Temen jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tutuiksi, osa 4
Tanssi- ja sirkusammattilaisten työolosuhteita 3,5 vuoden ajan edistänyt tanssitaiteilija Veera Lamberg aikoo jättää puheenjohtajan tehtävänsä Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:ssä.
– Uskon, että vaihtuvuus kaikilla vallanpidon paikoilla tekee aika ajoin hyvää ja lisää moniäänisyyttä, Lamberg toteaa.
Lontoon Trinity Labanista valmistunut Veera Lamberg on suuntautunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontaan jo aivan uransa alusta. Nuoresta asti alaa seuranneena Lambergille oli selvää, että taiteen tekemisen resursseihin pitää pystyä vaikuttamaan, jos haluaa paremman aseman taiteelle ja taiteilijoille yhteiskunnassamme.
– Tulin alalle ymmärtäen, että helppoa ei tule olemaan. Mutta köyhyyden taso ja epävarmuuden määrä ovat silti jotakin, jota on vaikea sietää, Lamberg toteaa.
Tanssi- ja sirkustaiteilijat ovat korkeasti koulutettuja ja Lambergin mukaan myös poikkeuksellisen motivoituneita ja työteliäitä moniosaajia. Silti Lambergista tuntuu, ettei alan ongelmia olla tarpeeksi kiinnostuneita ratkaisemaan yhteiskunnallisesti.
– Tarkoitan tällä nyt esimerkiksi alan määrärahoja ja sitä, että taiteilijoillakin olisi pääsy työterveyshuoltoon tai vastaaviin tavallisille palkansaajille itsestäänselviin etuihin.
Vaikuttaminen auttaa jaksamaan
Lambergille STST:n puheenjohtajuus on kuitenkin tuonut voimaa kestää alan varjopuolia.
– Se, etten vain jähmety paikoilleni murehtimaan, vaan oikeasti yritän itse vaikuttaa – vaikka kuinka vähän – on voimauttavaa. Ehkä ajattelen usein, että hiljaisuus on myöntymisen merkki. Niin kauan kun en ole hiljaa, voin itsekin myöntyä välillä hyvinkin karuihin työehtoihin. Vaikuttamistyö työ tuntuu merkitykselliseltä, edelleenkin, Lamberg sanoo.
Hän myöntää, että ammattiyhdistystyö on toisinaan hyvin raskasta. Lisäksi se on työtä, joka ei lopu koskaan. Yhteiskunnalliset päätökset toteutuvat verkkaisesti ja rakenteet muuttuvat hitaasti. Se turhauttaa, etenkin, kun liiton jäsenet odottavat pikaisempaa muutosta.
– Jäsenille voi tulla mieleen kysymys, että ettekö te siellä hallituksessa tee mitään. Aina ei ymmärretä, kuinka paljon hallituksessa tehdään töitä ja vielä vapaaehtoistyönä ilman palkkaa.
Eettinen toimintaohje tuli tarpeeseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus STST:lle on kymmenen vuoden aikana Lambergin mukaan supistunut merkittävästi.
– Mielestäni se on tosi väärin, kun ajatellaan, mitä olemme liittona saaneet aikaan ja miten tärkeä alan toimija STST on.
Yksi suuri saavutus on Eettinen toimintaohje tanssin ja sirkuksen kentälle. Ohjeissa kerrotaan muun muassa, miten työtilanteessa voi välttää ristiriitoja, miten syntyy turvallinen työilmapiiri ja miten sitä ylläpidetään. Ohjeille oli tarvetta, kun #metoo-liikehdinnän jälkeen myös suomalaisella kulttuurialalla on alettu tarkemmin pohtia eettisyyttä, vallankäyttöä ja työhyvinvoinnin perusperiaatteita. Ohjeet saivat alkusysäyksensä, kun STST:n Liitos-jäsenlehdessä muutamat jäsenet uskaltautuivat kertomaan kokemastaan epäasiallisesta käytöksestä ja epäasiallisesta vallankäytöstä. STST:ssä kynnykset ovat matalalla ja jäseniä kuunnellaan tarkalla korvalla.
Vähättelyn ja huonon käytöksen sijaan jokaista pitäisi rohkaista ja kannustaa.
Lambergin mukaan tanssin ja sirkuksen aloilla on vallinnut hiljaisuuden kulttuuri, johon kuuluu itsekseen kärsiminen, jotta työn saanti ei vaarantuisi. Koulutuksella on tässäkin roolinsa.
– Nuoremmat ikäluokat valmistuvat alalle paljon tietoisempina työhyvinvoinnista ja kiinnittävät siihen enemmän huomiota. Näen, että on tapahtumassa iso muutos, joka on tosi tarpeellinen.
