Naistenpäivänä puhutaan sukupuolten tasa-arvosta. Tasa-arvovaltuutettu kertoo Meteli-lehdelle, miksi tasa-arvotyötä vieläkin tarvitaan.
Kaikenlainen syrjintä on laissa kielletty myös työelämässä. Silti tasa-arvovaltuutettu saa vuodesta toiseen yhteydenottoja muun muassa raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä. Raskaussyrjintä on pysynyt vuosikaudet ylivoimaisesti yleisimpänä syynä yhteydenottoihin tasa-arvovaltuutetun toimistoon.
– Vuoden 2017 Eurobarometri 465:n mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista ajattelee, että työelämän tasa-arvo on jo saavutettu. Se hankaloittaa tasa-arvotoimien tekemistä, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kertoo.
Hänen mielestään sukupuolittuneista työmarkkinoista ja sitä kautta sukupuolten palkkatasa-arvosta ei puhuta tarpeeksi.
– Mieluummin puhutaan, että naisen euro hoidetaan kuntoon, kun naiset ymmärtävät mennä it-alalle töihin. Ei puhuta siitä, onko se oikein tai perusteltua, että sosiaali- ja terveysalalla sekä palvelualalla maksetaan vähemmän palkkaa. Tämä on sokea piste palkkakeskustelussa, Maarianvaara toteaa.
Kaikki syrjintä ei tule viranomaisen tietoon
Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutetun toimistoon, jos epäilee tulleensa syrjityksi työelämässä. Maarianvaaran mukaan puolet heille tulevista ilmoituksista koskee työelämää ja näistä puolet koskee raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Tasa-arvovaltuutettu antaa puhelinneuvontaa ja kirjallisia ohjeita, mutta sen kannanotot eivät ole oikeudellisesti sitovia. Osaa syrjintäepäilyistä selvitetään työnantajan kanssa. Myös ammattiliitot voivat avustaa syrjintää kokeneita jäseniään oikeudessa.
Kaikista syrjintäepäilyistä ei kuitenkaan kerrota.
– Meidän tietoomme tulee luultavasti vain jäävuoren huippu. Syrjintää epäilevä voi ottaa yhteyttä myös työpaikkansa luottamusmieheen tai ammattiliittoon.
Maarianvaara toteaa, että syrjintää kokeneet ottavat harvoin yhteyttä mihinkään viranomaiseen.
Esimerkiksi monta määräaikaisuutta tehneen työntekijän sopimusta ei uusita, kun hän tulee raskaaksi. Vaikka kyse voisi olla lainvastaisuudesta, työntekijä ei uskalla viedä asiaa eteenpäin. Hän saattaa pelätä hankalaa tilannetta työnantajan kanssa, mistä saattaisi olla haittaa työllistymisessä tulevaisuudessa.
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa kummastellaan, miksi ulkomaalaisilta tulee yhteydenottoja vain vähän.
– Ehkä ulkomaalaistaustaiset eivät tiedä meidän olemassaolostamme. Voi olla, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat eivät senkään vertaa uskalla ottaa yhteyttä kuin kantasuomalaiset, Maarianvaara pohtii.
Jos henkilö epäilee, että häntä syrjitään esimerkiksi raskauden sekä etnisen alkuperänsä takia, hänen tulisi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.
Häirintä jatkuu
Seksuaalista häirintää vastustava #metoo-kampanja syntyi Yhdysvalloissa vuonna 2017. Ennen #metootakin seksuaalinen häirintä on ollut suuri tasa-arvo-ongelma Suomessa. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvobarometri on todennut ongelman jo vuodesta 1998 lähtien.
Häirintä ei kuitenkaan tasa-arvovaltuutetun harmiksi näytä vähentyneen.
– On hyvä, että seksuaalinen häirintä on noussut keskusteluun. Vielä on näkemättä käänne, että häirintä lähtisi vähenemään. Esimerkiksi viime syksyn kouluterveyskyselyssä kävi ilmi, että tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä julkisilla paikoilla, netissä ja puhelimessa on lisääntynyt todella paljon viime vuosien aikana, Maarianvaara toteaa.
Seksuaalinen häirintä voi muodosta riippuen täyttää eri rikosten tunnusmerkistöjä, kuten kunnianloukkauksen, seksuaalisen ahdistelun, seksuaalisen hyväksikäytön ja työsyrjinnän. Eduskunnassa uusitaan parhaillaan rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa lukua. Uudistuksessa esimerkiksi seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä laajennetaan merkitsemään fyysisen lisäksi myös sanallista ja kuvallista ahdistelua.
– Lainsäädännöllä yritetään puuttua ahdisteluun. Olisi tärkeää, että näiden rajojen ylittämisestä ilmoitettaisiin poliisille.
Asennemuutos tarpeen
Seksuaalirikosten selvittäminen vaatisi Maarianvaaran mukaan viranomaisilta sekä lisää resursseja että asennemuutosta. Muun muassa Helsingin Sanomat on selvityksissään osoittanut, että viranomaiset eivät suhtaudu seksuaalirikosten selvittämiseen vakavasti tai niitä ei tutkita riittävän nopeasti.
– Seksuaalirikoksien ottamisessa vakavasti näyttää olevan ongelmia kaikissa rikosprosessin vaiheissa: esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Kaikenlaisista seksuaalirikoksista menee poliisille asti vain hyvin pieni osa. Tästä pienestä osasta – tutkimuksen mukaan raiskausepäilyistä noin 20 prosenttia – päätyy tuomioon asti, Maarianvaara sanoo.
Rikosuhritutkimusten mukaan valtaosasta seksuaalirikoksista ei tehdä ilmoitusta.
Kunta-alalla naisen euro on 89 senttiä
Suomalainen työelämä on jakautunut voimakkaasti miesten ja naisten töihin. Tilastokeskus kertoo Sukupuolten tasa-arvo 2021 -julkaisussa, että terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä 85 prosenttia on naisia. Rakennusalalla työskentelevistä lähes 90 prosenttia on miehiä. Miehiä on erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoina, kun naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun tai terveydenhuollon työntekijä.
Samasta selvityksestä ilmenee, että naisen euro on 84 senttiä.
Kunta-alalla naisen euro on 89 senttiä, toteaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n neuvottelupäällikkö Anne Kiiski.
– Palkka määritetään tehtävän vaativuudenarvioinnin ja suoriutumisen perusteella. Samasta tehtävästä maksetaan kaikille sama palkka, Kiiski toteaa.
Kunnissa laaditaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä tehdään tasa-arvolakiin liittyvät palkkakartoitukset. Jos perusteeton palkkaero havaitaan, se neuvottelupäällikön mukaan korjataan.
Noin 400 temeläistä noudattaa Kunnallista virka- ja työehtosopimusta, KVTESiä.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolain toteutumista
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.
Tehtävänä on valvoa esimerkiksi erityisesti syrjintäkiellon ja syrjivän ilmoittelun kiellon noudattamista ja ryhtyä toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää koskevassa asiassa.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistön syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.
(Tasa-arvovaltuutetun toimisto)
