Palkkasuositus sirkusopettajien työehdoista

Tämä suositus on Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton ja Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n yhteinen suositus sirkusopettajille.

I LUKU: YLEINEN OSA

1. Suosituksen ulottuvuus

Tätä suositusta sovelletaan sirkuksen opetusta harjoittavien yhteisöjen palveluksessa olevien opettajien työ- ja palkkaehtoihin. Suositus ei koske rehtoreita eikä johtotehtävissä työskenteleviä.

2. Työnantajan yleiset oikeudet

Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä määrätä opetustuntien laatu.

3. Työsuhteen alkaminen, koeaika

Työhönoton tulisi tapahtua kirjallisella työsopimuksella, josta käyvät työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat keskeiset seikat ilmi.

Työsopimus solmitaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole lain mukaisesta perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Kahtatoista kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Työntekijän on palvelukseen tullessaan vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tämän lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta tulee ilmoittaa työntekijälle työsopimusta tehtäessä.

4. Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet

Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella.

II  LUKU: PALKKAUS

5 . Palkkausmuodot

Opettaja on joko päätoiminen kuukausipalkkainen tai sivutoiminen tuntipalkkainen.

Opettaja on päätoiminen, kun hän opettaa vähintään 510 minuuttia viikossa. Tämä 510 minuuttia voi kertyä esim. 10:stä 45 minuutin ja yhdestä 60 minuutin opetustunnista

Työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan työnantajan on, tarvitessaan lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöillensä sopiviin tehtäviin, tarjottava näitä töitä ensin osa-aikaisille työntekijöilleen.

6. Palkkaluokat

Opettajien peruspalkat määräytyvät vähintään seuraavien palkkaluokkien mukaisesti:

1. sirkuksen ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja
2. sirkuksen alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja
3. toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen sirkusalan tutkinnon tai muun vastaavan tasoisen tutkinnon suorittanut opettaja
4. muu sirkus- tai liikunta-alan kokemus tai pätevyys
5. apuohjaaja tms., joka ei ole vastuussa tunnin suunnittelusta ja toimii vastuullisen opettajan apuna opetustilanteessa. Apuohjaajalla ei ole mitään 1-3 kohtien mukaista tutkintoa tai 4 kohdan mukaista kokemusta tai pätevyyttä säännöllisestä opetustyöstä.

Milloin opettajalla on sirkuksen alalla työskentelyn ja kouluttautumisen kautta hankittu riittäväksi katsottava pätevyys tai pedagogisia taikka kasvatustieteellisiä opintoja, tämä tulee ottaa huomioon opettajan palkkauksessa.

7. Kuukausipalkka

1. Päätoimisen opettajan työsopimukset tehdään kuukausipalkkaisina ja ne tehdään toistaiseksi voimassa olevina, ellei kyseessä ole sijaisuus tai muu määräaikaisuuden peruste.

2. Täyttä työaikaa tekevien opettajien kuukausipalkkojen vähimmäismäärät ovat suosituksen lopussa olevan taulukon mukaiset.

3. Osa-aikaisen opettajan palkkaus määritellään suhteessa opetusvelvollisuuteen.

4. Opetustuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 4,3:lla, jolloin saadaan viikkopalkka, joka jaetaan viikon keskimääräisellä opetustuntimäärällä.

8. Tuntipalkka

1. Tuntipalkkaisten opettajien vähimmäispalkat ovat suosituksen lopussa olevan taulukon mukaiset. Tuntityöntekijän palkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

2. Tuntipalkkaiselle opettajalle maksetaan palkka myös arkipyhiltä, mikäli hänellä olisi ollut kyseisenä päivänä opetusta.

3. Tiiviskurssien opettajien tuntipalkat sovitaan erikseen.

9. Ikälisät

1. Ikälisiin oikeuttavaksi palvelukseksi katsotaan kaikki päätoiminen palvelus alalla. Päätoimisuus voi täyttyä usean samanaikaisesti alalla olevan työsuhteen perusteella.

2. Ikälisiin oikeuttavaksi palvelukseksi katsotaan muukin palvelus, josta on opettajalle hyötyä sirkusopettajan tehtävässä. Mikäli työsopimusta tehtäessä ei opettajan kanssa ole sovittu palkkaan sisältyvien ikälisien määrää, katsotaan palkkaan kuitenkin sisältyvän opettajan todellisten ikälisävuosien edellyttämä ikälisäosuus.