Pahalla mielellä ja alistavalla vallankäytöllä ei Lambergin mukaan luoda yhteiseen teokseen mitään hyvää. Vähättelyn ja huonon käytöksen sijaan jokaista pitäisi rohkaista ja kannustaa.
Sirpaleinen toimeentulo kuluttaa
Ilmeisin ongelma on alan niukka rahoitus. Palkat ovat Lambergin mukaan liian pienet ja toimintaresurssit riittämättömät. Toimeentulo on sirpaleista ja kuluttavaa.
– Töistä pitäisi saada hieman parempaa palkkaa, jotta työttömyysjaksot eivät olisi niin tuskallisia, Lamberg toteaa.
Esimerkiksi työvälineen eli kehon kunnossa pitämiseen olisi hänen mukaansa paremmat mahdollisuudet, jos palkka riittäisi muuhunkin kuin kädestä suuhun -elämiseen. Ilmaista työtä ei pitäisi joutua tekemään niin paljon kuin sitä yleisesti tehdään. Erityisesti freelancereiden tilanne herättää puheenjohtajassa huolta.
– Freelancerit ovat hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään. Varsinkin heikoimmassa asemassa olevien työehtoja pitäisi saada kohennettua nopeasti, Lamberg pohtii.
Hän toivoo, että sosiaaliturvauudistus toisi turvaa myös taiteen freelancereille. Lisäksi koko ala hyötyisi, jos TE-toimistojen virkailijat tunnistaisivat tanssi- ja sirkustaiteilijan työn luonteen.
– Edelleen tanssia ja sirkusta pidetään harrastuksena. Hyvin usein esimerkiksi TE-toimiston virkailijoille joutuu selittämään ylettömän paljon, koska he eivät tiedä, mitä tämä työ on.
”Keho kestää, pää ei”
Palkalla ja toimeentulolla on keskeinen vaikutus myös työuran pituuteen.
– Ajattelen, että kyse ei ole siitä, etteikö tällaisessa fyysisessä työssä keho kestäisi, vaan että pää ei kestä.
Lamberg selventää, että karuimmillaan tanssiteosta harjoitellaan viisi viikkoa ja esitetään kuusi kertaa. Jotta työllistyisi koko vuodeksi, produktioita pitäisi olla noin kahdeksan.
Norjassa ja Ruotsissa on käytössä taiteilija-allianssi, jonka piiriin päässeet taiteilijat ovat olleet tyytyväisiä. Allianssin turvin taiteilija saa palkkaa koko vuodelta, vaikka työtä ei olisikaan kuin osalle vuotta.
– Produktioiden ulkopuolella taiteilija voi uudistaa taiteilijuuttaan ja kehittää sitä, Lamberg sanoo.
Hän pitää myös Routa Companyn työn mallia mielenkiintoisena. Kajaanilaisen Roudan omaehdotteisessa työn mallissa produktioon palkatut tanssitaiteilijat tekevät omaa taiteellista työtään työsuhteessa, kuukausipalkalla. Omaehdotteinen työ on nimensä mukaisesti taiteilijan ehdottamaa työtä, jota tehdään vähintään neljännes työajasta. Loput työajasta on Roudan eli työnantajan määrittelemää työtä: harjoituksia, esitysten valmistelua sekä esityksiä.
Uusi ammatti vai pitkä ura?
Työurien pidentämiseksi Lamberg toivoo yhä sallivampaa ilmapiiriä.
– Rajoitteet eivät saisi olla tabu. Tanssijan uskottavuus voisi säilyä, vaikka hän ei jotakin liikettä pystyisikään tekemään.
Lamberg ehdottaa, ettei esimerkiksi tanssijan raskaus olisikaan syynä tämän syrjäyttämiselle, vaan koreografi voisi antaa hieman periksi alkuperäisestä ideastaan. Tanssijan taiteellisuus kuitenkin säilyy fyysisistä rajoitteista huolimatta.
Tanssin ja sirkuksen ammattilaiset tekevät myös paljon opetustyötä.
– Tanssinopettajien työehtosopimukseen on yritetty saada maininta opetusvelvollisuuden vähentämisestä iän mukaan. Se helpottaisi todella paljon ikääntyviä, sillä esimerkiksi 60-vuotiaan jaksaminen ei välttämättä ole samaa kuin 30-vuotiaan.
Lamberg jättää STST:n puheenjohtajuuden hyvillä mielin. Seuraavassa vuosikokouksessa valittavaa seuraajaansa hän opastaa olemaan työssään kärsivällinen. Lambergin suunnitelmissa on siirtyä alan kehitystehtävissä eteenpäin, mutta tie on vielä avoin.
