Temen vaaligallupiin on haastateltu kaikkien eduskuntaryhmien edustajia. Haastattelut julkaistaan juttusarjana ennen eduskuntavaaleja. Viidennessä osassa haastateltavana on Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta. Häntä haastateltiin STOD:n vaaliaiheisilla aamukahveilla sekä sähköpostitse.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestysaika on 22.-28.3 ja vaalipäivä on 2.4.
Äänestä taiteen ja kulttuurin puolestapuhujaa!
On tärkeää, että kunnat tukevat ammattimaista kulttuuritoimintaa, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, filosofian ja valtiotieteiden maisteri Eeva-Johanna Eloranta Turusta. Hän on eduskuntaehdokkaana Varsinais-Suomen vaalipiirissä.
Eloranta on tyytyväinen, että viime hallituskaudella hyväksyttiin laki kuntien kulttuuritoiminnasta. Myös valtionosuusjärjestelmä saa häneltä kiitosta.
– SDP:n tavoitteena on kehittää valtionosuusjärjestelmää nykyistä ketterämmäksi ja mahdollistaa myös uusien toimijoiden pääsy rahoituksen piiriin, Eloranta toteaa.
– Valtion tehtävänä ei kuitenkaan ole johtaa kulttuurilaitosten toimintaa tai ryhtyä laatutuomariksi.
Miten edistäisitte taide- ja kulttuurialojen työllisyyttä?
– Luovilla aloilla on suuri merkitys hyvinvoinnin vahvistamisessa, minkä lisäksi niillä on suuri työllistävä vaikutus. Kulttuuriammateissa toimii noin 135 000 henkeä ja ne muodostavat lähes neljä prosenttia Suomen BKT:sta. Aloihin liittyy merkittävää kasvupotentiaalia.
– Vuonna 2020 valmistui Luovan talouden tiekartta (TEM:n julkaisuja 2020:48), jossa linjataan toimenpiteitä, joilla tavoitellaan sekä luovien alojen yritysten kasvua. Näiden toimien toteuttamista tulee jatkaa.
– On tärkeätä ymmärtää, että taide- ja kulttuurialojen tukemisen ei tule olla pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävä, vaan sen tulee olla mitä suuremmassa määrin myös elinkeinopolitiikkaa. Alan työllisyyden kasvua tulee siis tukea työ- ja elinkeinoministeriön budjetista yhä enemmän. Kun taiteen ja kulttuurin hyötyjä sekä vaikutuksia tarkastellaan, tulee tiedostaa myös niiden hyvinvointivaikutukset.
– Kulttuuri- ja luovien alojen työllisyyttä ja BKT-osuuden kasvua on edistetty kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuella, jota on rahoitettu 40 miljoonalla eurolla Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Tätä pitää jatkaa.
Tarvitsevatko taide- ja kulttuurialat taloudellista lisäpanostusta? Jos kyllä, minkälaista?
– Suomi on niin pieni maa, että kulttuurin markkinat eivät toimisi pelkästään kaupalliselta pohjalta, vaan julkisen vallan on tukipolitiikalla varmistettava kulttuuripalveluiden saatavuus. Lähinnä vain isoimmissa kaupungeissa on puhtaan markkinavetoista kulttuuritarjontaa ja sekin on sisällöltään kovin kapeaa.
– SDP on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle budjetista. Tavoite ei ole helppo saavuttaa, mutta tulevina vuosina on luotava selkeä suunnitelma välietappeineen tavoitteeseen pääsemiseksi. Lisäksi tarvitsemme yhä kunnianhimoa kulttuurin toimintaedellytysten jälleenrakentamiseksi. Alat tarvitsevat tukea vielä pitkään pandemian helpottamisen jälkeen.
Miten taide- ja kulttuurialan itsensätyöllistäjien ja freelancereiden asemaa tulisi parantaa?
– On ikävää, etteivät yhteiskunnan rakenteet tunnista epätyypillisiä työsuhteita ja kulttuurialan freelancerit jäävät usein sosiaaliturvan ulkopuolelle. Esimerkiksi työvoimahallinnossa ei tunnisteta näiden ihmisten työnkuvia.
– Esiintyvät taiteilijat voisivat hyötyä arvonlisäverosta vapauttamisesta. Vihreän siirtymän mukaan meidän tulisi vähentää materiaalista kuluttamista ja siirtyä kuluttamaan palveluja.
– Viime vuonna ilmestyneessä työryhmän raportissa ehdotetaan, että freelancerien asemaa parannetaan muun muassa selkeyttämällä sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden käsitteitä sekä tunnistamalla freelancertyön erityispiirteitä työvoimahallinnon ohjeistuksissa, tulkinnoissa sekä ratkaisukäytännöissä. Tähän tavoitteeseen on helppoa yhtyä ja näitä tavoitteita tulee viedä nyt eteenpäin.
Miten parantaisitte luovien alojen työntekijöiden tekijänoikeuksia?
– Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on edistää taloudellisista ja moraalisista oikeuksista koostuvan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta. Aineettomat oikeudet ovat perustana luovan talouden yritys- ja ansiotoiminnalle.
– Eduskunta on juuri hyväksynyt uuden tekijänoikeuslain. Tekijänoikeuksia pohdittaessa vanha hyvä periaate sopii erityisen hyvin. Se kuuluu näin: Jos et tiedä kenen puolella olla, ole aina heikomman puolella. Katson, että tekijät ovat se heikompi osapuoli, jonka oikeuksia tulee erityisesti puolustaa.
Lue myös Temen hallitusohjelmatavoitteet.
Seuraa ja osallistu vaalikeskusteluun Vaalistajan sivuilla.
