Niklas Vainio toimi Temen lakimiehenä 2009-2011 ja käsitteli 7-osaisessa juttusarjassa tekijänoikeuden syntymistä, omistamista ja luovuttamista.
Osa 1 Osa 2 Osa 3 Osa 4 Osa 5 Osa 6
Voiko toisen teosta käyttää oman teoksen osana?
Pääsääntö on siis oikeuden ostaminen. Aina se ei kuitenkaan onnistu ja toisaalta aina se ei ole tarpeen. Oikeudenomistaja voi olla tuntematon tai häneen ei saada yhteyttä. Silloin on ehkä keksittävä toinen lavastuskeino. Toisaalta tekijänoikeuteen sisältyy rajoituksia, jotka joissakin tapauksissa sallivat teoksen kokonaisen tai osittaisen käytön ilman luvan kysymistä.
Hyvän tavan mukaiset sitaatit ovat sallittuja
Julkistettua teosta voi tietyissä tapauksissa käyttää vapaasti toisen teoksen yhteydessä. Tämä käyttö on rajoitettua ja edellyttää hyvän perusteen. Tekijänoikeuslaki sallii ”lainauksien” ottamisen julkistetusta teoksesta silloin, kun niin sanottu vetoamisfunktio toteutuu eli siteeratulla teoksella on asiallinen yhteys siteeraavaan teokseen. Esimerkiksi teatteriarvostelussa voidaan lupaa kysymättä siteerata näytelmän tekstiä, koska arvio kohdistuu siihen.
Muunlaisten teosten kohdalla sallitun sitaatin rajat ovat monimutkaisemmat. Periaatteessa kuvaa, elokuvaa tai musiikkia voidaan siteerata. Tällöinkin vetoamisfunktion on toteuduttava eli siteeraavan teoksen pitää jollain tavalla viitata, vedota, kommentoida tai kritisoida siteerattavaa tai niiden välillä on muuten oltava asiallinen yhteys. Asiallisena yhteytenä ei pidetä esimerkiksi sitä, että näyttämöteosta elävöitetään tunnelmaan sopivilla kuvilla, jos kuviin ei muuten viitata.
Sitaatin sallitulle pituudelle ei ole selkeitä rajoja. Mitä lyhyempi sitaatti on, sitä todennäköisemmin se on sallittu. Toisaalta joskus sitaatti voi olla laajakin: korkein oikeus katsoi vuonna 1971, että Lapualaisoopperan (1966) tekstiin otetut laajat otteet Artturi Vuorimaan kirjasta olivat sallittuja.
Lyhyet videositaatit sallittuja
Joskus taiteellinen ilmaisu edellyttää videokuvan käyttöä. Laki mahdollistaa videon siteeraamisen jos edellä mainitut ehdot täyttyvät. Lain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on todennut, että sallittuina elokuvasitaatteina voidaan yleensä pitää lyhyitä, muutaman sekunnin mittaisia välähdyksiä toisesta elokuvasta. Tekijänoikeusneuvoston mukaan esimerkkinä elokuvateoksessa käytettävästä hyväksyttävästä sitaatista voidaan mainita historiallista tapahtumaa selostavaan elokuvaan sisällytetyt otokset itse tapahtumaa kuvaavasta dokumenttielokuvasta. Siten lyhyet videositaatit esimerkiksi historiallisista henkilöistä tai tapahtumista voisivat olla sallittuja.
Teosta lainattaessa on mainittava tekijän nimi ja lähde soveltuvalla tavalla. Teatterissa tämä tarkoittanee käsiohjelmaa, elokuvassa lopputekstejä.
Vapaasti käytettävät teokset
Joitakin ihmistyön tuotoksia tekijänoikeus ei kuitenkaan koske, joten niiden siteeraaminen on vapaampaa. Jotta tekijänoikeus asettaisi rajoituksia, teoskynnyksen on ylityttävä eli työn tulokseen on liityttävä itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Esimerkiksi pelkkiä geometrisiä muotoja sisältävä taulu ei välttämättä ole teos tekijänoikeuslain mielessä.
Tekijänoikeudesta vapaita ovat myös julkisessa edustajistossa kuten eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa pidetyt puheenvuorot. Samoin viranomaisten päätöksiin ja lausumiin ei ole kenelläkään tekijänoikeutta. Tämän poikkeuksen turvin Ylioppilasteatteri teki Valtuusto-sarjansa (2008-2009), jonka teksti perustui Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjoihin.
Tekijänoikeus ei rajoita teoksen käyttöä myöskään silloin, jos teoksen suoja-aika on umpeutunut. Teos saa tekijänoikeuden suojaa kunnes on kulunut 70 vuotta sen tekijän kuolemasta. Valokuva saa lähioikeussuojaa 50 vuotta siitä vuodesta lukien, kun kuva otettiin. Jos valokuva on myös itsenäinen ja omaperäinen, se saa myös tekijänoikeuden suojaa (70 vuotta tekijän kuolemasta).
Niklas Vainio