Palkkoja korotetaan ikälisillä vähintään peruspalkan ja edellisten ikälisien yhteismäärästä seuraavasti:

Kuukausipalkkoja korotetaan

2 palvelusvuoden jälkeen  7 %
4 palvelusvuoden jälkeen 7 %
6 palvelusvuoden jälkeen 6 %
9 palvelusvuoden jälkeen 5 %
12 palvelusvuoden jälkeen 5 %
15 palvelusvuoden jälkeen 5 %

Tuntipalkkoja korotetaan

2 palvelusvuoden jälkeen    5 %
4 palvelusvuoden jälkeen  5 %
6 palvelusvuoden jälkeen  5 %
9 palvelusvuoden jälkeen 5 %
12 palvelusvuoden jälkeen  5 %
15 palvelusvuoden jälkeen  5 %

3. Ikälisiin ovat oikeutettuja sekä kuukausi- että tuntipalkkaiset.

Kuukausipalkkaisen opettajan yksi palvelusvuosi täyttyy vuosittaisen työajan täytyttyä, eli opetusviikkojen ollessa enintään 42, jos opettaja on päätoiminen.

Tuntipalkkaisen opettajan yksi palvelusvuosi täyttyy, kun yhdestä tai useasta samanaikaisesta työsuhteesta on kertynyt yhteensä 42 opetusviikkoa vuodessa siten, että viikossa on opetusta yhteensä vähintään 510 minuuttia.

Yksi palvelusvuosi täyttyy kyseisen koulun opetusviikkojen määrästä, vaikka ne jäisivät alle 42 viikon.

Opettajan ikääntymisen ja sen myötä mahdollisesti tulevat fyysiset rajoitteet tulee ottaa huomioon muokkaamalla opettajan toimenkuvaa siten kuin se on mahdollista oppilaitoksen olosuhteissa.

III LUKU: TYÖAIKA

10. Säännöllinen työaika

1. Opettajan työaika määräytyy viikoittaisen opetusvelvollisuuden mukaan.

2. Opetusvelvollisuus on täyttä työaikaa tekevillä keskimäärin 1020 minuuttia viikossa. Tämä 1020 minuuttia kertyy esim. 17:stä 60 minuutin tunnista.

Työntekijän aloitteesta voidaan tilapäisesti sopia, että opetusvelvollisuus ylitetään enintään viidellä opetustunnilla viikossa siten, että sen tasoittumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Jos muuta ei sovita, työajan on tasoituttava ko. lukuvuoden aikana.

3. Työviikkoja on vuodessa enintään 42.

4. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevan kuukausipalkkaisen opettajan kanssa voidaan sopia, että sellaisten työviikkojen aikana, jolloin ei ole opetusta ja jotka eivät ylitä 42 työviikkoa, tehdään muuta työtä normaalin kuukausipalkan puitteissa. Tämä työ voi olla yhteisesti sovittavalla tavalla esimerkiksi sellaisia koulun toimintaan liittyviä tehtäviä, jotka eivät kuulu kohdan 11 mukaisiin opettajan tehtäviin. Työaika opetuksettomilla viikoilla on 37,5 tuntia viikossa. 42 työviikon ylittävät viikot ovat opettajan palkallista vapaata, johon myös vuosiloma sisältyy.

5. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti viisipäiväiseksi siten, että opettajalla on kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikossa, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

6. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

7. Arkipyhäksi säännöllisen työvuoroluettelon mukaan sattuvat opetustunnit ovat sellaista vapaata, joka ei vähennä kuukausipalkkaa.

11. Päätoimisen opettajan työvelvoite

1. Opetustuntien lisäksi kuukausipalkkaan sisältyy velvollisuus tehdä työnantajan osoittamia seuraavia töitä:
–   tuntien valmistelu
–   opettajan työhön liittyvien omia opetusryhmiä koskevien tiedotteiden ja viikkolistojen laatiminen
– lukuvuosittain yhden oppilastyön valmistaminen kullekin ryhmälle (oppilastyö valmistetaan       oppituntien puitteissa, mahdollisista lisäharjoituksista on aina sovittava erikseen (lisäharjoituksista maksetaan opetustuntipalkan mukainen korvaus), yksi näyttämöharjoitus ja esityksen valvonta kuuluvat työaikaan)

2. Osa-aikaisen opettajan työvelvoite määräytyy suhteessa opetusvelvollisuuteen. Työnantajien on huomioitava osa-aikaisten opettajien osalta heidän muut mahdolliset työsuhteensa ja niistä aiheutuvat velvoitteet.

