On vaikea nähdä synkempää aikaa, kun katsoo hallituksen toimia. Massiivisten työelämäheikennysten ohella leikataan valtion tukea kulttuurille hyvin lyhytnäköisellä politiikalla.
Osa hallituksen leikkauksista ei edes tuo säästöä valtion talouteen, vaan ne ovat periaatteellisia ja niiden tarkoituksena on heikentää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työelämää koskeviin päätöksiin.
Hallitus onkin sekaantunut työmarkkina-asioihin tavalla, joka ei sille kuulu. Siksi SAK:lainen liittokenttä, Teme mukaan lukien, haluaa saada hallituksen neuvottelupöytään sopimaan asioista. Hallitus ei ole saanut eduskuntavaaleissa mandaattia murtaa pohjoismaista työmarkkinamalliamme ja hyvinvointivaltiotamme.
Hallituksen politiikalla on sekä suoria että epäsuorempia vaikutuksia työelämään ja ihmisten toimeentuloon. Leikkauspaketti on ennennäkemättömän kova. Missään muussa Pohjoismaassa ei ole toteutettu näitä kaikkia työelämän heikennyksiä – toisin kuin kuulee väitettävän. Sen sijaan pohjoismaisen työmarkkinamallin ytimessä ovat alakohtaiset työehtosopimukset. Tämä on ollut vahvuus ja luonut pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan menestykselle.
Hallitus yhdessä työnantajapuolen kanssa tuntuu ajattelevan, että palkansaajien kanssa neuvotteleminen tulee kalliiksi tai on muuten kannattamatonta. Sanelupolitiikka on helpompaa ja sillä saa varmasti oman tahtonsa läpi. Pitkä historia asioista sopimisesta kertoo kuitenkin muuta. Pohjoismaisen mallin mukaisesti neuvotteleminen on yksi Suomen menestystekijöistä.
Hallituksen toteuttamat rajut sosiaaliturvaleikkaukset konkretisoituvat melko nopeasti ihmisten arkeen. Freelancetyö taide- ja kulttuurialalla on usein silppuista ja työttömyysjaksot eri projektien välillä kuuluvat alan luonteeseen. Freelancereihin hallituksen leikkaukset tulevatkin osumaan kipeästi. Jatkuva, kokoaikainen työ on monille kaukainen haave.
Asiaa ei helpota se, että samaan aikaan valtiovarainministeriö ehdottaa, että hallitus leikkaisi ensi vuonna esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksista 3,3 miljoonaa euroa. Jo aiemmin oli tiedossa, että kulttuurin ja taiteen määrärahoista ollaan leikkaamassa yhteensä 4,3 miljoonaa euroa, miljoonan euron leikkaukset kohdistuvat valtionavustuksiin. On hyvä huomata, että tämän kokoluokan leikkaukset ovat valtion budjetissa vielä pieniä, mutta kulttuurikentän rahoituksessa niillä on suuri merkitys. Tästä kertoo jo se, että taiteen ja kulttuurin vapaasta kentästä on kulttuuriministerin mukaan vaikea löytää suuria leikkauksia, joten leikkauksia kohdennetaan tällä logiikalla myös VOS-toimijoille.
Monet hallituksen ajamat työlainsäädännön heikennykset ovat rakenteellisia, eivätkä vaikutukset välttämättä näy vielä voimaantulohetkellä.
Paikallista sopimista uudistettaessa kokonaisuus on valmisteltu huonosti ja voimakkaan ideologisista lähtökohdista. Pahimmillaan selkeys ja ennakoitavuus eli järjestys ja säännöt vaihtuvat kaaokseen. Paikallisen sopimisen kokonaisuus johtaa yleissitovuuden romuttumiseen ja heikkojen paikallisten sopimusten läpimurtoon suomalaisilla työmarkkinoilla.
Hallitus haluaa rajoittaa kansalaisten oikeutta poliittisiin lakkoihin
Poliittiset lakot ovat työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa omissa asioissaan myös vaalien välillä. Poliittisen lakko-oikeuden rajoittaminen olisi askel kohti heikompaa demokratiaa, eikä demokratian rajoittaminen voi johtaa mihinkään hyvään. Kansanvaltaan kuuluu aktiivien kansalaisuus eli se, että voimme toimia yhteiskunnallisesti joka päivä. Ajatus, että kansanvalta toteutuisi vain kerran neljässä vuodessa äänestämällä, on kummallisen kapea käsitys demokratiasta. Ammattiliitoilla on ollut tärkeä rooli taloudellisen tasa-arvon ja poliittisen osallistumisen edistämisessä. Liitot ovat osaltaan poliittisia toimijoita kansalaisyhteiskunnassa.
Hallitus on tekemässä monia muutoksia työlainsäädäntöön, joiden yhteisvaikutus murentaa alakohtaisiin sopimuksiin perustuvaa työmarkkinamallia. Samalla toimet heikentävät palkansaajien painostusvoimaa ja vähentävät työnantajien kannustimia sitoutua alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Yhteisvaikutus aiheuttaa alakohtaisten työehtosopimusten heikkenemistä.
Työehtosopimukset ovat merkittäviä myös temeläisillä aloilla. Teme neuvottelee yhdeksää työehtosopimusta, joista kolme on yleissitovia. Työehtosopimusten kirjaukset ovat usein lakia tärkeämpiä. Alakohtaiset erityispiirteet otetaan yhteisesti neuvotelluissa sopimuksissa huomioon ja tästä hyötyvät myös työnantajat. Esimerkiksi työaikaan liittyvät kirjaukset poikkeavat usein paljonkin työaikalain säädöksistä.
Hallitus onkin sekaantunut työmarkkina-asioihin tavalla, joka ei sille kuulu. Siksi SAK:lainen liittokenttä, Teme mukaan lukien, haluaa saada hallituksen neuvottelupöytään sopimaan asioista. Hallitus ei ole saanut eduskuntavaaleissa mandaattia murtaa pohjoismaista työmarkkinamalliamme ja hyvinvointivaltiotamme.
Näyttää siltä, että työelämä ja yhteiskunta ovat kurjistumassa pysyvästi ja peruuttamattomasti. Työnantajapuolen järjestöt ovat hallituksen toimien takana ja tukena, lakkomme kohdistuvat myös elinkeinoelämään. Hallituksen on muutettava työmarkkinapolitiikkaansa, jotta Suomi säilyy Pohjoismaana myös työmarkkinoiden osalta.
Karoliina Huovila, Temen toiminanjohtaja
