Teme on Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin jäsen. SASK järjestää koulutusta myös henkilöjäsenille, kuten Kunnon työn lähettiläs -koulutusta kahdesti vuodessa. Osallistumiseen riittää kiinnostus työelämään ja ihmisoikeuksiin.
Tieteellinen tutkimus SASKin työstä Mosambikissa osoittaa esimerkiksi, että jo paripäiväinen, neuvottelutaitoihin keskittyvä koulutus antaa työntekijöille ja heidän edustajilleen eväitä parantaa työoloja: palkattoman työn tekeminen väheni, ja työtuntien määrä lisääntyi. Samalla työntekijöiden ansiotaso nousi. Vastaus on tärkeä SASKille, joka on tehnyt työelämän ihmisoikeuksien puolesta työtä Mosambikissa jo yli 30 vuotta, ja tälläkin hetkellä hankkeita on meneillään kuusi.
Jo kaksipäiväinenkin koulutus tuo tulosta
Alasta riippumatta yksi SASKin tärkeä toimintatapa on tukea laadukkaiden koulutusten järjestämistä työpaikoilla ja liitoissa. Niiden tavoitteena on paitsi tehdä työntekijät tietoisiksi työelämän säännöistä ja omista oikeuksistaan, myös valaa heidän edustajiinsa valmiudet neuvotella työnantajapuolen kanssa työehdoista ja muistakin työn tekemiseen liittyvistä asioista.
– On hienoa saada tutkimukseen perustuva varmuus siitä, että suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tuella ja suomalaisin kehitysyhteistyövaroin toteutettu pienikin toimi – eli jo kaksipäiväinen koulutus – antaa näin positiivisen ja selkeän tuloksen. Tästä on hyvä jatkaa, SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo.
SASK siis halusi kysymykseen työnsä vaikuttavuudesta puolueettoman ja tutkitun vastauksen oman toimintansa kehittämisen tueksi. Niinpä työelämätutkijoiden Lauro Carnicellin, Tuomas Kososen ja Jukka Pirttilän johdolla toteutettiin tutkimus, jossa erikseen kolmen vuoden kuluessa kerätyn haastatteluaineiston perusteella voitiin verrata keskenään työpaikkoja, joissa on järjestetty SASKin tukemaa ammattiliiton koulutusta ja niitä, joissa koulutusta ei ole ollut tarjolla.
Vaikutusta myös työntekijöiden järjestäytymiseen
Tulosten mukaan koulutusta saaneiden luottamusmiesten ja muiden aktiivien työpaikoilla pystyttiin kasvattamaan työtuntien määrää ja vähentämään palkatta tehtyä työtä. Ansiotaso siis nousi, mikä hyödytti työntekijöitä kaikkiaan 35 työpaikalla. Se kertoo ay-toiminnan vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa saatiin viitteitä myös siitä, että koulutuksella olisi myönteinen vaikutus työpaikkojen järjestäytymisasteeseen eli siihen, kuinka moni kuuluu ammattiliittoon. Tutkimukseen osallistui viisi eri alan paikallista ammattiliittoa, joiden jäsenet työskentelevät rakennus-, metalli- ja kuljetusaloilla, hotelleissa ja kemianteollisuudessa. Työpaikkoja oli kaikkiaan 251, ja ne sijaitsivat kolmella alueella eri puolilla Mosambikia.
Palkaton työ väheni
Työpaikkojen lähtötilanne selvitettiin ennen koulutusten järjestämistä huhti-lokakuussa 2019. Silloin haastateltiin liki tuhatta henkilöä. Haastattelut toteutettiin työpaikoilla, joissa ei aikaisemmin ole järjestetty koulutuksia. Koulutukset ajoittuivat kevään 2020 ja syksyn 2021 välille. Niiden jälkeen aikaisemmin haastatelluista onnistuttiin saamaan toiseen haastatteluun noin kaksi kolmannesta, ja heille kaikille esitettiin samat kysymykset. Sitten verrattiin vastauksia koulutusta saaneiden ja siitä paitsi jääneiden kesken. Carnicelli esittelee tuloksia ja pitää niitä matkan varrella kohdatut vaikeudet huomioiden myönteisinä.
– Työntekijöiden tietoisuuden parantaminen vaikutti heidän työoloihinsa. Pidän merkittävimpänä tuloksena palkatta tehdyn työn vähenemistä.
Kapuloita rattaisiin toi tietenkin maailmanlaajuinen pandemia.
– Työpaikoilla järjestettäviä koulutuksia jouduttiin siirtämään, jotta ihmisten terveys ei vaarantuisi niihin osallistumisen takia, Carnicelli kertoo.
– Lisäksi yksi alue jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle Mosambikia maaliskuussa 2019 koetelleen sykloni Idain vuoksi.
Teksti: Sini Saaritsa
Tutkimus
The impacts of union-led training on working conditions. Experimental evidence from Mozambique
Tutkijat
Lauro Carnicelli (Labore)
Tuomas Kosonen (VATT)
Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto)
