Temen jäsenjärjestö Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:n jäsenet projektijohtaja, tanssija Maija Karhunen (MK) sekä koreografi, taiteellinen johtaja Alpo Aaltokoski (AA) pyrkivät eduskuntaan Vasemmistoliiton Helsingin vaalipiirin listoilta.
Molemmat haluavat parannusta taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asemaan.
Muista äänestää kulttuurialan puolustajaa!
Mikä suomalaisessa yhteiskunnassa kaipaa kipeimmin muutosta?
MK: Tällä hetkellä on tärkeää puolustaa hyvinvointipalveluita ja hyvinvointivaltiota. On tärkeää vastustaa muiden puolueiden ja toki myös valtiovarainministeriön ajamia leikkauksia, jotka väistämättä tarkoittaisivat heikennyksiä sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mahdollisesti koulutukseenkin.
AA: Meillä on työvoimapula ja osaavan työvoiman tarve. Siksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Se liittyy huoltovarmuuteenkin. Lisäksi korkeakoulutettujen ihmisten osuus on laskenut noin 41 prosenttiin, kun OECD-maiden keskiarvo on 47,5 prosenttia. Korkeakoulutettujen osuuden kiinnikuromiseen menee pitkä aika, mutta se on ajankohtainen ongelma.
On selvä asia, että koulutuksesta ei voi leikata. Leikkausten sijaan painotan ennaltaehkäisevää työtä peruspalveluissa, kuten perusterveydenhuollossa. Varoja pitäisi kohdentaa sinne, sillä siten ehkäistään ongelmien syveneminen ja syntyminen. Jos ennaltaehkäisevää työtä ei tehdä, niin joudutaan useammin turvautumaan esimerkiksi erikoissairaanhoitoon, joka on paljon kalliimpaa.
Mitä asioita haluat edistää?
AA: Ennaltaehkäisevä työ pitää aloittaa neuvolasta, jossa toimisi myös sosiaaliohjaaja. Siellä perhe voisi luoda suhteen palveluun, vaikkei nimenomaista tarvetta olisikaan. Palvelusuhde jatkuisi varhaiskasvatuksessa ja edelleen peruskoulussa, jotta yhteys perheisiin säilyisi. Entisenä lastensuojelutyöntekijänä tiedän, miten vaikeaa perheiden on hakea apua. Ei ehkä haluta myöntää, että menee huonosti ja että on ongelmia. Ihmiset haluavat viime tippaan asti yrittää pärjätä ja osittain jopa peitellä ongelmia. Kun toimiva suhde on luotu, kynnys hakea palvelua ja apua olisi matala.
MK: Taide- ja kulttuuripolitiikka on minulle tietysti tärkeä politiikan sektori. Tuleva hallituskausi on todella tärkeä taiteen rahoituksen kannalta. Olen huolissani taiteen rahoituksesta. Valitettavasti voi olla niin, että eduskunnan voimasuhteista riippuu, miten vahvasti kulttuuri saadaan siirrettyä valtion budjetin rakenteisiin veikkausvoittovaroista. Kertaalleen leikkaukset torjuttiin, mutta se ei vielä riitä. Myös riittävä toimeentulo niin työssäkäyville, osatyökykyisille kuin työelämän ulkopuolella oleville on minulle tärkeä aihe. Suomi on saanut toistuvasti huomautuksia EU:lta riittämättömästä sosiaaliturvan tasosta.
Puolustan inhimillisiä, turvallisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Pidän vanhusten, lasten ja yksinasuvien asemaa esillä. Erityisesti yksinasuvat jäävät politiikassa huomiotta.
Mitä taide- ja kulttuuriala tarvitsevat kukoistaakseen?
MK: Taide ja kulttuuri tarvitsevat rahoitukselleen riittävän tason. Mielestäni sitä pitäisi nostaa huomattavastikin. Vähintään prosentti opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista pitää kohdistaa taiteeseen ja taiteilijoiden työhön, mutta mielestäni meidän pitää olla kunnianhimoisempia. Tartuntatautilaki tarvitsee uudistuksen. Eri hallinnonaloja pitäisi saada vahvemmin mukaan kulttuurin edistämiseen ja rahoittamiseen, se ei voi olla vain opetus- ja kulttuuriministeriön asia. Sosiaali- ja terveysministeriön pitää olla nykyistä vahvemmin mukana kulttuurihyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, ja työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden ja viennin näkökulmasta. Taiteen itseisarvon vaaliminen on minulle taiteen ja kulttuurin kukoistuksen lähtökohta. Ilman taidetta ja kulttuuria ei sivistysvaltiota ole. Tärkeää on myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittäminen.
AA: Taide ja kulttuuri ovat minun perustani. Taiteesta ja kulttuurista lähtee kaikki, myös sisäinen turvallisuus. Poliisivoimilla asiat eivät korjaannu, vaan sillä, että kukaan ei syrjäydy ja kaikki pidetään mukana. Ennaltaehkäisevä työ on kaiken perusta, johon hyvinvointi perustuu.
Vasemmistoliiton ohjelmassa vaaditaan kulttuurille 1 prosentti valtionbudjetista. Pitää ajatella myös niin, että kulttuuri ole tuen tarvitsija, vaan investointi. Kuten kaikille muillekin aloille annetaan investointitukia, niin myös kulttuurille pitäisi antaa. Tämä kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriölle. Kulttuuria pitää tukea aivan samalla tavalla kuin muitakin vientialoja, kuten esimerkiksi tapahtumateollisuutta. Silloin ei puhuta opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuribudjetista vaan työ- ja elinkeinoministeriön budjetista.
