Niklas Vainio toimi Temen lakimiehenä 2009-2011 ja käsitteli 7-osaisessa juttusarjassa tekijänoikeuden syntymistä, omistamista ja luovuttamista.
Osa 2 Osa 3 Osa 4 Osa 5 Osa 6 Osa 7
Kulttuurityöntekijällä on tekijänoikeuksia
Moni kulttuurialalla työskentelevä luo työnsä osana teoksia, joihin hänellä on tekijänoikeus. Työnantaja saa käyttää teoksia vain rajoitetusti. Muilta osin tekijällä on oikeus saada teoksen käytöstä korvaus tai kieltää sen käyttö.
Lain mukaan tekijänoikeus syntyy sille, joka itsenäisellä ja omaperäisellä työllä luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Teoksessa on kysymys konkreettisen muodon antamisesta jollekin idealle. Teoksia ovat usein esimerkiksi käsikirjoitus, teatteri-, sirkus- tai tanssiesitys, elokuva, tv-ohjelma, esityksen mainoslehtinen tai käsiohjelma. Jos useammat henkilöt tekevät teoksen yhdessä, tekijänoikeus on heillä yhteisesti. Esimerkiksi ohjaajalle, valo- tai äänisuunnittelijalle, puvustajalle, lavastajalle tai kuvaajalle syntyy usein tekijänoikeus osana esitystä tai elokuvaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa.
Konkreettista muotoa suojataan
Vaikka laissa puhutaankin luomisesta ja omaperäisyydestä, ei teoksilta edellytetä minkäänlaisten taiteellisten kriteerien täyttymistä. Olennaista on, että tekijä on tuonut teokseen oman itsenäisen panoksensa sen sijaan, että vain kopioi olemassa olevaa teosta tai seuraa ennalta annettuja ohjeita. Sillä ei sen sijaan ole väliä, onko teos hyvä vai huono tai voiko sitä pitää taiteena.
Tekijänoikeus ei koske ideoita, tietoja, periaatteita tai menetelmiä. Siten esimerkiksi elokuvan perusjuonta koskeva idea ei saa tekijänoikeuden suojaa, mutta kun idean pohjalta tehdään käsikirjoitus, jossa idea saa konkreettisen muodon juonenkulkuna, vuorosanoina ja hahmojen kuvauksena, syntyy tekijänoikeuden suojaama teos.
Taloudelliset ja moraaliset oikeudet
Tekijänoikeus jakautuu taloudellisiin oikeuksiin ja moraalisiin oikeuksiin. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan oikeutta määrätä teoksen julkisesta käytöstä eli levittämisestä, kopioimisesta ja esittämisestä. Taloudelliset oikeudet tekijä voi luovuttaa esimerkiksi palkkiota vastaan.
Taloudelliset oikeudet rajoittavat pääasiassa teosten julkista ja kaupallista käyttöä kuten esittämistä teatterissa. Laki sallii yksityiskäytön eli esimerkiksi tanssiteoksen esittämisen yksityisissä juhlissa. Teoksesta on myös sallittua ottaa sitaatti eli esimerkiksi julkaista teatteriesityksestä otettu valokuva sanomalehden teatteriarvostelun yhteydessä.
Moraalisilla oikeuksilla tarkoitetaan tekijän persoonallisuuteen liittyviä oikeuksia, tärkeimpinä oikeus tulla ilmoitetuksi teoksen tekijänä (ns. isyysoikeus) ja oikeus siihen, että teos ei muuteta tai esitetä tekijän persoonaa loukkaavalla tavalla (ns. kunnioittamisoikeus). Moraaliset oikeudet pysyvät aina tekijällä, vaikka sopimuksessa olisikin sovittu tekijänoikeuksien siirtymisestä.
Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolemasta. Tekijän kuoltua tekijänoikeus siirtyy hänen perillisilleen.
Työsuhteessa tehdyt teokset
Tekijänoikeus syntyy tekijälle sillä hetkellä, kun teos tehdään. Tekijänoikeus ei edellytä rekisteröintiä, ©-merkin käyttämistä tai teoksen julkaisemista. Voimassa olevan lain mukaan tekijänoikeus ei myöskään lähtökohtaisesti siirry työnantajalle, vaikka teos tehtäisiin työsuhteessa.
Jos työntekijä on kuitenkin palkattu tehtävään, jossa hänelle syntyy tekijänoikeus, työnantaja saa vastaavan käyttöoikeuden teokseen. Siis jos esimerkiksi tanssinopettaja tekee opetusta varten koreografian, hänelle syntyy tähän koreografiaan tekijänoikeus, mutta työnantajan ei tarvitse erikseen maksaa hänelle tekijänoikeuskorvausta siitä, että koreografiaa käytetään kyseisen opettajan oppitunneilla. Jos työnantaja haluaa käyttää kyseistä koreografiaa erillisessä esityksessä, siihen on saatava opettajan lupa. Luvasta on syytä vaatia tekijänoikeuspalkkio.
Niklas Vainio
