Päättäjien pakeilla -sarjan neljäs haastateltava on Pirkka-Pekka Petelius, joka on Vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä. Ennen eduskuntaa Petelius on tehnyt pitkän päivätyön elokuvan ja tv:n parissa näytellen, käsikirjoittaen, ohjaten ja tuottaen. Eduskunnassa Petelius on sivistysvaliokunnan jäsen, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä taiteilijoiden ja kansanedustajien Arkadia-seuran johtokunnan jäsen.
Pirkka-Pekka Petelius: Taiteen tulisi kuulua jokaisen elämään, koska se tekee meistä ihmisiä.
Minkälainen merkitys taiteella on sinulle?
On vaikea kuvitella minkälaiseksi persoonani olisi kehittynyt eli muotoutunut ilman taidetta. Taide on kuulunut kiinteänä osana elämääni lapsuudesta tähän päivään asti ja tulee kuulumaan tästedeskin. Olen taiteen tekijänä toiminut sekä harrastajana että ammattilaisena. Olen harrastanut kuvataidetta, valokuvausta ja kuvanveistoa. Musiikin parissa olen soittanut puhaltimina klarinettia ja saksofonia, laulanut ja sanoittanut.
Teatterikoulutukseltani olen näyttelijä, mutta olen työskennellyt myös käsikirjoittajana, ohjaajana ja tuottajana. Tanssista olen saanut tuntuman teatterikoulutuksessa, mutta sittemmin olen tyytynyt vain olemaan vastaanottavana tanssista nauttien. Myös kirjallisuus kuuluu intohimoihini, samoin kuin kaikenlainen musiikki jazzista klassiseen musiikkiin. Taide tekee meistä ihmisiä ja sen tulisi kuulua jokaisen elämään.
Mikä on taiteen merkitys yhteiskunnalle? Muistetaanko taidetta muuta kuin juhlapuheissa?
Taiteen merkitys yhteiskunnalle on valtava. Sen merkityksen mittaaminen on vaikeaa, mutta olen vakuuttunut, että jos taide poistettaisiin, paitsi henkinen pahoinvointi, myös kokonaisvaltainen tuottavuus ja luovuus, yhteiskunnan toimivuus ontuisi.
Miten pystyisimme lisäämään taiteen rahoitusta?
Sivistysyhteiskunnan tulee taata kansalaisilleen taiteen harrastamisen ja tekemisen mahdollisuus. Tämä edellyttää taloudellista panostusta kulttuuriin ja taiteeseen kaikilla tasoilla. Kulttuurin ja taiteen määräraha valtion budjetissa tulisi nostaa minun mielestäni 1%.iin. Luovuutta olisi hyvä kehittää myös uusien ja innovatiivisten taiteen rahoitusmallien luomiseen ja keksimiseen.
Temen hallitusohjelmatavoitteet ovat Temen nettisivuilla. Miten kommentoit niitä? Onko tavoiteohjelmassa kohtia, joihin voisit sitoutua ja joita voisit puolustaa?
Haluan sitoutua kokonaisvaltaiseen taiteen eri osa-alueiden arvostuksen ja merkityksen kohottamiseen sekä elinvoimaisena säilyttämiseen.
”2% taiteelle ja kulttuurille valtion budjetista” on kaunis utopia. Koko taideala on tavoitellut yhtä prosenttia jo 10 vuotta, mutta se on yhä edelleen 0,8%:ssa. Jos olisit itsevaltias, miten parantaisit tilannetta?
Kuten edellä olen todennut realistinen tavoite olisi päästä tuohon 1%:iin, mutta sen ylimenevälläkin osuudella voitaisiin systeemisellä ajattelulla ja pitkän tähtäimen suunnitelmilla innovoida uudenlaista kansalaislähtöistä ja osallistavaa taidetta ja kulttuuria.
Terveiset Temen jäsenille?
Taiteen ja kulttuurin merkitystä yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille ei voi liikaa korostaa.
Päättäjien pakeilla -sarja
Sarjassa on aiemmin haastateltu Kokoomuksen Kilpi, Keskustan Aittakumpu ja SDP:n Eloranta.
Ensimmäinen kausi sisälsi 5 haastattelua vuonna 2018.
Sarjan tekijä on teatteriohjaaja Ville Virkkunen.
