Lakiesitys (OKM/93/040/2017) ei valitettavasti ehdota muutoksia kuntien peruspalveluihin ohjattuun valtionosuuteen. Kuntien vastuualueisiin tehdyillä muutoksilla sekä aluehallintouudistuksella on luultavasti merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen.
Kulttuuri ei ole pelkkä kuluerä. Kulttuuritoiminnan positiiviset taloudelliset kerrannaisvaikutukset kuntien elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen ovat moninaiset. Jos kulttuuriin ei resursoida lisää, ei ole realistista odottaa sen laajenevan uusille toiminta-alueille tai palvelevan uusia yleisöjä.
Lakiesityksessä tulisi selvemmin huomioida kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytykset ja niiden kehittäminen kunnissa.
Kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen on myös sosiaalipoliittinen kysymys, ei pelkästään kulttuuripoliittinen. Kulttuurilaitoksien palveluja pitää tukea myös sosiaalipuolen budjetista, kun se tuottaa soveltavaa taidetta tai osallistavaa yleisötyötä, jolla on hyvinvointivaikutuksia.
Esittävien taiteiden valtionosuusuudistus on käynnissä, mikä tulee myös huomioida.
Lakiesityksen yksi keskeinen ajatus on, että kulttuurilaitokset laajentaisivat ja monipuolistaisivat toimintaansa, tavoittaisivat uutta yleisöä. Resurssit pidetään kuitenkin ennallaan. Nämä tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään.
Hyvää esityksessä on se, että kulttuurin toimialalta tunnutaan odottavan paljon, sille asetetaan tavoitteita, joita aiotaan seurata ja mitata ja käyttää näin saatu tieto kulttuuritoiminnan edelleen kehittämiseen. Strateginen ja tavoitteellinen asennoituminen on hyvä asia. Kuntastrategian ohella kunnilla tulisi olla kulttuuristrategia, jossa määritellään kunnan tavoitteet kulttuurin alalla.
Kuntastrategian ohella kunnilla tulisi olla kulttuuristrategia, jossa määritellään kunnan tavoitteet kulttuurin alalla.
Kuntien kulttuuritoiminta moninaistuu. Nykytilan arviossa todetaan, että henkilöstöstä tai sen kelpoisuudesta ei ole laissa säädetty. Todetaan myös, että monissa kunnissa kulttuurin tehtäviä hoidetaan yhdistelmäviroissa. Mikäli kulttuurin tehtävät moninaistuvat, on kiinnitettävä huomioita viranhaltijoiden osaamiseen nimenomaan kulttuurin alalta.
Lakiesityksessä kulttuurin välilliset vaikutukset painottuvat. On kuitenkin huomattava, että vaikka taide tuottaa monia hyvinvointivaikutuksia kuntalaisille, tulee kunnissa turvata myös itseisarvoisen taiteen tuottamisen edellytykset.
Lakiesityksessä tulisi selvemmin huomioida taiteen ja kulttuurin tuottajien, taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten työskentelyedellytykset ja niiden kehittäminen kunnissa. Nämä ovat edellytyksiä lain kulttuuripoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle.
Sukupuolivaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty.
Lakiesityksen mukaan kehittämistehtävillä luotaisiin edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiselle ja siten tuettaisiin kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista ja kuntien keskinäistä yhteistyötä. Tämä muotoilu on hyvä. Kehittämistehtävän ohella kuntien tulisi jatkuvasti evaluoida kehittämistyön vaikutuksia.
