Kesäkuussa Teatterimuseo viettää 60-vuotisjuhliaan. Sitä ennen museo on saanut uuden johtajan, sillä museota seitsemän vuotta johtanut Raija-Liisa Seilo siirtyy eläkkeelle. – Seuraajani saa fyysiseltä ja hallinnolliselta rakenteeltaan hyvässä kunnossa olevan museon, Seilo toteaa.
Tällä hetkellä Teatterimuseo juhlistaa näyttelyllään 150-vuotiaan Kansallisteatterin juhlavuotta. Esillä on roolipukujen ja esineistön lisäksi videohaastatteluja sekä valokuvainstallaatio. Samaan aikaan museon uudessa Maneesi-tilassa vierailee sen historian ensimmäinen residenssitaiteilija, koreografi Favela Vera Ortiz. Hän luo sveitsiläiselle tanssijalle Sara Müllerille soolotanssiteoksen, jonka avoimia harjoituksia yleisö voi seurata.
Normaalivuosina Teatterimuseossa käy noin 30 000-33 000 vierailijaa. Vuonna 2021 vierailijoiden määrä jäi alle 3 300, sillä museo oli suurimman osan ajasta suljettu koronasulkujen, remontin ja näyttelypystytyksen takia.
Teatterimuseon johtajan, Raija-Liisa Seilon mukaan museon suosion syy on sen toiminnallisuus. Museovieraat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi miten äänitehosteita saatiin aikaiseksi ennen ääninauhoitteita. Myös roolivaatteisiin pukeutuminen ja esiintyminen Arkadia-teatterin lavalla on mahdollista.
– Ihmiset pääsevät sukeltamaan maailmaan, joka on teatterin takana. Esityksen prosessi kiehtoo kaikkia, aikuisia ja lapsia.
Parhaillaan Seilo suunnittelee henkilökuntansa kanssa uutta ydinnäyttelyä, jonka työnimi on Prosessi.
– Toimittuani koko työurani joko teatterissa tai teatterin parissa pidän tärkeänä, että näyttely avaa esityksen prosessia eli matkaa ideasta fyysisten ja konkreettisten työvaihteiden kautta valmiiseen esitykseen. Taiteelliset ratkaisut ovat aina jonkun tekemiä päätöksiä. Vaikka esiintyjillä olisi vain kalsarit jalassa, sekin on taiteellinen päätös.
Valtakunnalliseksi vastuumuseoksi
Seilo on vienyt läpi johtajakaudellaan muun muassa Teatterimuseon mittavan, kaikkiaan noin 600 000 euroa maksaneen remontin. Museon osuus remontista oli puoli miljoonaa euroa. Lisäksi kiinteistöä hallinnoiva Kaapeli Oy teki noin 100 000 euron lattia- ja ilmastointisaneeraukset. Nyt museon näyttelytilat ja hallintotilat ovat ajanmukaiset. Vallilan kokoelmatilat on myös remontoitu.
– Ennen remonttia meillä ei olisi ollut mahdollisuutta esimerkiksi tällaiseen residenssitoimintaan. Nyt meillä on mahdollisuus muunnella tiloja niin, että saamme tarvittaessa esitystilaa lisää.
Vuoden 2020 museolakiuudistus määritti Teatterimuseon valtakunnalliseksi vastuumuseoksi. Mukaan tulivat uusina sirkus ja performanssitaide entisten teatterin, tanssin ja oopperan lisäksi. Näin ollen Teatterimuseolla on vastuu kerätä ja tallentaa esittävän taiteen aloilta materiaalia, kuten rekvisiittaa, dokumentteja sekä taltiointeja kaikkialta Suomesta. Rajoituksena on Seilon mukaan vain säilytystila, joten vuosittain syntyvästä valtavasta aineistosta on pystyttävä rajaamaan ja valitsemaan vain osa.
– Materiaalin keräystä helpottaa digitaalinen alusta, johon taiteilijat voivat itse ladata vaikkapa tallenteen esityksestään, Seilo kertoo.
