Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto jäsenjärjestöineen, joihin Temekin jäsenjärjestöineen kuuluu, vaatii lisärahoitusta kulttuurille valtion vuoden 2022 talousarvioon. Syinä ovat alan heikko tilanne sekä Veikkauksen alenevat tuotot.
SUOMEN TEATTERIJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2022
Esittävän taiteen kentällä työllistyi vuonna 2019 (käytän v. 2019 lukuja, koska v. 2020 luvut ovat poikkeukselliset) vakituisissa työsuhteissa noin 2000 henkilöä, lyhyemmissä määräaikaisissa vierailijatehtävissä noin 3800 henkilöä ja koko alan henkilöstökulut olivat yhteensä 183 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa jopa 60 % esittävän taiteen ammattiyhteisöjen kaikista menoista. Valtion julkinen tuki esittäville taiteille takaa ammattimaisesti tehdyn taiteen saavutettavuuden ja saatavuuden ympäri Suomen. Ala on työvoimavaltainen ja se on kärsinyt poikkeuksellisen paljon koronapandemian aiheuttamista yleisötilaisuuksien rajoituksista.
Vaadimme, että esittävän taiteen alan haastava tilanne otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa, ja veikkausvoittovaroilla rahoitettujen Veikkauksen edunsaajien osalta vaadimme, että niille myönnetään lisärahoitusta valtion talousarviossa.
On tärkeää, että taiteen numeeriset, tilastoitavat ja taloudelliset hyödyt sanallistetaan selkeästi ja paikkansa pitävästi, kun taiteen yhteiskunnallista asemaa ja rahoitusta puolustetaan. Jos kuitenkin argumentoidaan vain numeroilla, aletaan kulttuuria puolustaa pelkästään taiteen sovellettavissa olevien vaikutusten kautta.
Taide linkittää meidät osaksi kulttuurista ja ajallista jatkumoa
Taide voi käsitellä asioita, jotka jäävät tieteen, politiikan ja uskonnonkin vaikutuspiirin ulkopuolelle. Taiteella on mahdollisuus antaa ääni asioille ja ihmisille, jotka eivät muuten saisi ääntään kuuluville yhteiskunnassa. Taide on kuin peili, joka heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa. Taiteen yksi tärkeä merkitys on toimia kansallisena muistinamme. Sanonta ”viihde auttaa ihmistä unohtamaan, taide auttaa muistamaan” on hieno ja kuvaa hyvin ja ilman arvolatausta viihteen ja taiteen vaikutusten eroja. Kumpaakin vaikutusta tarvitaan.
Me ihmiset olemme täällä vain käymässä. Ihmiskunnan omatuntona toimiva taide on pysyvämpää. Taide linkittää meidät osaksi kulttuurista ja ajallista jatkumoa. Taide katsoo taakse päin, muistaa, se luo todellisuutta tässä ja nyt, ja se on silta kohti tulevaisuutta. Lopulta meistä ja ajastamme jää vain kulttuurinen jalanjälkemme.
Velvollisuutemme on ymmärtää paikkamme ajan ketjussa ja kantaa vastuumme myös perinnöstä tuleville sukupolville. Taide on keino muistaa, sanoa, antaa ääni, auttaa näkemään, ravistella, hämmentää ja lopulta ehkä auttaa ymmärtämään. SIKSI TAIDETTA TARVITAAN AINA JA TODELLAKIN JUURI NYT.
Veikkauksen tuoton alenemat tulee kompensoida täysimääräisesti
Veikkauksen jakovara ja sen kehittyminen ovat historiallisessa käännekohdassa. Kyse ei ole tilapäisestä vajeesta Veikkauksen tuotoissa. Nyt on haettava ja pystyttävä tekemään ratkaisuja, jotka kestävällä tavalla varmistavat rahapelitoiminnan tuotoilla tuetun taiteen ja kulttuurin toiminnan tarvitseman julkisen rahoituksen tulevaisuudessakin. Kompensaatio kattaa vuonna 2022 reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen noin 8 prosentin laskua. Leikkaus on merkittävä alalla, jossa on jo tähän saakka eletty kädestä suuhun. Lisäratkaisuja ja -kompensointia tarvitaan ainakin vuonna 2022 ja 2023.
