Hallituspuolueet julkistivat ensi vuoden talousarvioesityksen, jossa taiteen ja kulttuurin rahoituksesta leikataan vuonna 2025 historialliset 17,4 miljoonaa euroa.
Miljoonaluokan leikkaukset taiteen ja kulttuurin rahoitukseen vaikuttavat merkittävästi kotimaiseen kulttuurikenttään. Mittakaava on katastrofaalinen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville freelance-taiteilijoille.
Kulttuurileikkaukset kohdistuvat monesta suunnasta juuri Temen jäseniä työllistäville aloille.
Leikkauksia voi ylipäätään pitää kohtuuttoman kovina esittävien taiteiden näkökulmasta. Vasta aivan viime aikoina on päästy katsojien määrässä takaisin sille tasolle, missä oltiin ennen pandemiaa, ja alalla on edelleen haavoittuvuutta.
Temeläiset työskentelevät teatterin, tanssin, sirkuksen sekä tv- ja elokuvatuotantojen parissa. He ovat ohjaajia, suunnittelijoita, taiteilijoita sekä teknisestä toteutuksesta vastaavia ammattilaisia. Useat toimivat kulttuurikentässä vaihtelevissa tehtävissä moniammatillisesti. Kulttuurileikkaukset kohdistuvat monesta suunnasta juuri Temen jäseniä työllistäville aloille.
Leikkaukset lisäävät korkeasti koulutettujen ammattilaisten työttömyyttä, eivätkä siten todellisuudessa tuo kustannussäästöjä valtiolle. Työllisyys on keskeinen tekijä Suomen taloudelle. Kulttuurista leikatessa ei useinkaan muisteta laskea sitä kustannusta, joka syntyy töiden vähenemisestä. Nämä leikkaukset tuovat väistämättä mukanaan myös yksilön työkykyä ja hyvinvointia heikentäviä seuraamuksia, koska taiteen parissa työskentelevillä ei ole juuri minkäänlaisia rakenteita hyvinvointinsa tueksi.
Leikkausten vaikutuksia vahvistavat muut poliittiset päätökset, jotka vaikuttavat kulttuurialan toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi arvonlisäveron korotus nostaa tuotantokustannuksia. Samalla pienituloisten pätkätyöläisten ansioturvaa on leikattu voimakkaasti ja esimerkiksi yksityisen kopioinnin hyvityksestä leikataan lähes puolet.
Leikkauksista 10,8 miljoonaa kohdentuu VOS-rahoitusmekanismiin. Esittävä taide on työvoimaintensiivistä, suuri osa budjetista menee ammattilaisten palkkoihin ja palkkioihin. Samalla juuri esittävän taiteen kenttä tarjoaa kulttuurialalla kipeästi kaivattavia työsuhteita. Massiiviset leikkaukset uhkaavat näitä suojaavia rakenteita. Teattereilla ei ole seiniä tai puskureita, joista säästää, vaan leikkaukset osuvat suoraan työntekijöihin. Samalla VOS-teatterien mahdollisuus tarjota kiertuetoimintaa heikkenee, ja tällä on suoraan vaikutuksia freelancereiden työllistymismahdollisuuksiin. Kulttuurin keskinäisriippuvuudet tarkoittavat sitä, että kaikki leikkaukset vaikuttavat koko verkostoon.
VOS-järjestelmässä on mukana teatterin lisäksi pieniä tanssi- ja sirkusryhmiä. Näillä pienemmillä VOS-toimijoilla, kuten tanssiryhmillä, leikkaukset vaativat ihan merkittäviä sopeutustoimia ja pysyviä muutoksia toiminnan rakenteisiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän tuotantoja ja jälleen kerran vähemmän töitä alalla toimiville ammattilaisille.
Vapaan kentän toimintaedellytykset heikkenevät, kun valtionavustuksista leikataan 6,5 miljoonaa. Säästöt vaikuttavat vapaan kentän ryhmien sekä Suomen elokuvasäätiön saamaan rahoitukseen. Yli tuhannen freelancerin toimeentulo on vaarassa.
Freelancerit tippuvat sosiaaliturvan varaan tai vielä useammin loukkoihin sen ulkopuolella.
Haluamme kysyä, mitä hallitus haluaa jäsentemme tekevän. Korkeasti koulutetut ammattilaiset pohtivat, miten he työllistyvät ja tulevat toimeen leikkausten jälkeen. Ammatillisesta koulutuksesta leikattiin juuri uudelleenkouluttautujien kohdalla ja aikuiskoulutustuki on lopetettu kokonaan. Kokonaiskuva on päättäjiltä kadonnut. Teatteri- ja tanssitaiteen maistereiden kouluttautuminen heitetään romukoppaan ja osa siirtyy liian hauraassa tilanteessa muille aloille, mikä osaltaan kaventaa taidekenttää epätoivotulla tavalla. Alas painettujen rakenteiden ja vuosien työn uudelleen luominen ei tule olemaan helppoa.
Freelancerit tippuvat sosiaaliturvan varaan tai vielä useammin loukkoihin sen ulkopuolella. Tuotantoja joudutaan harkitsemaan talousperusteisesti, jolloin viihteelliset tuotantovalinnat vievät elintilaa taiteelta ja kriittiseltä yhteiskunnalliselta keskustelulta. Taiteen tehtävä on ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua laajemmin. Käykö niin, että rahoituskanavat säilyvät vain sellaisissa tuotannoissa, joissa on markkinapotentiaalia.
Kyse on myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ja poliittisesta keskustelusta. Hallitusohjelmassa on linjattu jo ensi vuodelle uusista leikkauksista, ja herää kysymys, mikä on kulttuurin rooli osana yhteiskuntaa. Taiteella ja kulttuurilla on keskeinen rooli henkisen pääoman luomisessa. Myös talouskeskusteluissa kulttuuri jää usein kokonaan ulkopuolelle.
Karoliina Huovila
Toiminnanjohtaja, OTK
karoliina.huovila@teme.fi
040 521 9083