Miten parantaisit taiteilijoiden asemaa? Ratkeavatko ongelmat tarpeeksi suurella määrällä rahaa?
MK: Taiteen rahoituksen nostaminen on keskeistä, mutta tietenkin tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia. Taiteilijoiden sosiaaliturvaa pitää kehittää. Yhdistelmävakuutus on tärkeä uudistus, joka pitää toteuttaa. Ansiosidonnainen työttömyysturva kaipaa uudistamista taiteilijoiden, itsensätyöllistäjien ja apurahansaajien näkökulmasta. Tarvitsemme mallin, jolla taiteilijan työ järjestetään niin, että taiteilijan työsuhteinen työ mahdollistuu. Sosiaaliturvan kehittämisessä askeleet kohti perustuloa ovat taiteilijoiden kannalta äärimmäisen tärkeitä.
AA: Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Sosiaaliturvauudistuksessa olisi tärkeää huomioida taiteilijoiden työn erityisluonne, jotta freelance-taiteilijat eivät jatkossa putoaisi sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Poistaisin kokonaan itsensätyöllistäjä-termin, se on aivan väärä. Yhteiskunnassa on muillakin aloilla pätkätöitä tekeviä ihmisiä. Ehkä ajatellaan, että taiteilijat ovat vaatimassa jotakin erityistä. Eivät ole. Minusta heitä pitää kohdella samalla tavalla kuin kaikkia muitakin työntekijöitä. Heillä pitää olla samat tukiverkostot kuten kenellä tahansa työllisellä tai työttömällä. Tällä hetkellä työttömyystilanteessa taiteilijan asema on erittäin heikko. Itse kannatan perustuloa. Se olisi halvempi, kestävämpi ja inhimillisempi ratkaisu koko sosiaaliturvaongelmaan. Vaikka se ei ole nyt kovin hyvässä nosteessa, uskon, että 10 vuoden kuluttua meillä on perustulo.
Minkälaisen kansanedustajan eduskunta sinusta saisi?
AA: Paneudun asioihin ja kannan vastuuta. Kansanedustaja on palveluammatissa. Kansanedustajana olisin ihmisten palveluksessa ja minun täytyy kuunnella heitä. Päätöksenteossa on oltava inhimillisyyttä. Päätösten vaikutukset on arvioitava ihmisnäkökulmasta.
MK: Olen ahkera, uskallan kyseenalaistaa ja politiikassa haluan raapaista pintaa syvemmältä. Olen hyvä kuuntelemaan. Olen aika rohkea ja teen sinnikkäästi töitä niiden asioiden puolesta, joihin uskon. Taide- ja kulttuurialan ammattilaisia tarvitaan eduskuntaan. Meidän eduskuntamme yli 100-vuotisen historian aikana ei myöskään koskaan ole ollut vammaista naista kansanedustajana. Edustaisin uutta näkökulmaa, toisin uutta kokemusta, tietoa ja asiantuntemusta. Tätä eduskunnassa tarvitaan. Esimerkiksi vammaispolitiikkaan liittyvää eduskuntakeskustelua seuratessa tuntuu, ettei siihen pysty samaistumaan, koska äänessä eivät ole vammaiset ihmiset itse.
Minkälainen maailma olisi neljän vuoden eli yhden hallituskauden jälkeen?
MK: Neljän vuoden kuluessa olemme tehneet kunnianhimoista politiikkaa eriarvoisuuden vähentämiseksi, köyhyyden torjumiseksi ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut on nostettu yhteiskunnan arvojärjestyksessä kärkeen niin, että jokainen vanhus saa inhimillisen hoivan ja jokainen lapsi turvallisen lapsuuden.
AA: Neljä vuotta on lyhyt aika. Toivon, että neljässä vuodessa olisi saatu koulutusasiat kuntoon tai edistytty huomattavasti. Kulttuurityöntekijänä toivon, että kulttuurimääräraha olisi noussut 1 prosenttiin.
Taiteilijan paikka on siellä, missä tehdään päätöksiä. Meillä ei ole ollut eduskunnassa taiteilijoita tuomassa esiin ääntään. Kulttuuri jää jalkoihin, koska se on niin pieni menoluokka valtionbudjetissa. Kun taiteilija on mukana valiokunnissa, niin jo hänen läsnäolonsa vie taidetta eteen päin. Eduskunnassa pitää olla taiteen alan edustaja, koska siellä on myös hoitoalan ja muiden ammattialojen edustajia.
Meidän taiteilijoiden pitää olla rohkeampia osallistumaan yhteiskunnalliseen politiikkaan.
Maija Karhusen vaalisivut
Maija Karhunen – vas, Helsinki | Helsinki | Facebook
http://www.instagram.com/maija.karhunen
Alpo Aaltokoski | Facebook
http://www.instagram.com/alpo.aaltokoski
Alpo Aaltokoski (@AaltokoskiAlpo) / Twitter
Lue myös Temen hallitusohjelmatavoitteet.
Osallistu vaalikeskusteluun Vaalistajan sivuilla.