12. Sivutoimisen tuntiopettajan työvelvoite

Tuntipalkkaisen opettajan tehtäviin kuuluu ilman erillistä korvausta

– tuntien valmistelu
– oppilastyön valmistelu oppituntien puitteissa
– viikkolistojen täyttäminen
– omien oppilaiden arviointi oppituntien puitteissa

Muusta kuin opetus- ja em. työstä maksettavasta korvauksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä erikseen. Tästä sovittaessa tulee huomioida muun työn vaativuus ja opettajan ammattitaito näihin tehtäviin. Tuntipalkka on vähintään 15 e/h.

Tuntiopettajan osallistuminen erikseen korvattaviin oppilaitoksen kokouksiin ja neuvotteluihin on oppilaitoksen tavoitteiden toteutumisen ja yhteisöllisyyden kannalta suotavaa.

13. Muut työt

Muista töistä ja niiden korvaamisesta on sovittava työtehtävien vaativuuden mukaan. Tuntipalkka lasketaan jakamalla kokoaikaisen opettajan kuukausipalkka jakajalla 4,3/37,5

Esimerkki: Jos kuukausipalkka on 2500 e/kk, muun työn palkka on 2500/ 4,3/37,5 = 15,50 e/h

14. Tauot ja siirtymiset toimipaikkojen välillä

1. Opetusaikataulu on järjestettävä siten, että opettajalle jää riittävä aika opetuspaikasta toiseen siirtymiseen. Siirtymiseen tarvittava aika korvataan opettajalle muun työn palkkaa vastaavalla korvauksella.

2. Työpäivän voi jakaa enintään kahteen osaan. Mikäli oppituntien väliin jää enintään 120 minuutin mittainen tauko, korvataan tämä opettajalle erillisellä tuntipalkalla muun työn palkkion mukaan.

3. Jos opettajan tehtäväksi on sovittu opetustilojen avaaminen ja sulkeminen tai opetustilojen saattaminen opetuskuntoon, korvataan opettajalle tästä aiheutunut työmäärän lisäys muun työn palkkaa vastaavana korvauksena.

15. Tapahtumat, esiintymismatkat, leirit tai muu koulun ulkopuolella tehtävä työ

Leirien ja retkien työajat suunnitellaan etukäteen työvuoroluettelossa, turhia ylitöitä välttäen.

Työvuoroluettelosta ilmenee opettajan säännöllinen työaika ja mahdollinen varallaolo. Opettajan läsnäoloa vaativat tilanteet ovat aina opettajan työaikaa.

Työaika korvataan opetustyönä (10 §2 A. kohta) ja muuna työnä (10 § 4. kohta), varallaolo varallaolokorvauksella 30 % muun työn palkasta.

Mikäli sirkusoppilaitos ja opettaja niin sopivat, voidaan varallaolon korvaamisesta sopia paikallisesti.

16. Työvuoroluettelo

1. Koululla on kirjallinen lukujärjestys, joka toimii työvuoroluettelona. Työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Muutokset on tehtävä kaksi viikkoa ennen kyseisen viikon alkamisesta. Yleiset kokouspäivät ja työntekijän vapaapäivät ilmoitetaan neljä viikkoa aikaisemmin. Yleisillä kokouspäivillä tarkoitetaan kaikille opettajille suunnattuja kokouksia.

2. Työ on sijoitettava niin, että työntekijä saa tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä varten.

17. Lisätyön määritelmä ja korvaaminen

1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään opettajan säännöllisen työajan ja tämän suosituksen mukaisen pisimmän työajan välisenä aikana.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta Lisätyöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

18. Ylityön määritelmä ja korvaaminen

Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään 10 kohdan (2., 3. ja 4.) enimmäistyöaikojen lisäksi.

Kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan opetustunnin palkka 50 %:lla korotettuna sekä kultakin seuraavalta tunnilta maksetaan tuntipalkka 100 %:lla korotettuna.

Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotettava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korvattu, jos se olisi korvattu rahana.

19. Sunnuntaikorvaus

Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan sekä kuukausipalkkaiselle että tuntipalkkaiselle opettajalle muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertainen peruspalkka.

Sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

20. Tuntien peruuntuminen tuntipalkkaisella opettajalla

Mikäli tuntipalkkaisen opettajan työvuorolistan mukainen opetustunti peruuntuu opettajasta riippumattomasta syystä maksetaan opettajalle kuitenkin palkka ko. tunneilta.

