Temen jäsenneuvonta vahvistuu

Teme on vahvistanut vuoden sisällä oikeudellista osaamistaan kahden asiantuntijan verran. Temeläisten alojen työelämän kysymyksissä auttavat oikeustieteen maisteri, juristi Jussi Kiiski ja humanististen tieteiden kandidaatti, kohta valmistuva oikeustieteen maisteri Ava Lainema.

Lokakuussa Jussi Kiiski aloitti työnsä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton juristina. Vuotta aikaisemmin Ava Lainema aloitti työehtoasiantuntijana, mutta kumpikin antaa työehtoihin liittyvää neuvontaa Temen jäsenille. Kiisken vastuualueeseen kuuluvat tanssinopettajien sekä elokuva- ja tv-tuotannon työehdot sekä tekijänoikeudet.

Lainema vastaa teatterialan ja esiintyvien taiteilijoiden työelämän kysymyksiin. Lisäksi hän on erikoistunut sosiaaliturva-asioihin ja on vastuussa luottamushenkilötoiminnasta.

Temen tiedottaja Anne Saveljeff toimii kolmantena työehtosasiantuntijana ja liiton jäsenjärjestöjen hallitusten yhteyshenkilönä.

Temen verkkolehti Meteli keskusteli työstä ja ammattiyhdistystoiminnasta Laineman (AL) ja Kiisken (JK) kanssa marraskuun alussa.

Miten luonnehditte työtänne?

JK: Monelle tulee yllätyksenä, että juristin työ on lähtökohtaisesti asiakaspalveluammatti. Vain harvassa juristin tehtävässä ei joudu tekemisiin asiakkaiden kanssa.

AL: Pääosa työstä on jäsenen kuuntelemista ja hänen auttamistaan mahdollisimman paljon. Mutta ykkösenä on asiakkaan kuunteleminen. Jäsenellä voi olla ongelma, jota hän on miettinyt ehkä pitkäänkin. Haluan helpottaa hänen tilannettaan ja etsiä sopivaa ratkaisua.

JK: Jäsenen kuuntelemiseen kuuluu hänen tarpeidensa ymmärtäminen. Juristina pyrin myös ehdottamaan ratkaisuja, joista jäsen voisi hyötyä eniten.

Mitkä ovat temeläisten alojen epäkohdat?

AL: Alalla on vaihtelevaa työnantajaosaamista. Monet ongelmat ratkeaisivat työpaikalla, jos työnantajan ja työntekijän välillä olisi toimiva keskusteluyhteys. Työehtosopimuksen tulkinnoista tulee paljon kysymyksiä.

JK: Työtilaisuuksien vähäisyys ja toimeentulon epävarmuus on taide- ja kulttuurialojen ongelma. Jos taiteilijaa arvotetaan aina viimeisimmän suorituksen mukaan, se voi olla stressaavaa.

Mitä muuttaisitte taide- ja kulttuurialalla?

AL: Saan paljon yhteydenottoja sosiaaliturvajärjestelmästä, joka ei sovellu taide- ja kulttuurialoille tai muillekaan silpputyötä tekeville aloille. Ylipäätään työlainsäädäntöä pitäisi päivittää tähän aikaan, jossa pysyvä palkkatyösuhde ei ole kaikkien ulottuvilla.

JK: Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen on oleellista. Pelkästään tukimuotoja on niin paljon, että on hankalaa saada selville, mitä tukia on mahdollista hakea ja mihin on oikeutettu.

Hyödyttääkö Temen jäsenyys silpputyötä tekevää?

AL: Täällä Temessä me tunnemme alan erityispiirteet, joten myöskään silpputyötä tekevän ei tarvitse selventää meille tilannettaan alusta asti. Tunnemme alan työehtosopimukset, joissa sovitut asiat ja hyvät käytännöt heijastuvat myös itsensätyöllistäjien ja silpputyötä tekevien työhön.

JK: Liiton jäsenmaksulla jokainen jäsen saa juristipalvelut käyttöönsä. Se on sellainen hinta-laatu-suhde, jollaista ei yksityisestä asianajotoimistosta saa.

