Palkansaajajärjestöt vaativat työehtosopimusneuvotteluissa lisää palkkaa. Vaatimukset perustuvat osittain kilpailijamaiden kuten Ruotsin ja Saksan viimeaikaisiin palkankorotuksiin.
Saksassa metalli- ja teknologiateollisuuden työntekijöille neuvoteltiin yhteensä 8,5 prosentin palkankorotus, joka jaetaan kahdelle vuodelle. Lisäksi maksetaan 3 000 euron könttäsumma.
Hollannin metallialan työntekijät saavat runsaan 8 prosentin korotuksen palkkoihinsa ja Itävallassa teknologiateollisuuteen sovittiin runsaan 7 prosentin palkankorotuksesta. Saksan kemianteollisuuden työntekijät saivat 6,5 prosentin palkankorotuksen. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestö vaatii runsaan 4 prosentin korotusta jäsenilleen.
Suomessa viime vuosien palkankorotukset ovat olleet hyvin maltillisia. Työehtosopimusneuvottelujen vastapuoli eli työnantajajärjestöt ovat sitä mieltä, että viime vuosien maltillinen palkkalinja on säilytettävä. Myös Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme on neuvottelujen keskellä.
Teme tavoittelee kaikkiin 8:aan työehtosopimukseensa palkankorotuksia. Esimerkiksi Elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus ELO-TES, yleissitova Tanssinopettajien työehtosopimus ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätekniikkaa koskeva työehtosopimus on irtisanottu neuvottelujen vauhdittamiseksi.
— Teme haluaa vahvistaa jäsentensä ostovoimaa. Taide- ja kulttuuriala on matalapalkka-alaa, jossa varsinkin silpputyötä tekevien toimeentulo on jo valmiiksi ollut vaakalaudalla. Taide- ja kulttuuriväki tarvitsee palkankorotuksensa, toiminnanjohtaja Karoliina Huovila Temestä sanoo.
Laboren eli entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta luettelee Helsingin Sanomien Vision haastattelussa kolme syytä, miksi palkankorotukset puoltavat paikkaansa. Ensiksikin inflaatio on kasvanut hurjaa vauhtia. Inflaation vuoksi kuluttajahinnat ovat nousseet paikoin jopa 30 prosenttia, mikä on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa.
Toiseksi yritysten kannattavuus on noussut, joten niillä on entistä paremmat valmiudet maksaa työntekijöilleen parempaa palkkaa.
Kolmanneksi Malirannan mukaan tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on nostanut tuottavuutta.
Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on reagoinut työnantajan nihkeään neuvotteluasenteeseen. SAK ja sen kolme suurta ammattiliittoa Teollisuusliitto, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM antoivat tammikuussa lähtölaukauksen #Palkkaliitto-yhteistyölle. SAK:laiset ammattiliitot – myös Teme – vaativat yhdessä työnantajia neuvottelupöytiin ja vaativat Saksan ja Ruotsin tapaan reiluja palkankorotuksia jäsenilleen. Liitot ovat väläyttäneet myös mahdollisuutta yhteisiin työtaistelutoimiin.
Seuraa työehtosopimusneuvottelutilannetta SAK:n sivuilta…
Temen TES-neuvottelutilanne päivittyy täällä…
