Pitkään jatkunut rahoitusvaje ns. VOS-kentällä on ongelmallinen ja kestämätön. Tästä huolimatta valtionrahoitusuudistus rakennettiin kustannusneutraaliksi ja se toteutetaan nykyisen suuruisen rahoituksen puitteissa.
Ilman lisärahaa rahoitusuudistusta ei pidä toteuttaa
Valtionrahoituksen uudistamisprosessissa olivat vakiintuneiden VOS-toimijoiden ohella mukana myös ns. vapaa kenttä. Yhteinen näkemys oli, että haetaan kokonaisratkaisua ja dynaamista järjestelmää, jossa toimijoiden siirtyminen VOS-toimijoiden ja vapaan kentän välillä olisi aidosti mahdollinen. Yleensä VOS-järjestelmään ”päästään” vapaan kentän puolelta. Nyt vapaan kentän kehittäminen jää vain työryhmän mietintöön eikä toiminnan kehittämistä tueta lisärahoituksella.
Vapaan kentän teatteri-, tanssi- ja sirkustoimijoiden kehittämistyö vaatii lisärahoitusta ainakin 12 miljoonaa per vuosi
VOS:n ulkopuolisen toimijakentän julkista rahoitusta pitää kehittää siten, että teatterin toiminta-avustuksia kasvatetaan kolmella miljoonalla, tanssin kahdella miljoonalla ja sirkuksen yhden miljoonan euron edestä.
Lisäksi uusia harkinnanvaraisen tuen piiriin nostettavia toimijoita tulee tukea saman mallin mukaan: teatterin puolelle lisärahoitusta vähintään kolme miljoonaa euroa, tanssin puolelle vähintään kaksi miljoonaa euroa ja sirkuksen puolelle vähintään miljoona euroa. Tällä lisärahoituksella mahdollistetaan vapaan kentän pitkäjänteinen kehitystyö ja ammattimainen toiminta. Toimijat pystyvät maksamaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja ja toimimaan ammattimaisesti – eikä talkootyöllä tai työttömyysturvan tuella.
Sisältöjä luovien tekijöiden ja johtajien ammattimaisuutta tulee painottaa
Esityksessä korostetaan johdon riittävää koulutusta ja perehtyneisyyttä johtamiseen. Tämä on erinomainen vaatimus. Johto luo strategian ja sillä on tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus toimintakulttuuriin.
Muun henkilöstön osalta todetaan, että toimintayksiköllä tulee olla riittävä määrä ammatillista henkilöstöä. Tämä vaatimus on liian vaatimaton. VOS-teattereidenkin piirissä on tullut tavaksi harrastajien ja ei-ammattilaisten käyttö tehtävissä, joissa ammattilaisen käyttö olisi ehdottoman perusteltua. Kun VOS-toimijoiden keskeisenä tehtävänä on taiteellisten sisältöjen tuottaminen, tämä on erikoinen lähestymistapa ja johtaa pitemmällä tähtäimellä vääjäämättä esitysten laadun heikkenemiseen tai vähintään epätasaisiin esityksiin.
Tästä syystä Teme ehdottaa, että
– toimintayksiköiltä edellytetään olevan riittävä määrä ammattitaiteilijoita ja
– VOS-määrärahaa maksetaan teattereissa taiteilijoiden osalta painotettuna (rahoituslain 35a §).
Rahoituspäätösten määräaikaisuus on huono signaali toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta
Se, että toimijat saisivat joko 3- tai 6-vuotisen päätöksen valtionosuuteen hyväksymisestä, on hyvä uudistus. Se mahdollistaa aikaisempaa paremmin pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun.
Määräaikaisuus on kuitenkin ongelmallinen. Määräaikaiseksi ehdotettu oikeus valtionosuuteen tulisi muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi eli vastaamaan vastaavaa museolain pykälää.
”…. opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon toimintayksikön toteutuneen henkilötyövuosien määrän kolmen edellisen varainhoitovuoden aikana ja valtionosuuden tarpeellisuuden 3 §:ssä säädetyn tavoitteen kannalta.”
