Helmikuun 2019 pääkirjoitus, Anne Saveljeff
Saamme Temessä toisinaan moitteita, ettemme ole neuvoneet ja kouluttaneet tarpeeksi: liian vähän on ohjeistettu eri työaikamalleista, kuten jaksotyöstä, työkorvauksen ja palkan välisestä erosta, työssäoloehdon laskemisesta tai tekijänoikeuskorvausten vaikutuksesta työttömyysturvaan.
Minusta tuntuu, ettei Temessä muusta puhukaan, mutta olen väärässä. Vaikka jäsenet pärjäisivätkin työlainsäädännön ja työehtojen kanssa, vaikeuskertoimia lisäävät työn moninaiset muodot ja niiden vaikutukset sosiaaliturvaan.
Olemme ehkä tehneet virheen, kun olemme painottuneet viimeisten 10 vuoden aikana henkilökohtaiseen sähköiseen neuvontaan. Se on hidasta, mutta neuvontapalvelun tarve on hyvin yksilöllistä. Jäsenet työskentelevät niin moninaisilla tavoilla: välillä keikkatöissä, välillä laskuttaen, välillä apurahoilla. Yhdellä jäsenellä voi olla viisikin työpaikkaa, joissa kaikissa on eri työehtosopimukset ja käytännöt.
Temessä koulutetaan ja opastetaan satoja tunteja joka kuukausi. Toistamme ohjeitamme meileissä, jäsenkirjeissä, seminaareissa, lehtijutuissa ja verkkosivuilla, mutta tieto ei tavoita kaikkia. Jäsenille sattuu vahinkoja: työttömyysturvan takaisinperimisiä, kun ei ole ymmärtänyt ilmoittaa työttömyyden aikaisia tekijänoikeuskorvauksia. Tai on tietämättään allekirjoittanut sopimuksen, joka ei olekaan työsopimus.
Kymmenetkään artikkelit ja seminaarit eivät riitä. Pitäisi pystyä jatkuviin toistoihin eri kanavilla, eri keinoilla, eri jäsenryhmille, erilaiset työnteon tavat huomioiden, sillä vastaanottajat vaihtuvat, lait ja käytännöt muuttuvat.
Työelämän hallitsemista ja hahmottamista vaikeuttaa työnteon muotojen moninaistuminen. Raja palkansaajan ja yrittäjän välillä liukuu ja liikkuu. Sitä myös hämärretään tarkoituksella, kun esimerkiksi puhutaan kevytyrittäjyydestä (Lue: Kevytyrittäjyys on harhaa )
Temen hallitusohjelmatavoitteet edellyttävät yhdenvertaisuutta
Teme edellyttää, että taidealojen työntekijöitä ja taiteilijoita kohdellaan yhdenvertaisesti työ- ja sosiaalilainsäädännössä riippumatta siitä, missä muodossa työ on tehty.
Ihmiset eivät saa joutua työn muodon perusteella turvajärjestelmien ulkopuolelle. Teme esittää, että työsuhteen määritelmä laajennetaan koskemaan heitä, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti.
Lisäksi julkinen sektori on velvoitettava teettämään taiteen ja kulttuurin alan työt palkkatyönä tai tilaamaan ne y-tunnukselliselta yritykseltä. Julkisrahoitteisten toimijoiden ei tule teettää työtä palkkatyösuhteen ulkopuolella työkorvauksilla tai keinotekoisesti laskuttamalla.
Byrokratialoukut ovat pahempia kuin kannustinloukut
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii, että sosiaaliturvan uudistamiselle varataan riittävästi aikaa ja resursseja. Eloranta pitää byrokratialoukkuja pahempana ongelmana kuin sosiaaliturvan kannustinloukkuja. Esimerkiksi työttömyysturvasta on Elorannan mukaan tullut niin sekava kokonaisuus, jossa työttömän on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.
