Temen pitkäaikainen työehtoasiantuntija Sami Hiltunen luo katsauksen työuraansa siirryttyään toisen työnantajan palvelukseen. Hän toivoo työnantajilta aitoa neuvottelutaitoa ja kunnioitusta sopimuksia kohtaan.
Jäsenten tietoisuus työsuhde- ja sosiaaliturva-asioista on lisääntynyt vuosien varrella. Ollaan tietoisia, ettei mikä tahansa ole ookoo ja halutaan puolustaa omia oikeuksia.
Aloittaessani Temen työehtoasiantuntijana olin ehtinyt olla varsin monenlaisissa työtehtävissä. Olin toiminut tanssijana, tanssinopettajana, koreografinakin hieman. Lisäksi olin tanssijan freelancer-pätkätyöläiselämän täytteeksi tehnyt töitä sairaankuljettajana, hälytyspäivystäjänä, turva-auttajana (sairaanhoitajan koulutuksella), asukastalonmiehenä ja siihen liittyen erilaisissa remppahommissa.
Tutuksi oli tullut se maailma, missä taiteen friikut, pätkätyöläiset, elävät. Tuttua oli tulojen epävarmuus, epätasaisuus ja työttömyysjaksot. Se, kun leipä on muruina maailmalla. Tästä kaikesta on ollut valtavasti hyötyä työehtoasiantuntijana, sillä oman kokemuksen jälkeen on ollut helppoa ymmärtää jäsenen tilannetta ja yrittää löytää ratkaisuja vaikeisiinkin kysymyksiin yhdessä jäsenen kanssa.
Mielestäni jäsenten tietoisuus työsuhde- ja sosiaaliturva-asioista on lisääntynyt vuosien varrella. Ollaan tietoisia, ettei mikä tahansa ole ookoo ja halutaan puolustaa omia oikeuksia. Tarve oikeudenmukaisuuteen on itsenikin ajanut aikoinaan 1990-luvun lopulla liiton toimintaan työehtosopimusneuvottelujen taustaryhmään. Olen aidosti ylpeä jäsenistä, jotka haluavat pitää oikeuksistaan, sovituista työehtosopimuksien kirjauksista ja työehdoista kiinni.
Viime vuosina neuvonnassa on korostunut työttömyysturva ja sen kiemurat. Siinäkin jäsenet ovat olleet oppivaisia ja peruselementit ovat useilla loistavasti hallussa.
Työttömyysturva on taas muutoksessa. Uusin muutos, pohjoismainen työvoimapalvelumalli, astui voimaan toukokuun alusta ja jää nähtäväksi, miten se tulee toimimaan todellisuudessa. Hyvää siinä on karenssien lieveneminen, mutta edelleen 12 viikon työssäolovelvoite on mielestäni liian kova. Samoin työnhakuvelvoite hieman arveluttaa.
Myös työssäoloehdon euroistaminen tulee olemaan iso muutos, jos se toteutuu. Suomen hallitus antaa siitä hallituksen esityksen varmaankin ennen kesää, jolloin nähdään, miten se on suunniteltu toteutettavaksi.
Suomessa on korostettu sopimisen kulttuuria. Aina se ei näy työelämässä, vaan vastaan tulee vieläkin liian usein työnantajien sanelukulttuuria. Jos halutaan mennä kohti paikallista sopimista, niin asioista on pystyttävä keskustelemaan, neuvottelemaan ja sopimaan. Eikä se tarkoita, että työehtoja poljetaan, vaan molempien osapuolten on tavalla tai toisella nähtävä sovittu malli hyväksi. Tämä sama pätee työsopimuksiin. Tässä on vielä paljon opittavaa.
Työturvallisuus ja työsuojelu, työturvallisuuslaki, joka tähtää turvalliseen työskentelyyn niin fyysiseen kuin henkiseenkin turvallisuuteen, vaativat vielä paljon työtä. Samoin väärän vallankäytön suitsiminen. Ihan tavallinen kunnioittava käyttäytyminen toisia kohtaan vaatii vielä monella työstämistä.
Teme on saanut tiedon työsuojeluvaltuutettujen määrästä vain muutamasta organisaatiosta. Siitä päätellen työsuojeluvaltuutettujen määrä ei ole kovinkaan suuri. Siihen voisi tulevaisuudessa panostaa. Myös yksittäisillä produktioilla voisi olla hyvän käytöksen pelisäännöt, joilla voisi parantaa työilmapiiriä ja ehkäistä mahdollisia kriisejä, joita silloin tällöin ihmisten kesken kuitenkin tulee. Sovitut toimintamallit auttaisivat niin, ettei produktio kriisiytyisi, vaan varhaisella konfliktinpurulla tilanne saataisiin auki ja teos maaliin.
Tsemppiä kaikille temeläisille tulevaan!