Henkilötyövuosien määrien määräytymisperusteet on muotoiltu hyvin ja niin, että ne sopivat monien toimijoiden toiminnan tarkasteluun. Pienempien ja vähemmän vakiintuneiden toimijoiden osalta olisi kuitenkin menneiden kolmen vuoden sijaan hyvä antaa painoarvo sille, miten toiminnan arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa. Näin ollen painotettaisiin potentiaalia, joka ei pitkäaikaisena vielä ole toteutunut.
Henkilötyövuosien minimimäärää tulee laskea viidestä kolmeen
Esityksessä todetaan, että vahvistettava henkilötyövuosien määrä on vähintään viisi. Tätä rajausta ei perustella esityksessä kunnolla. Tekstissä todetaan vain, että alle viiden henkilötyövuoden yksikkö ei voi käytännössä riittävän hyvin täyttää valtionosuuden piiriin hyväksymisen edellytyksiä. Tämän kohdan tarkoitus jää hämäräksi.
Merkittävä osa teatteri-, tanssi- ja sirkustoimijoista on henkilötyövuosimäärän alarajan tuntumassa. Kun huomioidaan se, että esityksiä voi tuottaa toisistaan poikkeavilla tavoilla, esitämme, että alarajaa lasketaan kolmeen henkilötyövuoteen. VOS-järjestelmän piiriin ottaminen sisältää joka tapauksessa harkintaa. Alarajan laskeminen kolmeen varmistaa sen, ettei joku laadukas ja kriteerit täyttävä toimija jää ulos vain henkilöstön lukumäärän perusteella.
Esityksen perusteluissa todetaan, että ”Toteutuneiden henkilötyövuosien määrän muuttumisen perusteella toimijan henkilötyövuosien määrästä poikettaisiin vain siinä tapauksessa, jos määrä alenisi olennaisesti.” Merkityksellistä olisi pohtia onko henkilötyövuosien määrän muutos tilapäinen vai pysyvä.
Valtionosuusprosentin korottaminen 39 %:iin on hyvä idea – mutta ei TTT:n kustannuksella
Tampereen Työväen Teatterin korotetun henkilötyövuoden poistamisen osalta työryhmän esityksessä todetaan, että se vähentää teatterin rahoitusta noin 2 miljoonalla eurolla. Tämä jättäisi muiden VOS-toimijoiden käyttöön enemmän jaettavaa. Lisäksi valtionosuuden saajien toimintaan aikaisemmin myönnetyt harkinnanvaraiset avustukset on tarkoitus poistaa, mikä tuo osaltaan väljyyttä jaettaviin määrärahoihin. Valtionosuusprosentin korottaminen 39 %:iin korottaisi kunkin tuen piirissä olevan toimijan valtionosuuden 37:stä 39 prosenttiin. Tämä toisi monelle kaivattua lisätukea. Jos korotus toteutetaan ehdotuksen mukaan kustannusneutraalisti, käytännössä se leikataan joltain muulta toimijalta. Teme ei kannata sitä, että muut toimijat saisivat lisärahaa käyttöönsä sillä perusteella, että yhden toimijan (TTT) avustusta leikataan olennaisesti. Nosto on kannatettava vain, jos siihen tulee lisärahoitus.
Toisaalta valtionosuusprosentin pitäminen nykyisessä 37 prosentissa mahdollistaisi uusien toimijoiden ottamisen VOS-tuen piiriin. Molemmissa ratkaisuissa on puolensa.
Yksi yhteinen yksikköhinta tarkoittaa tulonsiirtoa teatteri- ja tanssitoimijoilta orkestereille
Yksi yhteinen yksikköhinta on teattereille, tanssille ja sirkukselle huono vaihtoehto. Vuoden 2018 tilanteessa se tarkoittaisi yli 4 miljoonan euron tulonsiirtoa teattereilta orkestereille nykyisen rahoituslain laskentaperusteista johtuvan henkilötyövuoden hintakehityksen johdosta.
Teattereiden ja orkestereiden erilainen henkilötyövuoden hintakehitys johtuu kärjistäen siitä, että teatterit ovat säästäneet työvoimavaltaisen alan henkilöstön, ja erityisesti taiteellisen henkilöstön kustannuksista. Tulonsiirto tarkoittaisi teatterialan taiteilijoiden palkoista säästettyjen rahojen siirtämistä toiselle taiteenalalle – eli kaksinkertaista negatiivisesta vaikutusta teatterialan työllisyyteen.
