Eduskunnan Sivistysvaliokunta kutsui Temen kuultavaksi 19.10.2017 sekä pyysi Temeltä kirjallisen lausunnon valtion budjetista ja allianssista. Tässä ote Teme lausunnosta:
Kulttuurin niukka talous on jatkunut vuodesta 2012
Vuoden 2018 talousarvio on Suomen taloustilanteen takia niukka, mutta kulttuurialaa on kohdeltu kohtuullisen hyvin. Kun talousarviota tarkastelee kulttuurin osalta, vähintään vuodesta 2012 säästökuuri on jatkunut kulttuurialalla. Kulttuurilaitosten vakinainen väki on jaksamisensa äärirajoilla. Freelancereiden palkkaamista on vähennetty huomattavasti, mutta sama kulttuuritarjonta pyritään ylläpitämään talon oman henkilökunnan voimin. Tämä käy ilmi Temen jäsenkyselyistä sekä Tilastokeskuksen ja Teatterin tiedotuskeskuksen tilastoista. Viime viikolla Tilastokeskuksen julkistaman tilaston mukaan kulttuurin alueella työt ovat vuoden 2016 aikana vähentyneet peräti 4 % vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna.
Mikään ala ei voi kehittyä vain säästämällä. Alalla on valtava potentiaali, myös taloudellisessa mielessä, mikä käy hyvin ilmi mm. Anne Brunilan vetämän luovan työn vahvistamista selvittäneen työryhmän raportista huhtikuulta 2017.
Kulttuurin perusrahoitus on puutteellinen. Esimerkiksi elokuvien osalta Suomen satsaukset ovat vain noin 1/3 muiden Pohjoismaiden vastaavista tuista. Tähän tulisi saada korjaus, mikäli aiomme tosissamme kiriä naapurimaita kiinni elokuvataiteen sisällön ja laadun osalta. Todettakoon myös se tosiseikka, että rahoituksen niukkuus heijastuu suoraan työntekijöiden työehtoihin.
Jaetaanko edelleen samaa määrärahaa vai kehitetäänkö jotain?
Teatterialalla on parhaillaan käynnissä merkittävä rahoituksen kokonaisuudistus. Vuoden 2018 talousarviota merkittävämpää on teatterisektorin tulevien vuosien rahoitus. Toistaiseksi ei vaikuta siltä, että oltaisiin perustamassa täydellisesti nykyisestä poikkeavaa rahoitusrakennetta. Avainkysymys on, onko uusiin teatteripoliittisiin avauksiin käytettävissä lisäresurssia.
Jos rahoitusuudistuksen lopputuloksena jaetaan vain nykyiset, tarkoitukseensa ja tavoitteisiinsa nähden riittämättömät resurssit uudella tavalla, kokonaistuotos ei juurikaan muutu nykyisestä. Samalla rahamäärällä tullaan tuottamaan jokseenkin sama määrä näyttämötaidetta saman suuruisen toimijajoukon toimesta.
Rahoitusuudistuksen keskeinen tavoite lienee saada nykyisestä VOS-teattereiden joukosta enemmän irti, monipuolisempia ja laadukkaampia esityksiä isommalle yleisöjoukolle. Jotta voidaan kehittyä tämän tavoitteen suuntaan, tarvitaan lisää rahoitusta.
Monipuolisempi ohjelmisto tarkoittaa menemistä oman esitystoiminnan ulkopuolelle eli esim. teatteriin otetaan säännöllisesti vierailulle tanssi- ja sirkusryhmiä, teatterin tiloja avataan vapaan kentän esitysten käyttöön. Näin toimien saadaan niiden kautta uusia yleisöjä, lavennetaan omaa toimintaa, kehitetään vapaan kentän toimintaa.
Rahoitusuudistuksen keskeisiin tavoitteisiin pitää kuulua VOS-järjestelmän ulkopuolisten toimijoiden, ns. vapaan kentän, rahoituksen vahvistaminen ja huomattava korottaminen, jotta ammattimainen toiminta siellä voidaan turvata. Ryhmien rahoitusta tulee nostaa – jos ei kerralla, niin portaittain.
Entistä saavutettavampien ja laadukkaampien esitysten ja palveluiden takaamiseksi vapaan kentän toimijoiden on pystyttävä pitkäjänteisemmin kehittämään toimintaansa. Erityisellä kehittämisrahoituksella se olisi mahdollista. Näin vapaa kenttä olisi tasaveroisempi toimija, kumppani ja kilpailija VOS-kentälle. Vapaa kenttä tarvitsee tukea nykytilanteensa korjaamiseen jo ennen uudistusta.
Vapaan kentän teatteriryhmiä oli vuonna 1990-luvun alussa kymmenkunta, nyt niitä on yli 140! Tanssin ja sirkuksen parissa kasvu on ollut yhtä nopeaa.
