Sopeutuvuutemme ja joustavuutemme on tullut koetelluksi erityisellä tavalla viime vuosien aikana. Jo ennen turvattomuutta herättäviä aikoja työ taidealoilla on pitänyt sisällään olettamuksen siitä, että sopeutuminen, joustavuus ja sitkeys on olennainen osa työn luonnetta.
Psykologisen joustavuuden ajatellaan olevan psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta erittäin hyödyllinen ominaisuus. Stressitekijöiden kanssa luoviminen, erilaisiin vaihtuviin tilanteisiin oman toiminnan mukauttaminen voidaan nähdä erityisenä taitona monenlaisissa haasteissa elämän varrella. Voisikin ajatella, että taidealalla toimijat, erityisesti vaihtuvissa työryhmissä ja satunnaisista apurahoista elantonsa hankkivat, ovat joustavuuden erityisasiantuntijoita tai ehkä vielä täsmällisemmin, muutosjoustavuuden eli resilienttiyden kovan luokan kokemusasiantuntijoita.
Voiko sopeutuminen kuitenkin mennä yli, liian pitkälle, kääntyä itseään vastaan? Harmillisesti joudun toteamaan: kyllä voi, esimerkiksi silloin, jos sopeutuessaan joustaa huomaamattaan liiallisesti omista arvoistaan. Myös vanha tarina sammakosta kuvaa inhorealistisesti tuota liian pitkälle menevää, haitallista sopeutumista. Jos sammakko hyppää kattilaan, joka on täynnä kiehuvaa vettä, se reagoi välittömästi ja hyppää kattilasta pois. Jos taas sammakko päätyy kattilaan, jonka vettä kuumennetaan hitaasti, sammakko ei huomaa olosuhteiden asteittaista muutosta, se sopeutuu ja lopulta keittyy hengiltä, kun vesi tulee liian kuumaksi.
Ollessani työnohjaajakoulutuksessa ja kuvaillessani siellä taidealan tyypillisiä freelancerin työolosuhteita, sain kuulla kouluttajiltani havahduttavia kommentteja, että tuohan kuulostaa ihan 1800-luvun lopun työelämältä. Tuolloin todella ymmärsin, että taidealoilla kattilan vesi oli ollut lähellä kiehumispistettä jo pitkään, kuumaan veteen totuttelua aloiteltiin jo harrastusvaiheessa. Lisäksi olen päässyt havainnoimaan olosuhteiden haastavuutta viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, ensin taiteellisten prosessien vuorovaikutusta tutkiessani ja myöhemmin vieraillessani eri taidealojen työyhteisöissä kouluttajan tai työnohjaajan roolissa.
Taiteen tekemisen syvä merkityksellisuus ja mielekkyys ovat saaneet meidät tekijät uppoutumaan taidetyöhön kerta toisensa jälkeen. Vaikuttavaa taidetta ja ajattelua on syntynyt. Työ on vaatinut myös joustavuutta, sitkeyttä ja ponnistelua monella eri osa-alueella. Ponnistelun jälkeen tekijöitä on odottanut seuraava projekti, esitysteoreetikko Bojana Kunstin sanoin ”seuraava valoisampi tulevaisuus”. Mitä tapahtuu, kun intohimon, sitkeyden ja sopeutuvuuden eetos vie meitä läpi kuukausien, vuosien ja vuosikymmenten? Elämää ja ajattelua rikastuttavien taide-elämysten lisäksi tuloksena on ollut myös väsymyksen ja kiireen vuoksi kriisiytyneitä työryhmiä, turtumista, ahdistuneisuutta, epäoikeudenmukaisuuden kokemusta, syvää uupumusta, kyynistymistäkin.
On mielestäni välttämätöntä välillä pysähtyä kuulostelemaan, missä menen sopeutumiseni kanssa. Onko sopeutumiseni ja joustavuuteni mennyt yli, kääntyykö se jo itseään vastaan uhaten jopa terveyttäni? Sopeutumisen taustalla vaikuttaa muun muassa temperamentti, persoonallisuus, elämäntilanne sekä se, millaisia aikaisempia kokemuksia meillä on ollut. Miten selvisit aiemmin muutoksista, joihin et välttämättä voinut itse vaikuttaa; sykleistä apurahakausi, produktiokohtainen kiinnitys, työttömyyskausi – mikä auttoi selviytymään ja sopeutumaan?
Verkkokurssi on koottu teemoista, pulmista ja toiveista, jotka ovat toistuneet eri taidealojen työyhteisöjen työnohjausten aikana. Kurssin (39 euroa liiton jäsenet) voi käydä läpi itsekseen, työparin, työryhmän tai -yhteisön kanssa.
Sopeutumisen, sitkeyden ja joustavuuden olisi hyvä olla tietoista toimintaa. Millaista voisi olla itseä kunnioittava sitkeys, sopeutuminen ja joustavuus? Keho- ja tunnetietoisuus on keskiössä sen havaitsemisessa, milloin sopeutumisesi on ylittämässä omia voimavarojasi. Oletko tietoinen omista stressireaktioista, onko sinulla riittävästi keinoja säädellä niitä? Toimivatko rajasi tarkoituksenmukaisesti? Osaatko, uskallatko sanoittaa omia tarpeitasi ja tunteitasi? Toisinaan olen kuullut pohdintaa, että eikö tämä kaikki ole hyvin itsekästä ja vain ”yksilön oikeuksia” ajavaa toimintaa: jos kaikki vain sanoittavat omia tarpeitaan ja keskittyvät itseensä, ei yhteistyön syntymiselle, saati työn edistymiselle voi olla edellytyksiä.
