Teme kysyi sivistysvaliokunnan eri eduskuntaryhmien edustajilta neljä kysymystä kulttuurialasta. Sarjan viimeisessä osassa vastaajana on Vasemmistoliiton kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen, nuorisotutkija Veronika Honkasalo. Hän on ehdolla eduskuntaan Helsingin vaalipiirissä. Laki- ja talousarvioaloitteiden mukaan hän pitää erityistä huolta ihmisoikeus- ja sosiaalikysymyksistä.
Miten edistäisitte taide- ja kulttuurialojen työllisyyttä?
Luovat alat ovat merkittävä ja tärkeä työllistäjä Suomessa, mutta ala toipuu edelleen pandemiasta ja sen aikaisista rajoitustoimista. Vasemmistolaisessa kulttuuripolitiikassa lähdetään siitä, että kulttuuri- ja tapahtuma-alalla toimivat yhteisöt mahdollistavat vientiä ja kansainvälistä yhteistyötä, mutta ne tulee nähdä ensi sijassa aikaan saamiensa työllisyysvaikutusten ja itseisarvoisten taiteellisten ansioidensa kautta, ei puhtaasti tuottavuutensa kautta liiketoimintana.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa lähdetään kuitenkin myös siitä, että luovat alat ja tapahtuma-ala on tunnustettava elinkeinona ja vientialoina. Taiteen ja kulttuurin tuki on investointi, ei menoerä.
Kulttuuriala työllistää yli 120.000 ja koko tapahtuma-ala 200.000 ihmistä eli yli viisi kertaa metsäteollisuutta enemmän. On tärkeää tukea luovien alojen työllisyyttä julkisin investoinnein ja laajentamalla kulttuuripalvelujen saavutettavuutta eri tasoilla. Vaaliohjelmassamme lähdetään myös siitä, että meidän on varauduttava nykyistä paremmin poikkeustilanteisiin. Tartuntatautilakiin tarvitaan kokonaisuudistus, jossa kulttuuri- ja tapahtuma-alan asema on tunnistettava nykyistä paremmin, ja eri alojen kohtelusta ja perusoikeusrajoituksista on säädettävä nykyistä tasapainoisemmin.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että viennin edistämisessä huomioidaan myös luovat alat. Rahoitusta elokuva- ja TV-tuotannon tukiin on lisättävä ja elokuvasäätiölakia uudistettava niin, että ne tukevat kotimaista työllisyyttä sekä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävää tuotantotapaa.
Taide- ja kulttuurialajoen työllisyyden tukeminen on tärkeää myös paikallisesti, sillä toimivat kulttuuripalvelut ovat merkittävä vetovoimatekijä. Esimerkiksi Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan kaikkiaan matkailijoiden paikkakunnalle tuomat tulot ylittävät jopa kuusinkertaisesti museoiden saaman tuen.
Taide- ja kulttuurialojen työllisyyden edistämisen pohja on laadukas ja kaikenlaisista taustoista tulevien lasten saavutettavissa oleva taidekasvatus. Vasemmistoliitto haluaa vahvistaa taiteen perusopetusta osana koulutusjärjestelmää. Tämä on tärkeää myös sen vuoksi, että taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä tekeminen vahvistavat itseilmaisua ja auttavat käsittelemään tunteita. Harrastamisen Suomen malli on myös hyvä keino saada kulttuuriharrastukset entistä tasa-arvoisemmin kaikkien lasten ja nuorten saataville.
Tarvitsevatko taide- ja kulttuurialat taloudellista lisäpanostusta? Jos kyllä, minkälaista?
Vasemmistoliiton keskeinen kulttuuripoliittinen tavoite on saada kulttuurin ja taiteen osuus valtion budjetista yhteen prosenttiin. Lisäksi on tärkeää, että uudet taiteenalat pääsevät rahoituksen piiriin. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen vapaan kentän toimijoiden rahoituksen vahvistamiseen on myös panostettava. Tässä myös kunnat ovat isossa roolissa ja meillä paikallispoliitikoilla on suuri rooli siinä, että vapaan kentän toimijoille on esimerkiksi toimintatiloja.
Lisäksi apurahojen tasosta ja riittävyydestä on huolehdittava.
Miten taide- ja kulttuurialan itsensätyöllistäjien ja freelancereiden asemaa tulisi parantaa?
Vasemmistoliiton tavoitteena sosiaaliturvaa uudistettaessa on perustulo, joka on tärkeä tavoite myös taide- ja kulttuurialan toimijoille ja heidän perusturvansa ennakoitavuudelle. Sosiaaliturvaa uudistettaessa on varmistettava, että uudistuksessa kuunnellaan taide- ja kulttuurialan toimijoita.
Myös taide- ja kulttuurialan toimijoiden ansioperustaisen turvan kehittäminen on tärkeää. Nykyisessä mallissa ongelmana on mm. se. että apuraha ei kerrytä työssäoloehtoa.
Itsensätyöllistäjiä ja freelancereita on alalla paljon ja heillä täytyy olla samat oikeudet sosiaali- ja eläketurvaan kuin muillakin kansalaisilla.
Työttömyysturvalakia on muutettava siten, että työssäoloehtoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi kerryttää yhdessä vakuutusjärjestelmässä riippumatta siitä, onko työtulo ollut yrittäjätuloa vai palkkatuloa. Ratkaisuksi toivomme vasemmistoliitossa yhdistelmävakuutusta.
Miten parantaisitte luovien alojen työntekijöiden tekijänoikeuksia?
Tällä kaudella uudistimme tekijänoikeuslakia, jonka mietinnön saimme juuri eduskunnan sivistysvaliokunnassa valmiiksi. Itselleni uudistuksen punaisena lankana on ollut tekijöiden aseman vahvistaminen. Prosessi oli monipolvinen ja lainsäädäntö monimutkaista. Tekijänoikeuslaki tarvitseekin kokonaisuudistuksen. Näin monimutkainen lainsääntö ei ole kenenkään etu.
Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on oleellisessa asemassa siinä, että luovien alojen toimeentulo paranee. Tein vuonna 2021 kirjallisen kysymyksen näyttelijöiden tekijänoikeuksista. Siinä vaadin, että näyttelijöiltä puuttuvat tekijänoikeudet lisätään tekijänoikeuslakiin direktiivin implementoinnin yhteydessä. Muuten näyttelijät eivät hyödy tekijänoikeusdirektiivin tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa vahvistavista artikloista. Tämä ilokseni nyt toteutui ja näyttelijöiden tekijänoikeudet vahvistuvat muiden Pohjoismaiden tasolle.
****
Tutustu myös Temen hallitusohjelmatavoitteisiin.
Vaalistaja-kampanja herättelee keskustelemaan vaaleista.
