Syyskuun pääkirjoitus 2022, Anne Saveljeff
Vaikka talouden näkymät ovat heikot, Teme haluaa muistuttaa perusarvoista ja -oikeuksista, joihin kuuluu oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Näin totesi Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila perjantaina kannanotossa, jossa Teme ilmaisee sekä kiitollisuutensa että suuren huolensa valtion budjetista. Budjettiriihessä hallitus huomioi kiitettävästi vähävaraisia. Suuri huoli kohdistuu kuitenkin taiteen ja kulttuurin toimijoiden, taiteilijoiden ja työntekijöiden selviytymiseen koronan jälkivaikutuksissa, sillä talousarvio ei tuo helpotusta taide- ja kulttuurialojen köyhyyteen ja jatkuvaan epävarmuuteen.
Jatkuvaa epävarmuutta ruokkii riittämätön julkinen tuki ja suuri työttömyys. Ansiot vaihtelevat eikä työpaikkoja ja kokoaikaista työtä riitä läheskään kaikille. Alle 20 000 euron vuosipalkka ei ole mitenkään harvinaista. Sosiaaliturvalla paikataan matalaa palkkatasoa. Lisäksi oman työelämänsä sosiaaliturva-asioiden hoitaminen on todella haastavaa monimuotoisesti työllistyvän freelancerin kohdalla.
Jopa 10 miljoonaa työpaikkaa voidaan katsoa kadonneen luovilta aloilta pandemian takia. Toteaa Metelissä Freet2030-hankkeen asiantuntija Milla Lähdeniemi ja kehottaa juuri siksi valtioita tukemaan luovia aloja.
TE-palveluissa, työttömyyskassoissa ja Kelassa tulee ymmärtää, että ”epätyypillistä työtä” ei ole olemassa taide- ja kulttuurialoilla.
Toimeentulohuolta luovilla aloilla ovat kuormittaneet lukuisat uutiset ja toimenpiteet mittavista työttömyysturvan ja työvoimapalveluiden muutoksista, kuten pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja työnhakemispakko, euroistaminen ja TE-palveluiden siirto kunnille. Näissä palveluissa täytyy olla ymmärrystä luovien alojen taiteilijoiden ja työntekijöiden työstä, työn tekemisen vaihtelevista tavoista, työttömyyden syistä, työajoista, harjoittelemisesta ja näkymättömästä ennakkotyöstä.
Taidealoilla käytetään valtavasti aikaa työllistymiseen esimerkiksi tilaisuuksia suunnittelemalla ja tuottamalla sekä apurahoja hakemalla. Yhden apurahapäätöksen takana voi olla useiden päivien kirjoitus- ja taustatyö. Jos/kun työryhmä, yhdistys tai henkilö apurahan saa, hän/he mahdollisesti työllistää myös muita. Näkymättömän ja usein palkattoman työn määrä pitää ymmärtää. Kun esitys on käynnissä, se on loppuhuipennus ja suurin osa työstä on tehty jo paljon ennen esitystä. Taustalla voi olla vuosien työ, jopa kymmeniä henkilötyövuosia ja tätä työtä on tehty mm. julkisella tuella, apurahoilla, lipputuloilla jne.
Taide- ja kulttuurialoilla työskentelee kymmenien tuhansien kokeneiden ja koulutettujen ammattilaisten joukko. Pelkästään esittävien taiteiden parissa työskentelee yli 10 000 ammattilaista, kuten tanssijat, muusikot, näyttelijät, ohjaajat, lavastajat ja muut suunnittelevat visualistit, tekniikka ja hallinto. Lisäksi elokuvan, tv-alan ja tapahtumatuotannon ammattilaisia on tuhansia. Näiden ammattilaisten työnteon erityispiirteet on ymmärrettävä päätöksenteossa. Freelancereita on tuhansia, mutta kaikki eivät suinkaan ole yrittäjiä tai työllisty omassa työssä. Temeläiset freelancerit ovat pääasiassa työsuhteisiä työntekijöitä.
Huoli yhdenvertaisuudesta
TE-palveluissa, työttömyyskassoissa ja Kelassa tulee ymmärtää, että ”epätyypillistä työtä” ei ole olemassa taide- ja kulttuurialoilla. Luovilla aloilla työskennellään moninaisesti ja vaihtelevasti työsuhteessa, apurahalla, laskuttaen ja sosiaaliturvaankin tukeutuen.
Viranomaisten osaamisesta ja pärjäämisestä rajuissa muutospaineissa on pidettävä myös huolta. Maan hallitus on luonut lukuisia määräaikaisia kriisimaksuja Kelan maksettavaksi tiukassa aikataulussa. Jos euroistaminen tulee jo ensi vuonna, miten työttömyyskassat pärjäävät? Miten kunnat pärjäävät lisääntyvien tehtävien kanssa? Viranomaiset ja virkailijat ponnistelevat varmasti sen puolesta, että kansalaiset saavat yhtä laadukasta palvelua eri puolilla Suomea. Paineet ovat kovat, kun maailma kulkee kriisistä kriisiin ja samalla on huolehdittava perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta.