Monet väittävät, ettei liiton jäsenyys kannata. Mitä vastaatte?

JK: Jokaisen täytyy ymmärtää, että liiton neuvotteluvahvuus liittyy joukkovoimaan ja se saavutetaan vain, jos ihmiset liittyvät liittoon. Yksittäisen työntekijän mahdollisuudet menestyä neuvotteluissa työnantajan kanssa voivat olla heikot. Historiallisesti työntekijät ovat saaneet työolojaan parannettua ammattiliittojen avulla. Siksi on tärkeää kuulua liittoon, mutta ymmärtää, että muutokset ovat hitaita, eivätkä asiat muutu yhdessä yössä.

AL: Ammattialan kehittäminen yhdessä on olennaista. Liitto on myös yhteisö, jonka avulla parannetaan myös muiden saman alan työntekijöiden asemaa, ei vain yhden jäsenen.

JK: Tunne yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on tärkeää. Ammattiliitot ovat yksi tärkeä vaikuttamisen kanava.

AL: Temessä on matala kynnys osallistua, sillä temeläiset alat ovat pieniä. Yksittäisellä jäsenellä on oikeasti hyvät vaikutusmahdollisuudet, jos haluaa vaikuttaa alansa kehitykseen. Ammattiliitolla on merkitystä myös ammatti-identiteetin luojana. Täällä pääsee tapaamaan samalla alalla toimivia ja kehittämään työehtoja.

Mikä on ammattiyhdistysliikkeen asema tulevaisuudessa?

AL: Ammattiyhdistysliikkeellä on paljon potentiaalia tulevaisuudessa, kun silpputyö ja freelance-työ yleistyvät. Kollektiivista eli joukkovoimaa tarvitaan jatkossakin. Työelämä muuttuu jatkuvasti, siksi pitää olla valmis sopeutumaan muutoksiin.

JK: Ay-liikettä on hyvä nykyaikaistaa, jotta se pysyisi nuorille ammattilaisille houkuttelevana vanhempia palkansaajia unohtamatta. Kun työnantajapuoli on sitä mieltä, että paikallista sopimista pitäisi suosia, niin se ei ainakaan vähennä jäsenen oikeudellisen avun tarvetta. Paikallisen sopimisen lisääminen lisää myös jäsenen tarvetta juristin palveluille.

AL: Monet väittävät, että ”työehtosopimusjärjestelmä kaatuu” ja että ”ammattiliitoilla ei ole väliä”. Siitä perustelusta paikallinen sopiminen vie pohjaa. Jos paikallista sopimista lisätään, jäsen tarvitsee siihen tukea.

JK: On hyvä ajatella, kumpi helpottaa työelämää enemmän: yksi liiton neuvottelema yleissitova työehtosopimus, jota noudatetaan 300 työpaikalla vai 300 paikallista sopimusta. Kummassako vaihtoehdossa jäsen tarvitsee enemmän tulkinta-apua?

AL: Ja kummassako tapauksessa liiton jäsenyys kannattaa.

JK: Ava, mitä odotat uraltasi Temessä?

AL: Odotan tekeväni jatkossa samaa kuin mitä olen jo vuoden verran tehnyt. Tässä työssä pääsee todella lähelle jäsenten arkea, mutta pääsee vaikuttamaan myös koko alan kehitykseen. Tämä on monipuolista työtä. Entä itse?

JK: Odotan monipuolisia ja haastavia tehtäväkokonaisuuksia tällä mielenkiintoisella alalla. Taide- ja kulttuurialalla on suuri merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. Odotan, että pääsen perehtymään minulle uusiin aiheisiin.

AL: Kuinka tärkeää sinulle on kokemus siitä, että vaikutat yhteiskunnallisiin asioihin?

JK: Hyvin tärkeää. Se luo merkityksellisyyttä ja on merkityksellistä pitkällä aikavälillä.

AL: Olen samaa mieltä.