Itsensätyöllistäjät ja yrittäjät

Itsensätyöllistäjät on kasvava joukko. Heitä on Suomessa noin 200 000.

Itsensätyöllistäjä työllistää itsensä vaihtelevin tavoin. Hän tekee työtään yrittäjänä tai yrittäjämäisesti, mutta ilman palkattua työvoimaa eli ei työnantajana. Itsensätyöllistäjät eivät ole yhtenäinen joukko, vaan heihin lukeutuu yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, freelancereita sekä apurahalla työskenteleviä.

Vastentahtoinen yrittäjyys ei ole hyväksyttävää. Siihen ajaudutaan usein siksi, että työsuhteita ei ole tarjolla tai työnantajat edellyttävät laskuttamista, koska he välttävät näin eläke- ja muut työnantajakulut.

Teme on esittänyt, että ainakin julkinen sektori olisi velvoitettava teettämään taiteen ja kulttuurin alan työt palkkatyönä tai vaihtoehtoisesti tilaamaan ne Y-tunnukselliselta yritykseltä.

Ole tarkka työntekemisen muodosta, sillä se vaikuttaa sosiaaliturvaan ja vakuuttamisvelvollisuuteen. Katso 3 esimerkkiä alla.

Moni kokee, että freelancer ja itsensätyöllistäjä ovat synonyymejä. Termit eivät kuitenkaan kerro mitään työn muodosta ja juridisesta asemasta: siitä laskuttaako tekijä laskutuspalvelun vai oman yrityksen kautta vai työskenteleekö hän työsuhteessa vai ilman työsuhdetta. Tässä on oltava tarkka, koska työntekemisen muoto vaikuttaa sosiaaliturvaan ja vakuuttamisvelvollisuuteen.

Työ on vakuutettava, kun tuloraja ylittyy

Työsuhteisen työn vakuuttaa aina työnantaja. Se kuuluu työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin.

Itsensätyöllistäjä ja yrittäjä hoitavat itse vakuuttamisen. Työtulo on vakuutettava, kun tuloraja 8 575,45  euroa vuodessa täyttyy (vuona 2022 raja oli 8 261,71). Tällöin YEL-vakuutus on pakollinen ja Eläketurvakeskus valvoo vakuuttamista. Lisätietoa Työeläke.fi

Apurahan saaneet vakuuttavat työnsä Melassa, jos työ kestää vähintään neljä kuukautta ja työskentelyapuraha on vuotuisena työtulona 4 288 euroa tai enemmän vuonna 2023.

Laskuttaminen

Laskutuspalvelun kautta laskuttamista markkinoidaan kevytyrittäjyytenä, jolla viitataan siihen, että työn suorittaja voi laskuttaa ilman yritystä tai Y-tunnusta. Siinä työn suorittaja ei ole työsuhteessa eikä yrittäjä.

Se, miten vastike tehdystä työstä maksetaan, kertoo myös työn suorittajan juridisesta asemasta:
– PALKKA maksetaan työsuhteessa
– TYÖKORVAUS maksetaan ei-työsuhteisesta työstä kuten kirjoituspalkkio, kokouspalkkio, korvaus oman laitteen käytöstä tai lunastusmaksu
– YRITTÄJÄN LASKU, jolloin yritys laskuttaa Y-tunnusta käyttäen
– LASKUTUSPALVELUN kautta laskuttaminen, joka ei ole yrittäjyyttä eikä työsuhteista työtä, vaan ”siltä väliltä”

Temeläisen itsensätyöllistäjän profiili

Temen jäsenkunnasta noin 40 % on freelancereita. Enemmistö heistä on työsuhteisia, jolloin he työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa. Työt ovat keikkoja, pätkätöitä, tuntitöitä tai lyhyitä  työrupeamia. Nämä ovat kuitenkin yleensä työsuhteita, joissa on työnantaja. Työsuhteessa syntyy sosiaaliturvaa, kuten työssäoloehtoa, palkallista vuosilomaa ja sairausajan palkkaa.

Temeläinen freelancer voi olla myös yrittäjä. Temeläiset ovat lähinnä yksinyrittäjiä, jolloin yritys on pantu pystyyn työllistymistarpeen takia. Yrittäjä huolehtii itse sosiaaliturvastaan.

Kolmas kategoria on työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa ilman yrittäjän Y-tunnusta. Kyse on ei-työsuhteisesta työskentelystä. Nämä ihmiset laskuttavat käyttäen laskutuspalveluita, tekevät toimeksiantoja tai ovat ammatinharjoittajia ilman yrittäjän Y-tunnusta. He voivat olla myös apurahatyötä tekeviä.

Freelancer voi saada työstään työkorvausta, jota joskus nimitetään myös palkkioksi, tilausmaksuksi tai lunastusmaksuksi. Mutta se ei ole palkkaa, koska kyseessä ei ole työsuhde.

Temeläisillä itsensätyöllistäjillä/freelancereilla saattaa hyvinkin olla 30 erilaista työkeikkaa vuodessa ja/tai toistakymmentä  työnantajaa, jolloin oman työelämän hallinnointi voi olla vaikeaa, mutta Teme auttaa ja neuvoo.

Kolme esimerkkiä

Olennaista tässä on se, että sosiaaliturva kertyy eri tavoilla työtavoilla 1-3:

1. Käsikirjoittaja työskentelee puoli vuotta käsikirjoittajaryhmässä tuotantoyhtiössä, jossa hänellä on työhuone ja määrätyt työajat. Välillä hän työskentelee kotonakin. Hän on solminut työsopimuksen ja hänelle maksetaan kuukausipalkkaa.
Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät ja työlainsäädäntöä noudatetaan. Hänelle maksetaan palkkaa, hän ansaitsee vuosilomaa ja työttömyysturvaa, työnantaja hoitaa lakisääteiset työnantajavelvoitteet, kuten tapaturma- ja eläkevakuutukset.

2. Käsikirjoittajalta tilataan käsikirjoitus, jonka luovutus sovitaan neljän kuukauden päähän. Hän on solminut tilaussopimuksen ja hän työskentelee kotonaan.
Tässä tilanteessa käsikirjoittajalle ei kerry työsuhde-etuja, koska kyseessä ei ole työsuhde. Hän on itsensätyöllistäjä tai ei-työsuhteinen freelancer. Työstä ei kerry mm. työttömyysturvaa.

3. Apurahalla työskentelevä käsikirjoittaja on sosiaaliturvansa kannalta eri asemassa riippuen apurahan kestosta.
Apurahatyö ei kerrytä työttömyysturvaa. Yli neljän kuukauden apurahatyö on pakko vakuuttaa Melassa. Tämä Myel-vakuutus kerryttää mm. eläkettä. Lyhyemmästä apurahatyöstä ei kerry sosiaaliturvaa.