa, että työntekijän omasta aloitteesta tehty työ ei lähtökohtaisesti ole korvattavaa ylityötä. Työntekijä ei siis varsinaisesti voi olettaa työnantajan korvaavan, jos tämä jää töihin yleisen työajan päätyttyä tai saapuu työpaikalle aiemmin.
Korvattava ylityö voi kuitenkin poikkeuksellisesti perustua niin sanottuun hiljaiseen suostumukseen. Työnantaja on esimerkiksi voinut antaa niin paljon töitä, että niiden hoitaminen on mahdotonta säännöllisenä työaikana, kuten yllä kuvatussa esimerkissä. Ylityön muodostuminen tässä poikkeustilanteessa perustuu siis työn välttämättömyyteen. Oikeuskäytännössä ylityötä on vastaavissa tilanteissa katsottu muodostuvan, kun työntekijällä ei käytännössä ole ollut mahdollisuutta toimia tilanteessa siten, että työ valmistuu säännöllisen työajan puitteissa.
Jos olet joutunut edellä kuvattuun tilanteeseen, on hyvä miettiä aluksi seuraavia kysymyksiä:
1) onko työnantaja edellyttänyt minulta työn valmistumista tietyssä aikataulussa?
2) onko työnantajaa huomautettu puutteellisista resursseista?
3) onko työn loppuun saattaminen edellyttänyt ylitöitä?
Jos vastaus edellisiin on kyllä, on hiljainen suostumus ylitöille voinut syntyä. Lisäksi voi miettiä, olisiko sovitut työt voinut suorittaa normaalin työajan puitteissa toimimalla itse toisin.
Hiljaisen suostumuksen tarkastelu edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa, ja se onkin poikkeustilanne. Oikeuskäytännössä jakolinjana on se, olisiko työntekijä voinut välttää ylitöiden syntymisen toimimalla toisin. On myös mahdollista, että jälkikäteen katsotaan vain osan ylitöistä olleen tarpeellisia.
Jos olet tilanteessa, jossa työnantaja on varannut työlle liian vähäiset resurssit, eikä työtä ole mahdollista suorittaa säännöllisen työajan puitteissa, ilmoita tästä aina ensin pikimmiten työnantajalle. Jos epäilet joutuneesi edellä kuvattuun hiljaisen suostumuksen ylitöihin, ota mahdollisimman pian yhteyttä Temen jäsenneuvontaan asian selvittämiseksi.
