Verottajan näkökulmasta työstä maksettu korvaus on joko palkkaa tai työkorvausta. Freelancerit saavat yleensä palkkaa tai palkkiota – työsuhteessa tai vapaina toimijoina. Palkkaa maksetaan työsuhteessa, työkorvausta toimeksiantosuhteessa, eli yritykseltä ja muulta itsenäiseltä toimijalta palveluja ostettaessa. Tässä jutussa selvennän näiden käsitteiden välisiä eroja.
Monelle freelancerille on tullut vastaan ehdotus ’voisitko tehdä laskulla?’
Työnantajan taholta tulevat laskutuspyynnöt ovat yleistyneet kaikilla aloilla, myös luovilla aloilla. Ikävän usein kuulee myös palkkakuiteista, joissa palkan kohdalla lukeekin työkorvaus. Se tarkoittaa sitä, ettei työnantaja ole maksanut palkasta esim. TyEL-maksuja ja muita vakuutuksia. Jos ei toimi yrittäjänä, työkorvaus-nimikkeen pitäisi siis soittaa hälytyskelloja.
Palkkio-termiä käytetään sekavasti eivätkä työnantaja ja työntekijä aina tiedä itsekään, mitä sillä tarkoitetaan.
Palkkio on usein käytetty termi, joka sotkee tätä jaottelua. Palkkio-termiä käytetään sekavasti eivätkä työnantaja ja työntekijä aina tiedä itsekään, mitä sillä tarkoitetaan. Palkkio viittaa yleensä ei-työsuhteessa tehtyyn työhön, josta maksettavia korvauksia ovat mm. kirjoituspalkkio, kokouspalkkio, luentopalkkio. Myös työsuhteessa olevalle voidaan maksaa palkkioita, mutta silloin ne ovat nimikkeestä huolimatta palkkaa, josta verojen lisäksi kuuluu maksaa myös eläke- ja muut vakuutusmaksut. Olennainen kysymys on siis se, onko kyseessä työsuhde vai ei.
Toimeksiantosuhteessa suoritettavan korvauksen tulisi yleensä olla työsuhteessa maksettavaa palkkaa suurempi, koska toimeksisaajan on maksettava sosiaalivakuutusmaksunsa itse. Miksi työnantajaa sitten kiinnostaa laskulla tehtävä työ? Työsuhteeseen liittyy palkan lisäksi myös muita velvoitteita, kuten sairaus- ja loma-ajan palkka sekä ylityökorvaukset. Toimeksiantosopimuksessa niistä ei tarvitse huolehtia eikä työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia tarvitse noudattaa, jolloin mm. minimipalkkojen alittaminen on mahdollista. Koska varsinkin aloitteleville tekijöille kokemus on usein tärkeää, he saattavat päätyä polkemaan hintoja laskuttamalla yrityksenä.
Aiemmin verottaja saattoi lukea suorituksen palkaksi, vaikka työsuhteesta ei olisi sovittukaan. Verottaja tarkasteli työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä ja työn itsenäisyyttä ja teki ratkaisunsa kokonaisarvion pohjalta.
Nykyisen linjan mukaan sopimus on kaiken lähtökohta. Jos on sovittu toimeksiantosuhteesta työsuhteen sijaan, työn teettäjällä on melko hyvä suoja jälkikäteismuutoksia vastaan. Vanhan käsityksen mukaan palkka oli ensisijainen työkorvaukseen nähden, kun taas nykyisin työn tekemisen tapojen muuttuessa myös verottajan linja on muuttunut yrittäjyysmyönteisemmäksi. Työn tekijän on siis kiinnitettävä entistä enemmän huomioita siihen, millaisissa sopimussuhteissa työtään ja ammattiaan harjoittaa. Toisaalta tämä mahdollistaa monelle entistä enemmän valinnan vapautta valita oma työskentelymuotonsa, toisaalta se vähentää työsuhteista työtä ja sen mukanaan tuomaa turvaa monella alalla.
Taiteilijan tulot
– Palkat
– Palkkiot
– Työkorvaukset
– Tekijänoikeuskorvaukset
– Tulot teosmyynneistä
– Apurahat
Taiteilija voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa
– Työsuhteessa
– Freelancerina
– Yrittäjänä
– Kaikkia näitä yhtä aikaa
Työkorvaus
– Toimeksiantosopimus
– Yrityksenä laskutettava tulo
– Ei työsuhdetta
– Eläkevakuutus hoidettava itse
– Ei kerrytä työssäoloehtoa
– Ei sairauslomaoikeutta
Palkka
– Työsopimus
– Työsuhde
– Työnantajalla muita velvoitteita palkanmaksun lisäksi
– Ansiosidonnainen työttömyysturva
Verotuksessa vähennettävät kulut
– Teosmateriaalit ja tarvikkeet
– Matkakulut
– Puhelin ja netti
– Markkinointikulut
– Vakuutukset
– Välineet ja laitteet
– Työvaatteet
– Työhuone
– Levyt, kirjallisuus, pääsyliput
– Muut tulonhankkimiskulut
Vähennysten hyväksyminen
– Perustele tarve
– Selitä myös itsestäänselvyydet, sillä käsittelijä on usein ihminen, joka ei tunne alaasi!
– Käytä Temen saatekirjettä
– Työkäyttö vs. yksityiskäyttö
Työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä henkilökohtaisesti.
Toimeksisaajalla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää apulaisia ja sijaista toimeksiantajaa kuulematta.