Tähän saakka vapaata kenttää on rahoitettu vain Taiteen edistämiskeskuksen määrärahoista, jotka tulevat veikkausvoittovaroista. Vapaan kentän rahoitus koostuu seuraavista toiminta-avustuksista:
– Teatteri 2,9 miljoonaa euroa
– Sirkus 560 000 euroa (Cirko mukana)
– Tanssi 2 miljoonaa euroa (aluekeskukset mukana)
Teatterin määrärahoista maksetaan monen eri genren toiminta-avustuksia, kuten esitys- ja performanssitaide, nukketeatteri ja musiikkiteatteri.
Jos vapaata kenttää halutaan kehittää kohti laaja-alaisempaa ammattimaista toimintaa, on myös rahoituksessa siirryttävä kohti ammattiteattereiden so. VOS-kentän rahoitusta.
Veikkausvoittorahojen uusjako ja uusia toimijoita VOS:n piiriin
Veikkausvoittovarat ovat viime vuosina kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla. Jakovara on kasvanut vuosi vuodelta, esim. vuonna 2016 Veikkauksen tulos kasvoi 50 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroista rahoitetaan kansallisia laitoksia, Suomen Kansallisoopperaa ja -teatteria.
Siirretään uusijoita toimijoita veikkausvoittovaroilla katettavan erillisrahoituksen piiriin: Svenska Teatern ja Tampereen työväenteatteri sekä uudet toimijat Tanssin talo ja Cirko.
Näiden toimijoiden veikkausvoittovaroista rahoittaminen vaatii toteutuakseen vuosittain vain noin 7 miljoonan euron satsauksen (vrt. SKO ja SKT yhteensä noin 50 miljoonaa euroa). Tämä tarvittava lisärahoitus on mahdollista kattaa jakosuhdelain mukaan kulttuurille ohjattavasta kasvaneiden veikkausvoittovarojen osuudesta.
Tämä tarkoittaisi myös noin 4,5 miljoonan euron säästöä nykyiseen VOS-rahoitukseen (Svenskanin ja Työväenteatterin siirtyessä pois VOS-järjestelmästä). Tämä säästö pitäisi käyttää VOS-rahoitusuudistuksen kipeästi tarvitsemaan lisärahoitukseen.
Nostetaan VOS-rahoituksen piiriin ainakin viisi sellaista vapaata ryhmää, jotka toimintansa tason ja vakiintuneisuuden perusteella kuuluvat selkeästi sinne.
Lopputuloksena VOS-järjestelmän puolelle jää kehittämisvaroja, joita VOS-järjestelmän uusiminen tuekseen vaatii, jotta käynnistettävä uudistus puhkeaa täyteen kukkaan ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Samoin vapaan kentän puolelle jää kehittämisvaraa esim. uusien lupaavien ryhmien 5-vuotisiin starttirahoihin.
Poistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetusta laista 35 a §, jossa säädetään yksikköhintojen alentamisesta vuosittain (teattereiden osalta 10 707 €).
Temen ohella esim. Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto, johon kuuluvat kaikki keskeiset teatterialan järjestöt työntekijä- ja työnantajapuolelta, kannattavat yllä selostettuja ajatuksia alan rahoituksen kehittämiseksi.
Norjan Allianssi -malli Suomeen esittävien taiteiden kentälle
Temen jäsenjärjestön Suomen tanssi- ja sirkustaitelijat (STST) ry:n hallituksen jäsen Sari Lakso on perehtynyt ja seurannut Pohjoismaisia Alliansseja jo toistakymmentä vuotta. Hänen selvitykseensä tukeutuen Teme tukee ns. Norjan Allianssi -mallia. Se on rakenteeltaan ja logiikaltaan sellainen, joka olisi muokattavissa Suomen Allianssiksi. Näin Allianssista kehittyisi laaja-alaisesti näyttämötaidetta kehittävä ja tekijöitä tukeva malli.
Allianssi on dynaaminen ja proaktiivinen yhteisö, jonka intresseihin kuuluu alan kehittäminen ja tekijöiden tukeminen ja kannustaminen. Allianssi myös kouluttaa. Parhaimmillaan Allianssi loisi toimintamalleja freelancer-ammateissa toimivien hyödyksi. Freelancereilta puuttuu paljon sellaista, joka työsuhteessa oleville on arkipäivää, kuten jatko- ja täydennyskoulutus ja työterveyshuolto.
Temen mukaan Suomeen tulisi rakentaa Allianssi, johon kuuluisivat alkuvaiheessa niin esittävät taiteilijat (tanssijat, sirkustaiteilijat, näyttelijät, muusikot) sekä taiteellista suunnittelutyötä tekevät (ohjaajat, dramaturgit, lavastus-, puku-, valo-, video- ja äänisuunnittelijat).
Rahoituksen osalta Teme pitää tärkeänä, että Allianssia ei rahoiteta kulttuuribudjetista, sillä se on jo nyt liian niukka. Allianssi tulee rahoittaa työttömyyden hoitovaroista.
Tarvittaessa Teme on mukana allianssin kehittämisessä, jotta Suomeenkin saadaan tämä hyväksi todettu toimintamalli ja työkalu helpottamaan esittävän taiteen freelancereiden työelämän haasteita.