21.  Matkakustannukset ja päivärahat

Matkakustannukset ja päivärahat korvataan verohallituksen päätöksen mukaisia verovapaita enimmäismääriä noudattaen.

22. Terveydenhoidolliset tutkimukset ja lääkärintarkastukset

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen työterveyshuolto.

Työnantaja ei vähennä kuukausi- tai tuntipalkkaisen työntekijän säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen siten, ettei toimenpiteitä ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on etukäteen ilmoitettu työnantajalle.

Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aiemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa, kun:
– sairaus on olennaisesti pahentunut ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
– krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
– hoidon määrittelemiseksi suoritetaan tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi
– muun aiemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi on tehtävä tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavilla työajan ulkopuolella
– syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.

Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan.

Raskaana olevalla työntekijällä on lisäksi oikeus ilman palkanmenetystä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimuksia ei ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella.

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä terveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhuoltolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

Siinä tapauksessa, että työntekijä saa lääkärintarkastusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä mainitut määräykset tule sovellettavaksi.

IV LUKU: VUOSILOMA

23. Vuosiloma

1. Työntekijä saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain (162/2005) mukaan. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. välinen aika. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia.

2. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

3. Vuosiloma voidaan kokonaisuudessaan antaa varsinaisena lomakautena. Työnantaja voi kuitenkin päättää, että 24 arkipäivää ylittävä loman osa annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavaa lomakautta, jolloin loma tältä osin annetaan puolella pidennettynä. Puolia päiviä ei pidennystä vahvistettaessa oteta huomioon.

4. Tuntiopettajalle maksetaan vuosilomapalkan sijaan lomakorvauksena 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

24. Lomaraha

Työntekijälle (kuukausi- ja tuntipalkkalaiselle opettajalle) maksetaan lomapalkan tai lomakorvauksen yhteydessä lomarahana 50 prosenttia vuosilomapalkasta tai lomakorvauksesta.

V LUKU: SAIRAUSAJAN PALKKA JA PERHEVAPAAT

25. Sairausajan palkka

1. Sirkusopettajalle maksetaan kuukauden jatkuneen työsuhteen jälkeen täyttä palkkaa sairastumispäivältä ja yhdeksältä sitä seuraavalta arkipäivältä. Sen jälkeen sairauden jatkuessa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus katkeaa ja työntekijä saa Kelan päivärahaa sitä koskevien säännösten mukaan.

2. Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, sirkusopettaja saa edellä mainitulta kuukauden karenssiajalta sairasajan palkkaa 50 % palkastaan.

3. Saman työnantajan palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa olevalle sirkusopettajalle otetaan tätä kuukauden karenssia laskettaessa huomioon edelliset työsuhteet, ellei edellisen työsuhteen päättymisestä ole kulunut yli 6 kuukautta.

4. Työntekijälle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään vuoden, maksetaan palkka sairauden tai tapaturman johdosta 60 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta sen suuruisena, kuin hän olisi säännöllisenä työaikana ansainnut.

5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle edellä mainitun palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kuitenkaan koske työntekijän itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

Sairastamisen jatkuessa yli kolme päivää työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Mikäli työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Opettajat on ohjeistettava siitä, minkälaisen selvityksen näistä sairauspoissaoloistaan työntekijän tulee esittää.

26.  Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijällä on oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen työsopimuslain (55/2001) 4 luvun perusteella.

2. Opettajalle maksetaan palkka äitiysvapaan ajalta 60 kalenteripäivän pituiselta ajalta äitiysvapaan alusta lukien. Työnantajalla on oikeus saada äitiysvapaan ajalta palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahasta.

Opettajalla on vastaavasti oikeus 60 päivän palkalliseen adoptiovapaaseen hänen adoptoidessaan alle 7 vuotiaan lapsen.

Opettajalle maksetaan palkka isyysvapaan alusta lukien 12 arkipäivältä.

Edellä mainituissa tilanteissa työnantaja voi vaihtoehtoisesti maksaa opettajalle palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan välisen erotuksen. Sama periaate soveltuu myös isyysvapaan palkanmaksuun.

Mikäli työntekijä jää hoitovapaalta suoraan uudelle äitiysvapaalle, työntekijän tulee ilmoittaa asiasta kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaisesti.

3. Erityisäitiys- ja vanhempainvapaa ovat palkattomia.

4. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa työntekijää ei pidetä sellaisessa työssä, joka siinä tilassa olevalle työntekijälle voi olla vahingollista. Työnantaja voi osoittaa tällöin muuta työntekijän koulutusta vastaavaa työtä tai, jos tämä ei ole mahdollista, muuta työtä ennen äitiysvapaan alkamista. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada vähintään normaali palkkansa ko. ajalta.

