Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat (SVÄV) teki maaliskuussa 2019 jäsenkyselyn. Kysely oli suunnattu kaikille järjestön 243 jäsenelle. Vastauksia työelämää ja hyvinvointia koskevaan Mitä kuuluu, suunnittelija? -kyselyyn tuli yhteensä 31.
Kaikki vastaajat olivat A-jäseniä. Vastaajista suurin osa oli miehiä (74%) ja vakituisessa työsuhteessa (48%), mutta vastaajissa oli myös paljon freelancereita (32%). Suurin osa vastauksista tuli Uudeltamaalta (58%) ja Pirkanmaalta (23%). Suurin osa vastaajista oli valosuunnittelijoita (65%) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (61%).
Kuulumisia työstä ja toimeentulosta
Työrintaman kuulumisissa korostuivat kiire, päällekkäiset projektit ja vaihtelevat työnkuvat. Moni mainitsi vastauksessaan sen, onko työ jatkuvaa tai että miltä freelancetöiden jatkuminen tällä hetkellä vaikuttaa tai mihin asti työkalenteri on täynnä. Suunnittelijalle on selvästi paljon merkitystä sillä, millaisessa työsuhteessa hän työtään tekee. Myös työttömyyttä ja muiden alojen töiden tekoa oli.
Työn saannissa auttaa muun muassa verkostoituminen. Toisaalta negatiiviseksi koettiin myös se, että työtilaisuudet liikkuvat pitkälti tiskin alla, suhdeverkostoissa, ja kaverit työllistävät toisiaan. Uudesta työkeikasta ja työstä on iloa tekijälleen; työn saanti saa jäsenet tuntemaan itsensä merkitykselliseksi ja vahvistaa ammatti-identiteettiä.
Työelämässä arvostettiin erityisesti ihmisiä ja hyviä työyhteisöjä, mutta myös vapautta ja työn kiinnostavuutta. Siinä taas painoivat työn kuormittavuus, epäsäännöllisyys, epävarmuus sen jatkumisesta sekä vaikea yhteensovittaminen muun elämän, kuten perheen, kanssa. Yksi vastaaja tiivisti, että kun töitä tarjotaan, ne otetaan vastaan – muu elämä väistää
Harmia jäsenille on koitunut myös hitaasta työsopimusten laadinnasta. Myös esitysten valvontaan liittyvissä sopimuksissa on ollut ongelmia. Valvontatyötä ei aina arvosteta, vaikka se tehdään teoksen hyväksi, ei suunnittelijan tilipussin lihottamiseksi.
Vapaalla kentällä rahoitus on ongelma; työn joutuu monesti aloittamaan jo ennen kuin koko produktion budjetti ovat kasassa. Palkat ovat usein myös naurettavia – monesti työstä on tarjottu vain yhden kuukauden apurahaa, joka ei ole edes työehtosopimuksen mukaisen minimipalkan suuruinen.
Vastaajilta kysyttiin myös sitä, saako vastaaja työstään riittävän toimeentulon. Vastaukset jakaantuivat niin, että kyllä- ja ei- vastauksia oli lähes yhtä monta, mutta hyvin lähellä niitä olivat vastaukset, joissa minimipalkka ja toimeentulo saatiin kasaan juuri ja juuri tai päivärahojen ja tukien avulla. Kysymys siitä, saako vastaaja tehdä arvojensa mukaista työtä, sai pääasiassa positiivisia vastauksia tai ainakin maininnan “enimmäkseen”. Työn halutaan olevan sisällöllisesti mielekästä ja rikasta.
SVÄV ja TEME saivat kiitosta
SVÄV:in toimintaan oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja järjestöä kiitettiin hyvästä työstä. 90 prosenttia vastaajista arvioi saavansa järjestöltä sen, mitä on tarvinnut. Toiveissa korostuivat koulutukset – sekä teknisistä että sisällöllisistä aiheista – ja kollegiaalinen vertaistuki. Moni myös mainitsi sen, että muutenkin työn ja elämän puristuksessa pääseminen tilaisuuksiin on vaikeaa – erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Konkreettisina ehdotuksina esitettiin idea Temen freelancereille suunnatusta luottamusmiehestä sekä ajanhallinnan tuki.
Yksi vastaajista nimeää monia työn puolia, joissa freelanceriä voisi tukea: ”Oman talouden suunnittelu mukaan lukien omien työvälineiden rahoitus, apurahojen ym. rahoituksen haku, samanaikaisten projektien hallinta, itsensä johtaminen, viestintä, juridiikka omassa asiantuntijatoiminnassa – vastuut, vakuutukset jne.”
Temen palveluita vastaajat kertoivat käyttäneensä laajasti. Ammattilaisalennus teatterilipuista on jäsenille tärkeä asia. Myös työehtoasiantuntija ja työsopimusneuvonta ovat tärkeitä palveluita, kuten vakuutusturvakin.
Temeltä toivottiin jatkossa enemmän jäsenkoulutusta ja freelancereiden huomioon ottamista. Esimerkiksi freelancereille suunnatun oman freelancerpalvelun mahdollistaminen nostettiin esiin konkreettisena ideana.
Myös vaikuttamistyöstä puhuttiin ja siitä, että sitä pitäisi tehdä voimakkaammin niin SVÄVin kuin Temen tahoilta. Teemoja tähän voisivat olla muun muassa vapaan kentän rahoituksen vakauttaminen, apurahojen parempi nivominen osaksi palkkatyötä, riittävän toimeentulon takaaminen ja korvausten takaaminen äänisuunnittelijan tekemästä sävellystyöstä.