”Nykymallissa lyhytaikaisen työn, keikkojen tai muiden työpätkien vastaanottaminen voi sekoittaa työttömän työnhakijan toimeentulon pitkäksi aikaa,” toteaa Eloranta ja jatkaa: ”Byrokratialoukut ovat tosiasia ja niitä pitää purkaa, jos sosiaaliturvan uudistaminen ensi vaalikaudella käynnistetään. SAK:ssa kehitelty kannustava työllistymisturva tarjoaa hyvän mahdollisuuden työttömyysturvan yksinkertaistamiseen.”
Temen hallitusohjelmatavoitteissa esitetään, että ansiosidonnaisen työttömyysturvaan pääsyä helpotetaan lyhentämällä työssäoloehto 4 kuukauteen. Työssäoloehdon määrittelemisessä on siirryttävä työajan tuntiseurannasta sekä valvonnasta euromääräiseen työssäoloehdon määrittelemiseen. Nykyinen tuloraja on 1211 euroa kuukaudessa ja viikkotasolla 282 euroa. Näillä summilla työssäoloehto täyttyy vuonna 2019 luovilla aloilla, kun luovan ja esityksellisen työn osuus on merkittävä.
Työttömyysturvalaissa palkansaajan ja yrittäjän käsite tulee selkiyttää. Ilman yritystä tai toiminimeä työtä tehnyt on työttömyysturvalaissa rinnastettava yksiselitteisesti palkansaajaan.
Lisäksi aktiivimallista ja karensseista on luovuttava ja kehitettävä sen tilalle henkilökohtaisia työllisyyspalveluita. Työssäolovelvoite on poistettava kohtuuttomana rangaistuksena.
Myöskään satunnaisten tekijänoikeuskorvausten ei tulisi vaikuttaa työttömälle maksettavaan etuuteen. (Temen hallitusohjelmatavoitteet täällä…)
Jos kaksi tietämätöntä sopivat työnteon ehdoista, on sopimus todennäköisesti sekava ja lainvastainen
Freelancervaltaisilla aloilla oman ammattitaidon ylläpitäminen on haastava homma: työnantaja ei siitä huolehdi eikä keikkailija ehdi keikkojen välissä kuin toipua seuraavalle keikalla. Myös esimiehet ovat keikalla ja työnantajataidot hatarat. Tarvitaan koulutusta eri tahoilla ja tasoilla: kouluihin enemmän työelämäkoulutusta osana yleisiä kansalaistaitoja sekä työikäisille erilaista työoikeuden koulutusta osana ammattitaidon ylläpitämistä.
Tänä vuonna on tulossa poikkeuksellisen paljon työoikeuden koulutusta ja se on oikeustieteen tohtorin Jaana Paanetojan tekemän selvityksen ansiota. Paanetoja selvitti OKM:n tilauksesta viime vuonna teatteri- ja elokuva-alan häirintää ja ongelmia. Selvityksen mukaan työnantajaosaamisessa on isoja puutteita. OKM myönsi teatteri- sekä elokuva-alalle rahaa koulutuksen järjestämiseen. Teme on näitä koulutuksia suunnittelemassa yhdessä mm. työnantajaliittojen Paltan ja Stefin kanssa sekä Journalistiliiton kanssa.
Tohtori Jaana Paanetojan selvitykseen kannattaa tutustua. Siinä on kiinnostavia ehdotuksia korjausliikkeiksi: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161024
Tarvitsemme tietoa ongelmista ja nurinkurisista käytännöistä
Kun teillä on ongelmia lainsäädäntöön liittyen työsuhde- ja toimeentuloasioissa työnantajien, virkailijoiden tai viranomaisten kanssa, olkaa yhteydessä Temeen. Meille ongelmien ratkominen ja ratkaisuihin vaikuttaminen on keskeinen osa työtämme. Usein vertaistuki somessa innostaa, mutta Temestä saisi sekä varmemman tiedon että väylän vaikuttaa asiaan.