5. Hoitovapaan ajalta työntekijä ei ansaitse ikälisiä eikä vuosilomaa.

27. Lyhyt tilapäinen poissaolo

1. 1. 1. Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

1. 1. 2. Opettajan tai tämän puolison kanssa samassa taloudessa pysyvästi asuvan, alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti, maksetaan opettajalle palkkaa lapsen hoidon järjestämisen tai hoidon ajalta enintään 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä. Lapsen sairastuminen tulee todistaa samalla tavalla kuin opettajan oma sairaus.

1. 1. 3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteensa rekisteröintiä varten.

1. 1. 4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

1. 1. 5. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omaan asuntoon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.

1. 1. 6. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

1. 1. 7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Tämä ei koske vapaaehtoisia kertausharjoituksia.

1. 1. 8. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnantajan kanssa.

VI LUKU: TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN

28. Työsuhteen päättyminen

Työsopimuksen päättyminen määräytyy työsopimuslain 6-9 lukujen perusteella.

Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja, ellei toisin ole sovittu:

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

-14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
-yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
-kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4, mutta enintään 8 vuotta
-neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8, mutta enintään 12 vuotta
-kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta
– yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.

Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun työntekijän työ päättyy ilman irtisanomisaikaa sovitun työkauden päättyessä.

VII LUKU: AMMATTITAIDON YLLÄPITO JA KOULUTUS

1. Opettaja saa korvauksetta käydä koulunsa tunneilla ammattitaitonsa ylläpitämiseksi ilmoittamalla siitä etukäteen ko. opettajalle. Osallistuminen ei saa aiheuttaa vahvistettujen oppilasmäärien ylittämistä. Määräys koskee myös erikois- ja tiiviskursseja.

2. Jatkuvan koulutustoiminnan periaate

Yhteiskunnan kehittyminen ja sirkuksen opetusalan sekä sirkusopettajan työn luonteen muuttuminen edellyttävät usein jatkuvaa koulutustoimintaa. Oppilaitosten tulee huomioida tämä oppilaitosten olosuhteissa.

3. Koulutussuunnitelma

Ammatillinen osaaminen ja alan kehitys sekä sirkusopetusalan ja sirkusopettajan työn luonteen muutostarpeita kannustetaan arvioimaan vuosittain henkilökunnan kanssa käytävissä keskusteluissa.

PALKKAHINNOITTELU

Vähimmäiskuukausipalkat 15.11.2021 lukien

	Perus-palkka	2v	4v	6v	9v	12v	15v
4	1875	2006,25	2146,69	2275,49	2389,26	2508,73	2634,16
3	1910	2043,70	2186,76	2317,96	2433,86	2555,56	2683,33
2	1960	2097,20	2244,00	2378,64	2497,58	2622,46	2753,58
1	2015	2156,05	2306,97	2445,39	2567,66	2696,04	2830,85

 

Vähimmäistuntipalkat 15.11.2021 lukien

	Perus-palkka	2v	4v	6v	9v	12v	15v
5	25
4	31	32,55	34,18	35,89	37,68	39,56	41,54
3	32	33,60	35,28	37,04	38,90	40,84	42,88
2	33	34,65	36,38	38,20	40,11	42,12	44,22
1	34	35,70	37,49	39,36	41,33	43,39	45,56

 

45, 75, 90 ja 120 minuutin pituisten opetustuntien tuntipalkat lasketaan 60 minuutin taulukkopalkasta. Esim. 45 minuutin pituisen opetustunnin palkka lasketaan siten, että kerrotaan ko. Tuntipalkka 0,75:lla. Vastaavasti esim. 90 minuutin pituisen opetustunnin palkka lasketaan kertomalla ko. Tuntipalkka 1,5:lla.

SUOSITUS TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTÖSTÄ

Työaikapankilla tarkoitetaan oppilaitos- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankin tarkoituksena on kerryttää lukuvuoden aikana työaikaa tasattavaksi esim. opetuksettomille viikoille tai muutoin sovittuna aikana.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työehtosopimuksen mukaisia työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelystä.

Työaikapankkijärjestelmää ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työehtoehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkisopimuksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaikapankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosiloman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto vapaaksi.

Työaikapankkijärjestelmän käytöstä on sovittava kirjallisesti henkilökohtaisesti työntekijän kanssa.