Psykoanalyyttinen ymmärrys valottaa tätä kaikkea mielenkiintoisesta näkökulmasta: mitä selkeämmin olemme voineet omassa kehityshistoriassamme erillistyä, saada kokemuksen omasta olemassaolon jatkuvuudesta erillisenä olentona, sitä levollisemmin voimme sanoittaa sitä, mitä itsessä tapahtuu JA samalla ottaa muut huomioon. D. Winnicottin termein ”stage of concern” on päässyt kehittymään. Jos olemme jääneet epämääräisiksi ja hauraiksi rajojemme suhteen, toisista tulee funktionaalisia, käyttöpääomaa – silloin käytämme toisia itsemme jatkeina, toinen ei hahmotu toisena, erillisenä, omine toiveineen ja mielipiteineen. Epämääräinen huono olo voi tuolloin vuotaa työyhteisöön. Todellinen kiinnostus ja arvostus toista, kuten myös itseä kohtaan puuttuu.
On siis hyvä muistaa, että selkeyteen pyrkiminen yksilötasolla on hyvää tekevää koko yhteisön kannalta, se on tervettä itsekkyyttä. Terve itsekkyys ei jätä myötätuntoa muita kohtaan sivuun – otat vain itsesi huomioon samalla tavoin kuin muut. Rajattomuus ja epäterve itsekkyys voi ilmetä oman edun tavoitteluna, röyhkeytenä, muista piittaamattomuutena ja itsekeskeisyytenä. Toisinaan se voi ilmetä uhriutumisena, pinnanalaisena vastuun siirtona, että toisten olisi pitänyt ymmärtää, olla ajatuksenlukijoita pahan oloni suhteen. Onneksi jo ilahduttavan laajasti käytössä olevat työyhteisöjen vuorovaikutusrakenteet, esimerkiksi viikoittaiset ”mitä kuuluu” -kierrokset ovat oivallisia vastuunkannon paikkoja, joissa selkeyttä voi ja on viisasta harjoitella.
Lopuksi. Psykologinen joustavuus on määritelty kyvyksi toimia joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla siten, että toiminta ohjautuu arvoista käsin. Tunnistatko siis omia arvojasi, tiedostatko, mikä on sinulle arvokasta? Huomaatko eläväsi arvoristiriidan keskellä, onko arvojesi ja tekojesi välillä kuilu? Mikä toimintaasi ohjaa syvätasolla? Näitä kaikkia kysymyksiä voi ja kannattaa tarkastella sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.
Tiedostaminen on avain: kun tiedostan yhä paremmin, mitä itsessä tapahtuu ja mikä oman tai työyhteisön toiminnan ajuri on, voimme alkaa valitsemaan. Jatkanko tai jatkammeko entiseen malliin vai kokeilemmeko uteliaalla asenteella jotain uutta tapaa toimia ja olla siten, että sopeutuvuus ja sitkeys tukisi meitä terveellä tavalla, ei viimeisiä voimia ulos mitaten?
Linkki verkkokurssiin: https://www.campwire.com/buy_flexible/31ca8c41-f30c-4e15-817b-5b8d055d5af3
Verkkokurssi ”Sopeutuvuuden monet kasvot – sitkeyden ja sopeutuvuuden terveet rajat” on koottu teemoista, pulmista ja toiveista, jotka ovat toistuneet eri taidealojen työyhteisöjen työnohjausten aikana. Kurssin voi käydä läpi itsekseen, työparin, työryhmän tai -yhteisön kanssa.
Verkkokurssin tilaaja on Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat (STST) ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme). Kurssi linkittyy STST:n luentosarjaan ”Kohti terveempää työskentely- ja vuorovaikutuskulttuuria taidealoilla” (2020-2021). Verkkokurssi syventää ja osin kertaa luentosarjan teemoja. Kurssin voi kuitenkin käydä läpi myös täysin itsenäisenä osiona ilman aiempaa osallistumista.
Kurssin aikana tarkastellaan sopeutumista aktiivisena toimintana, mm. ajatusten, tunteiden, kehon aistimusten, omien rajojen tunnistamisen sekä arvotyöskentelyn avulla. Kurssi koostuu kolmesta osiosta: 1) sopeutuminen fysiologiselta tasolta tarkasteltuna, 2) keho- ja tunnetietoisuus ja 3) terveemmät rajat ja arvotyöskentely. Kurssin voi edetä haluamassaan rytmissä, kurssia voi kuunnella esim. kävelylenkillä tai työmatkalla ja käydä myöhemmin alustukseen liittyvät diat ja pohdintatehtävät rauhassa läpi. Kurssimateriaali on käytettävissä kesäkuuhun 2023 saakka, niihin voi palata omalla aikataululla ja materiaalit voi halutessaan tulostaa itselle.
Kurssin avajaishinta on STST:n ja Temen jäsenille 39 euroa (31.1.2023 saakka). Tammikuun jälkeen kurssin hinta on 49 euroa, joka on myös hinta muille kuin liiton jäsenille.
Pääset verkkokurssille tästä linkistä: https://www.campwire.com/buy_flexible/31ca8c41-f30c-4e15-817b-5b8d055d5af3