Suomen kansallisteatterin määrärahaa suunnitellaan leikattavaksi 5 % vuonna 2022. Keskusliitto pitää määrää pelottavan suurena, koska teatterilla on samaan aikaan menossa pienen näyttämön peruskorjaushanke, jonka rahoitukseen on jo jouduttu kanavoimaan myös toimintamäärärahaa. Teatteri on jäädytettyjen indeksien takia kärsinyt tosiasiassa leikkauksia jo edeltäneet 8 vuotta, kun määrärahan pysyessä ennallaan kulut ovat jatkaneet vuosittain nousua. Kyseessä on kansallinen päänäyttämö, jota ei saa päästä rapautumaan.
Esitys kansallisten taidelaitosten lakisääteisestä valtionrahoituksesta on hyvä
23.8. työryhmä esitti, että kansallisille taidelaitoksille esitetään lakisääteistä valtionrahoitusta. Ehdotus on hyvä ja tarkoittaisi vakaampaa rahoitusta nykyisen harkinnanvaraisen rahoituksen sijaan. Toteutuessaan laki tulisi voimaan 1.1.2023. Ennen lain voimaantuloa tulee pitää huolta siitä, että Suomen kansallisteatterin rahoitus on turvattu.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus vaatii suunnitellun lisärahoituksen toteutuakseen
Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistettiin ja uudistukseen esitetään aiempien päätösten mukaisesti jo toteutettujen lisäysten lisäksi 8,5 miljoonan euron lisärahoitusta vuodesta 2022 lähtien. Tämä lisärahoitus on välttämätön ja mahdollistaa sen, että pitkään suunnitellun uudistuksen tavoitteet voivat toteutua. Lisärahoitus nykyisen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen kentän vahvistamiseksi on erittäin tärkeä. Ilman sitä vapaan kentän toimijoiden vakaa ja pitkäjänteinen kehittäminen ei onnistu.
Vapaan kentän rahoitus on talousarviossa esitettävä selkeämmin
Keskusliitto on huolissaan siitä, miten esittävän taiteen vapaan kentän rahoitus kehittyy. Koronan vaikutukset jatkuvat pitkälle tuleviin vuosiin. Jatkuva epävarmuus ja rajoitusten muutokset ovat aiheuttaneet kuormitusta, josta selviäminen vaatii myös lisää henkilökuntaa. Alan toipumiseksi tarvittaisiin vahvaa pitkäjänteistä tukea, johon voidaan luottaa, koska nyt tehtävät ratkaisut näkyvät pitkälle tulevien vuosien esitystoimintaan. Esittävän taiteen vapaan kentän rahoituksen tulee nousta samassa suhteessa kuin rahoitus kasvaa valtionosuusjärjestelmän sisällä. Talousarvioesityksen 2022 puutteena on, ettei sen perusteella ole mahdollista arvioida esittävän taiteen vapaan kentän tulevaa rahoitusta. Esittävän taiteen vapaan kentän rahoitus on tehtävä näkyväksi muiden taiteenalojen tapaan myös talousarvion tasolla. Rahoitusjärjestelmä ei nykyisellään huomioi kattavasti esittävän taiteen koko kenttää.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua leikataan vastoin lupauksia eikä selvitystä sen jatkosta ole tehty
Talousarvioesityksen mukaan kulttuurialan edistämiskeskuksien rahoitusta leikataan noin 36,5 prosenttia, niukentamalla yksityisen kopioinnin hyvitys nykyisestä 11 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan. Yksityisen kopioinnin hyvitystä menee osin suoraan taiteilijoille ja osin opetusministeriö tukee sillä kulttuurin edistämisorganisaatioita. Valtiovarainministeriön leikkausesitys on ristiriidassa hallituksen ja eduskunnan suunnitelman kanssa. Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä oli määrä uudistaa vuosien 2020 ja 2021 kuluessa ja pitää hyvitys 11 miljoonassa eurossa niin kauan kunnes järjestelmä on uudistettu.