Alustaa hyödynnettiin marraskuussa avautuneen Syvää liikettä -tanssinäyttelyn sisältökeruussa. Teatterimuseo ilmoittaa tulevista materiaalikeräyksistä ja niiden teemoista verkkosivuillaan.
Museot ovat merkittäviä tiloja
Museot koetaan toisinaan pölyisiksi ja seisahtuneiksi muistovarastoiksi, vaikka niiden toiminnallisuuteen ja yleisömyönteisyyteen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Museoilla on edelleen syvempi yhteiskunnallinen merkitys.
– Museoissa historia antaa perspektiiviä nykyaikaan ja auttaa rakentamaan kokijan omaa sekä kansakunnan identiteettiä. Museoita ei turhaan nimitetä kansakunnan muistiksi.
Seilo pitää museoita erityisinä myös fyysisesti: niihin voi paeta ärsyketulvaa. Lisäksi museoissa on keskityttävä lukemaan, katsomaan ja kokemaan, mikä nykyisessä lyhytjännitteisessä elämässä voi olla luksusta.
Teatterimuseon poikkeuksellinen sijainti pohjoismaalaisittainkin suuressa länsihelsinkiläisessä kulttuurikeskus Kaapelitehtaassa on inspiroiva. Teatterimuseo, Valokuvataiteen museo sekä Hotelli- ja ravintolamuseo ovat tehneet yhteistyötä esimerkiksi suositussa Psykoanalyysin yö -tapahtumassa, joka on järjestetty jo kolmesti.
Kansainvälisyyttä enemmän
Yhteistyö on yksi Seilon suosikkiaiheista. Parhaillaan Teatterimuseo on mukana kansainvälisissä hankkeissa. Yksi niistä on maahanmuuttajien kanssa työskentelevän Monihelin kanssa toteutettu CreativeFEM-Power-hanke, jossa järjestetään työpajoja ulkomaalaisten naisten voimaannuttamiseksi.
Teatterimuseo oli yhtenä toteuttajana neljän eri museon Rakkauden tiloja näyttelykokonaisuudessa, joka oli osa Suomi 100 – juhlavuotta. Uusi Museoboksi-hanke lisää Teatterimuseon työpajojen saavutettavuutta. Yhteistyötä tehdään maan kulttuurikeskusten ja kirjastojen kanssa. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto.
– Yhteistyö eri tahojen kanssa on kiinnostavaa ja palkitsevaa. Hyvät ideat syntyvät yhteistyössä ja jokainen voi ”varastaa” ja jatkojalostaa niitä.
Seilo haluaisi jatkossa paneutua suomalaisen taide- ja kulttuurielämän kansainvälisyyteen. Hän haluaisi nähdä, että Suomeen tuotaisiin enemmän kansainvälisiä vierailijoita, vierailuesityksiä ja että Suomessa tehtäisiin enemmän kansainvälistä yhteistyötä.
– Ei Suomen taide-elämä ole erillään muusta maailmasta, eikä ole koskaan ollutkaan. Kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisiä esityksiä tarvitaan edelleen.
Kuka?
Raija-Liisa Seilo on tehnyt elämäntyönsä tiiviisti teatterin parissa. Hän toimi jo Penniteatterissa markkinointisihteerinä ja vastasi teatterin taloudesta. Teatteri Pienessä Suomessa hän toimi tuotantosihteerinä.
Vuonna 1991 Seilo siirtyi Teatterikeskuksen toiminnanjohtajaksi. Vuodesta 1994 hän työskenteli Tampereen Teatterikesän toiminnanjohtajana kaikkiaan 12 vuoden ajan. Turun kaupunginteatterin johtajana hän toimi vuodesta 2008, jonka jälkeen siirtyi vuonna 2015 Teatterimuseon johtajaksi.
Seilo siirtyy eläkkeelle tänä keväänä.
