Teme tavoittelee reiluja työehtoja kaikille jäsenilleen. Taide- ja kulttuurityötä tekevien työ pitää nähdä työnä siinä missä mikä tahansa muukin työ. Vaikka kulttuuriala on omaleimainen ja työskentely on usein erilaista kuin perinteisiksi mielletyt työt, siihen pätevät monet samat lainalaisuudet. Reilut työolosuhteet, kuten kohtuulliset työajat, työturvallisuus, elämiseen riittävä ansiotaso sekä työssäjaksamisen edistäminen koskevat niin kuukausipalkkaisia kuin freelancereina työskenteleviä Temen jäseniä.
Kuluneena syksynä on tapahtunut merkittävä muutos itsensätyöllistäjien osalta. Kilpailulainsäädäntö on aiemmin estänyt itsensätyöllistäjiä neuvottelemasta kollektiivisesti työehdoistaan, ja esimerkiksi kollektiivisesti palkkioista sopiminen on katsottu kartelliksi. Euroopan komissio on todennut, että itsensätyöllistäjillä on oikeus neuvotella kollektiivisesti työoloistaan ja palkkioistaan. Se tarkoittaa, että ammattiliitot voivat edustaa itsensätyöllistäjiä työehtoneuvotteluissa.
Kollektiivinen, eli yhtenä rintamana tapahtuva neuvottelu on työntekijöille tehokkain tapa vaikuttaa asemaansa työmarkkinoilla. Siksi ammattiliittojen jäsenmäärällä on yhteiskunnallista merkitystä. Temellä on valmius neuvotella kollektiivisopimuksia freelancer-jäseniensä puolesta. Itsensätyöllistävien freelancereiden työoloja on viimein parannettava, ja heille on taattava kohtuullinen korvaus työstään!
Samalla on tärkeää, että työlainsäädännöllä varmistetaan neuvotteluoikeuden toteutuminen. Teme työskentelee aktiivisesti, että jo tulevalla hallituskaudella tämä tavoite toteutuisi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeutta työtaisteluihin sekä oikeutta hakea neuvotteluratkaisua valtakunnansovittelijan pöydässä.
Jäsenille turvaa palkansaajien yhteistyöllä
Käymme myös neuvotteluita usean eri työehtosopimuksen osalta. Neuvottelukierrosta käydään hyvin poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kallis energia, nousevat korot ja erittäin korkea inflaatio on heikentänyt palkansaajien ja myös Temen jäsenten ostovoimaa ankarasti. Yhtä suuri pudotus kansalaisten ostovoimassa koettiin viimeksi 70-luvulla.
Neuvottelukierros on osoittautunut vaikeaksi työnantajapuolen tiukan koordinaation takia. Teme on keskusjärjestö SAK:n jäsenenä mukana päätöksessä, jonka mukaan tiivistämme palkansaajapuolella neuvottelukierroksen yhteistyötä. Päätöksen taustalla on neuvottelusuma, joka näyttää seisovan niin kauan kuin teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä ei löydy sopua.
Temeläisten taide- ja kulttuurialojen palkkaratkaisujen vaikutus Suomen viennin kustannuskilpailukykyyn on olematon. Tämän takia työnantajajärjestöjen tiukka keskinäinen koordinaatio ei käy järkeen, kun ne samaan aikaan vaativat alakohtaisia neuvotteluja. Tähän vaatimukseen vastataan nyt palkansaajaliittojen yhteistyöllä.
SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteistyö tarkoittaa tarvittaessa järjestöllisiä toimia neuvottelutulosten aikaansaamiseksi. Keinovalikoimaa varaudutaan käyttämään laajasti yhteistyössä kaikilla sopimusaloilla jäsenten ostovoiman turvaamiseksi.
Saksassa jopa 8,5 prosentin palkankorotukset
Keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi. Työmarkkinaratkaisuja on tehty Euroopassa varsin korkein palkankorotuksin verrattuna aiempiin vuosiin. Esimerkiksi Saksan teollisuudessa neuvoteltiin ratkaisu, joka nostaa palkkoja 8,5 prosenttia kahdessa vuodessa. Tämän päälle maksetaan 3 000 euron veroton kertakorvaus.
Ruotsissa on asetettu tavoitteeksi 4,4 prosentin palkankorotukset talvella alkavalle neuvottelukierrokselle.
Nyt on aika neuvotella parempien palkkojen puolesta. Myöskään Teme ei aio jäädä takamatkalle palkankorotuksista neuvotellessaan.
Karoliina Huovila, Temen toiminnanjohtaja ja pääneuvottelija