Vaikutus olisi dramaattinen varsinkin uutta luovalle elokuvalle, musiikille ja mediataiteelle, joiden mahdollistajana nämä tuet usein toimivat. Käytännössä esim. AVEK:in toiminta halvaantuisi leikkausten takia pahasti.
Koronan vaikutukset freelancereihin ovat suuret ja jatkuvat rajoitusten purun jälkeen
Kun korona maaliskuussa 2020 alkoi, freelancereiden kalenterit tyhjenivät jopa täysin. Heillä ei ollut puskureita pahan päivän varalle, koska ala on matalapalkkaista. Työn tekemisen muodosta riippuen monen ansainta on koronan aikana ollut olematonta ja sosiaaliturvan puutteet ovat näkyneet selvästi. Esim. ansiosidonnaisen päivärahan päivät ovat monelta loppuneet ja on tiputtu työmarkkinatuelle. Työssäoloehtoa ei ole voinut kerryttää, koska alalla ei ole ollut työtä lainkaan tarjolla. Teatteriala on ollut pysähdyksissä marraskuusta 2020 lähtien, kun koronarajoitukset kiristyivät. Laitosten saamat koronatuet eivät ole valuneet freelancereiden hyödyksi. On oletettavaa, että koronarajoituksia purettaessa varovaisuus ohjelmistoissa voi näkyä riskien välttämisenä kahdella tapaa: käytännössä ei kokeilla uutta, ei tehdä esityksiä marginaaleille, ei tilata kotimaisia kantaesityksiä jne. eikä edelleenkään käytetä freelancereita. Näillä muutoksilla voi olla valitettavan isot vaikutukset paitsi suomalaiseen teatterin sisältöihin myös siellä työskenteleviin freelancereihin. Freelancereita käytetään teatterissa nimenomaan taiteellisen suunnittelun ja esiintyjien tehtävissä eli sisältötuotannon ytimessä.
Koronarajoitukset on purettava teattereista nopeasti
Teatteriesitykset ovat koronatartuntojen osalta matalariskisiä tapahtumia. Yleisötilaisuuksien rajoituksissa on kysymys ihmisten oikeudesta harjoittaa ammattiaan ja kysymys alamme työllisyydestä. Kaikki rajoitukset aiheuttavat alalle taloudellisia tappioita ja vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja hyvinvointiin. Kyseessä on myös yleisön oikeus saada kokea elävää taidetta.
Teatterijärjestöjen keskusliitto vaatii, että Suomen hallitus tuo erittäin nopeasti eduskunnan käsittelyyn tartuntatautilain 58 d § muutokset siten, että kahden metrin turvavälivaatimuksesta yleisötilaisuuksissa voidaan luopua lopullisesti. Muutos on selkeä eikä vaadi pitkiä valmisteluja. Kannatamme myös koronapassin käyttöönoton selvittämistä, mutta omana asianaan. Yleisötilaisuuksien rajoituksia tulee lieventää matalariskisten tapahtumien osalta välittömästi myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto edustaa laajasti teatterin, tanssin ja sirkuksen alan työnantaja- ja työntekijäosapuolia. Jäsenjärjestöjemme jäsenet kattavat käytännössä lähes kaikki suomalaisen esittävän taiteen ammattikentän organisaatiot ja työntekijät sekä osan harrastajateatterikentästä.
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton hallituksen puolesta,
Karola Baran
puheenjohtaja
SUOMEN TEATTERIJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON JÄSENJÄRJESTÖT
Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry | Suomen Assitej ry | Suomen Näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry | Suomen Näyttelijäliitto ry | Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry | Suomen Teatterinjohtajaliitto ry | Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry | Suomen Teatterit ry | Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry | Teatterialan Ammattilaiset ry | Teatterikeskus ry | Teme – teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry | Työväen Näyttämöiden Liitto ry
