Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liittoon, Temeen, on tänä vuonna tullut yli 300 uutta jäsenhakemusta. Pyöreitä vuosia juhlivan ammattiliiton toiminnanjohtaja Karoliina Huovilan mukaan epävarmoina aikoina liitosta haetaan turvaa ja huolenpitoa.
Teme juhlii 50-vuotissyntymäpäiviään. Seitsemästä eri jäsenjärjestöstä koostuva kulttuurialan ammattiliitto toimii mm. teatteri-, tanssi-, elokuva- ja sirkusalan edunvalvojana.
Juhlavuotta on vietetty taisteluasemissa. Keväällä valtaan astunut oikeistohallitus on suunnattomalla aggressiolla runnonut läpi työelämään ja sosiaaliturvaan kohdistuvia heikennyksiä, eikä freelancereiden sosiaaliturvaan luvattuja korjauksia ole toteutettu.
Tilanteen vakavuuteen on herätty myös taide- ja kulttuurialalla. Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovilan mukaan Temeen on tänä vuonna hakenut yli 300 uutta jäsentä, mikä on kapeassa ammattikunnassa verrattain paljon.
– On ihan loogista, että epävarmoina aikoina liitosta haetaan turvaa ja huolenpitoa, Huovila sanoo.
Teme on tänä vuonna tehnyt näkyvää jäsenhankintakampanjaa. Se ei Huovilan mukaan yksinään selitä jäsenhakemusten määrää, sillä ihmisillä pitää olla aito tarve kuulua liittoon, jotta siitä ollaan valmiita maksamaan.
Huovila myöntää, että Temestä on myös eronnut jäseniä. Osa eronneista on kokenut, ettei Suomessa alalla ole enää toimintaedellytyksiä.
– Olemme saaneet aiempaa enemmän huolestuneita yhteydenottoja jäseniltä. Huolta herättää etenkin toimeentulo ja taide- ja kulttuurialan tulevaisuus, Huovila lisää.
Teot puhuvat
Teme järjesti syksyllä ulosmarssin kaikissa Suomen teattereissa. Arviolta yli 2 000 työntekijää marssi ulos työpaikoiltaan osoittaakseen mieltään hallituksen toimia vastaan. Ulosmarssi oli näyttävästi esillä tiedotusvälineissä kautta maan.
Huovilan mukaan ulosmarssi keräsi jäsenistöltä runsaasti positiivista palautetta. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen lisäksi liitoilta odotetaankin nyt ennen kaikkea tekoja.
– Ulosmarssi osoitti sen, että Teme on iskukykyinen ja valmis reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, Huovila sanoo.
Huovila luonnehtii 50 vuotta täyttävää Temeä jäsentensä näköiseksi liitoksi, jolla on rohkeutta vaatia muutosta ja tehdä sitkeästi pitkäjänteistä työtä paremman työelämän puolesta.
– Temen työ vaikuttaa usein estradien, kulissien ja kameroiden takana, eikä välttämättä näy julkisuudessa, Huovila muistuttaa.
Vaikuttaminen koostuu muun muassa ruohonjuuritason koulutuksista, neuvonnasta ja työehtoneuvotteluihin osallistumisesta. Tänä vuonna näkyvimpiä läpimurtoja on ollut elokuva-alan työehtosopimuksen saaminen yleissitovaksi.
Freelancerit mukana jo 1980-luvulta
Viimeisen 50 vuoden aikana taide- ja kulttuurialojen toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Huovila kuvailee taide- ja kulttuurialaa työelämän muutosten koelaboratorioksi.
Viime vuosina on puhuttu paljon freelancer-työn lisääntymisestä, mutta Temeen ensimmäiset freelancerit tulivat jo 1980-luvulla, Huovila sanoo.
Huovilan mukaan nykyinen freelancerius on lyhyiden työsuhteiden lisäksi itsensätyöllistämistä, laskuttamista ja yrittäjyyttä. Moni taiteilija on pakotettu “kauppamatkustajiksi”, joiden on myytävä taiteellista suunnittelutyötään ilman yhtä kattavaa sosiaaliturvaa kuin muilla alan työntekijöillä.
Teme on viime aikoina panostanut freelancerien työolojen parantamiseen: käynnistänyt hankkeita ja tarjonnut tukea ja koulutusta. Syksyllä Temeen rekrytoitiin freelancer-työhön erikoistunut työehtoasiantuntija osana Temen freelancer-hanketta.
Juhlat 5.12.
Teme juhlistaa 50-vuotista taivaltaan jäsentensä kanssa 5.12.2023.
Liitto on Huovilan mukaan kasvanut 50 vuodessa pelkästä edunvalvontajärjestöstä kollegiaaliseksi yhteisöksi, jossa alan ammattilaiset ja opiskelijat ovat voineet kohdata ja toimia yhdessä paremman työelämän puolesta. Sitä on syytä juhlia.