Lain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta perusteettomasti määräaikaisena tehty työsopimus katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikaisuuden peruste on tutkittava tapauskohtaisesti.
Hyväksyttävä peruste määräaikaisen sopimuksen tekemiselle voi olla esimerkiksi:
-Sijaisuus
-Määrätty työ tai työkokonaisuus. Esimerkiksi teatteriproduktio, elokuva
-Työn kausiluontoisuus. Kausiluontoisena ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi toistuvia vuosittaisia 9-10 kk mittaisia työsuhteita
-Harjoittelu
-Toiminnan vakiintumattomuus
-Työntekijän oma pyyntö
-Pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen
Uuden 1.1.2017 voimaan tulleen säännöksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ilman edellä mainittuja syitä on mahdollista pitkäaikaistyötöntä palkatessa. Edellytyksenä on, että henkilö on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Yhtäjaksoisuutta ei katkaise enintään kahden viikon pituinen työsuhde.
Määräaikaisen sopimuksen tekeminen on mahdollista vaikka työnantajan työvoiman tarve olisi pysyvää. Sallittu enimmäiskesto sopimukselle on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen sopimuksen alkamisesta, mutta enintään kahdesti, eikä tällöinkään sopimusten kokonaiskesto saa ylittää yhtä vuotta.
Ketjuttaminen
Toistuvien määräaikaisten sopimusten tekeminen ei ole sallittua jos todellisuudessa työnantajan työvoiman tarve on pysyvää. Työvoiman tarpeen pysyvyyden arviointiin vaikuttaa sopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus. Saman työntekijän kanssa tehty useampi peräkkäinen määräaikainen työsopimus voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työsuhdetta koskee esimerkiksi normaali irtisanomissuoja.
Käytännön ohjeita jäsenille
Määräaikaisuuden peruste tulee ilmetä työsopimuksesta. Mikäli näin ei ole, pyydä työnantajalta selvitys asiasta. Jos epäilet, että sopimuksesi on tehty määräaikaisena ilman hyväksyttävää perustetta, ota yhteyttä Temeen. Viime kädessä määräaikaisuuden laillisuus on mahdollista ratkaista tuomioistuimessa.
Mirkka Kivilehto
Temen juristi 2013-2018
