Toimittaja Virpi Latva kirjoittaa Pariisista, että Ranskan hallitus harkitsee pätkätöiden sakottamista, sillä luovilla aloilla työssäjaksaminen on koetuksella peräkkäisten pätkätyösuhteiden takia. Ranskassa on 35-tuntinen työviikko. Tosin se toteutuu harvoin, mutta ylityökorvauksia maksetaan 35 viikkotunnin jälkeen ja ylityökorvauksia myös verotetaan kevyemmin.
Latvan edellinen juttu käsitteli ilmaistyövoiman käytön rajoituksia Ranskassa
Lyhyet toisiaan seuraavat työsuhteet koettelevat luovien alojen ammattilaisten kanttia Ranskassa. Uuden keikan alkaessa kaikki lähtee ikään kuin alusta ja viikkolepo sekä vuosilomakin jäävät väliin. Hallitus harkitsee pätkäsuhteiden sakottamista.
Ranskan kuuluisa ja ainutlaatuinen 35 tunnin työviikko toteutuu harvoin kulttuurialan työntekijöiden arjessa, mutta se näkyy kuitenkin palkkapussissa. Vaikka työviikko voi tarvittaessa venyä 48-tuntiseksi, 35 tunnin yli menevä osa katsotaan ylitöiksi, joiden verokohtelu on kevyempi.
Kulttuurialan keikkatyöntekijöiden työttömyysturva on aikanaan luotu ottaen huomioon keikkatyön prekaari luonne. Lyhyiden työsuhteiden väliin jääviltä ajoilta työttömyyskorvausta maksetaan avokätisesti ja ilman karenssia, mikä herättää «normi-työttömissä» kateutta ja närää. Myös säästökohteita etsivät hallitukset ottavat säännöllisesti luovien alojen työsuhdeturvan neuvottelupöydälle.
Viimeksi kulttuurialan erikoiskohtelua kyseenalaistettiin kevättalvella, jolloin hallitus tiukensi tavallisen työttömyysturvan ehtoja. Kultturialan ammattilaiset nousivat oitis barrikadeille ja marssivat Pariisin kaduilla keltaliiven riveissä.
Vaikka tilanne raukesi siihen, että luovien alojen työttömyysturvaan ei toistaiseksi koskettu, kulttuurityöntekijöiden ammattiliitto CGT-Spectacle on edelleen varuillaan.
– Presidentti Macronin tavoittelema työmarkkina on sellainen, jossa on vähemmän työttömyyttä mutta enemmän päähän potkittuja. Työttömyysturvasta on tulossa portti prekariaattiin, paukauttaa CGT-Spectaclen puheenjohtaja Denis Gravouil.
Työnantajapuoli ei ole koskaan halunnut, että työttömyysturvassa on eri pelisäännöt luovien alojen ammattilaisille, joiden koko työura on yhtä prekariteettiä. Täytyy päästä eroon ajatuksesta, että joustavuus ja prekaariaatti työelämässä ovat jotakin väistämätöntä.
Denis Gravouilin mielestä länsimaisen hyvinvointivaltion pitäisi kyetä tarjoamaan kansalaisilleen jonkinlainen toimeentulo myös työttömyyden aikana. Varsinkin kun ottaa huomioon yritysten osakkeenomistajilleen maksamat kymmenien miljardien osingot. Hänen mielestään hallituksen ajatus tehdä pätkätyösuhteista työnantajalle kalliimpia korottamalla työnantajamaksuja on askel oikeaan suuntaan.
– Pätkäsuhteiden sakottaminen tulee kuitenkin olemaan käytännössä vaikeaa, koska Macronin tuore työlain uudistus lisäsi joustavuutta ja siis juuri näitä minityösuhteita, Denis Gravouil muistuttaa.
Gravouil ennustaa, että lähikuukausina kultturialan työntekijöiden on jälleen noustava barrikadeille työttömyysturvansa puolesta:
– Täytyy laittaa kova kovaa vastaan. Muuten hallitus ei näytä lotkauttavan korvaansa.
Valtakunnallisen radiokanavan ääniteknikko voitti vastikään työtuomioistuimessa työnantajansa maksamaan mittavat korvaukset liki 400:sta peräkkäisestä pätkäsopimuksesta.
Julkisuudesta pois pysyttelevä radiokanava RTL:n ääniteknikko haastoi työnantajansa viime vuonna oikeuteen 398:sta määräaikaisesta työsuhteesta, joista valtaosa oli sijaisuuksia. Miehen pinna petti kun liki kymmenen vuotta jatkuneiden pätkäsuhteiden jälkeen hänelle tarjottiin lopputiliä.
Työtuomioistuimen päätöksen mukaan kyseessä oli ilmiselvästi toistaiseksi voimassaoleva työsuhde. Radiokanava RTL määrättiin maksamaan ääniteknikolle yhteensä yli 45 000 euron korvaukset, mihin sisältyy pitämättä jääneet vuosilomat, maksamatta jääneet lomarahat sekä korvausta “kivusta ja särystä”.
Pätkäsuhteista kertyi kuuden vuoden työsuhde
Radiokanava RTL:n ääniteknikon kanne työnantajaansa vastaan oli aiheellinen. Kun hänen 398 määräaikaista työsuhdettaan tulkittiin jatkuvaksi työsuhteeksi, samalla myös lomarahat, ikälisät ja muut edut laskettiin uudelleen. 45 143 euron korvaukseen sisältyivät muunmuassa seuraavat :
Kolmannentoista kuun palkka (maksetaan loppuvuodesta mutta vastaa suomalaista lomarahaa tai lomaltapaluurahaa) 6 996€
Ikälisä 6 306€
Lomakorvauksia 4 113€
Irtisanomisajan palkka 2 798€
Irtisanominen ilman pätevää syytä 10 000€
Törkeä irtisanomistapa (mies sai kuulla irtisanomisestaan puhelimitse ja kun hän pyrki takaisin työpaikalle kulkukortti ei enää toiminut) 3 000€
Lisäksi summaan sisältyi prosessiin automaattisesti kuuluvia korvauksia sekä pienempiä korvauksia maksamattomista ylitöistä.