Painokertoimien vaikutusta ei ole riittävästi laskettu: moniko avustus laskee?
Painokertoimien kokonaisvaikutusta ei ole tuota esityksessä esille riittävän selkeästi, eikä sen vaikutuksia arvioitu niin, että painokerroinmallin merkitystä osana kokonaisuutta pystyisi perusteellisesti arvioimaan. Esityksessä on monia painokertoimia eikä niiden osalta voida laskea, miten ne vaikuttavat eri toimijoiden tuen määriin. On todennäköistä, että erityisesti tanssi- ja lastenteatterit menettävät painokertoimien myötä tukea verrattuna nykyisiin harkinnanvaraisiin tukiin. Sama pätee myös nykyisin alueteatteritukea saaviin teattereihin.
Painokertoimissa tulisi huomioida toimijoiden koko ja tehdä lisälaskelmia pienten ja keskisuurten toimijoiden tuen osalta painokertoimia sovellettaessa. Tarvittaessa tulee harkita osan harkinnanvaraisten tukien säilyttämistä osana VOS-tukea täydentävää järjestelmää.
Esityksen taloudelliset vaikutukset alueellisesti ja eri taiteen aloihin tulisi avata, jotta esim. painokertoimien vaikutuksiin voidaan ottaa kantaa.
Kannatamme Svenska Teaternin kansallista asemaa, mutta rahoitus ei saa olla muilta pois
Svenska Teatern on valtakunnallisesti merkittävä teatteri ja sen tulee saada korkeampaa valtion rahoitusta. Jos sen rahoitus tulee veikkausvoittovaroista, Svenska Teaternin rahoitus ei saa vähentää vapaan kentän harkinnanvaraisten avustusten määrää.
TTT:n säilytettävä nykyinen rahoitusasemansa
Emme kannata Tampereen Työväen Teatterin siirtoa samaan kategoriaan muiden valtionosuutta saavien teattereiden kanssa. TTT on rakentanut oman konseptinsa vuosien kehittämistyön tuloksena, minkä ansiosta sen toiminta on merkittävän monimuotoista ja korkeatasoista. TTT edustaa oman alueensa merkittävää kulttuurilaitosta, jolla on myös paljon yhteistyötä alueen pienempien toimijoiden kanssa. On aluepoliittisesti perusteltua säilyttää ruuhka-Suomen pohjoisosassa sijaitsevan TTT:n rahoituksen nykyinen erityisasema.
Mihin unohtui pyrkimys VOS-kentän ja sen ulkopuolisen esittävän taiteen kentän dynaaminen kehittäminen?
Ehdotus sisältää ainoastaan VOS-rahoitusta koskevan lakiehdotuksen eikä lain tasolla mitään sitoumusta vapaan kentän rahoituksen uudistamiseksi. Sidosryhmille on prosessin aikana annettu ymmärtää, että tarkoituksena olisi luoda yhtenäinen malli. Sitä ei kuitenkaan esitetä.
Mikäli lakimuutoksen alkuperäinen tarkoitus halutaan todelliseksi, on esittävän taiteen ulkopuolisen toimijakentän julkista rahoitusta kehitettävä. Työryhmän mietinnössä on hyvää pohdintaa vapaan kentän kehittämiseksi, mutta kehityssuunnitelmia ei voi toteuttaa ilman lisärahoitusta.
Teatterin toiminta-avustuksia tulee kasvattaa vähintään kolmella miljoonalla, tanssin vähintään kahdella miljoonalla ja sirkuksen vähintään yhdellä miljoonalla eurolla.
Lisäksi on rahoitettava uusia harkinnanvaraisen avustuksen tuen piiriin nostettavia toimijoita saman mallin mukaan: teatterin puolelle lisärahoitusta vähintään kolme miljoonaa euroa, tanssin puolelle vähintään kaksi miljoonaa euroa ja sirkuksen puolelle vähintään miljoona euroa.
Em. lisärahoituksella taataan ammattimainen toiminta ja reilut työehdot. Ala ei voi toimia ilmaistyöllä tai sosiaaliturvan varassa
Temen näkemys on, että lakiesitystä ei pidä toteuttaa ellei rahoitukseen kanavoida sen kipeästi tarvitsemaa lisärahoitusta.
Temen hallitus
Helmikuu 2018
