Huhtikuun 2020 pääkirjoitus, Anne Saveljeff
Taiteilijat tekevät, mitä tärkeäksi kokevat ja siinä on heidän vahvuutensa. Heidän pitää saada tehdä työtään omaehtoisesti, sillä taiteella on itseisarvo ja autonomia, kuten tieteellä. Taiteen ja taiteilijan tehtävä ei ole hoivata yhteiskuntaa, ratkaista koronalamaa ja ilmastokriisiä, mutta taide ja taiteilija voi tehdä sitäkin.
Taiteen ja kulttuurin pyörät kannattaa pitää pyörimässä, sillä siitä hyötyvät kaikki.
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi kulttuurisuosituksensa viime vuoden lopulla. Sen pohjana on yli 900 julkaisua ja 3000 tutkimusta. WHO:n raportti on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. WHO on kohdistanut suosituksensa valtioille, joiden pitäisi WHO:n mukaan huolehtia siitä, että taiteen ja kulttuurin kirjo on laaja ja monipuolinen sekä kaikkien saavutettavissa. Tiivistelmän WHO:n raportista on tehnyt Turun AMK:ssa toimiva Taikusydän, joka on taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiin keskittyvä yhteistyöverkosto. Taikusydän kirjoittaa WHO:n raportista:
”Raportin mukaan taide voi vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi terveyden sosiaalisiin määrittäjiin ja taustatekijöihin. Taidetoiminta voi muun muassa vähentää yksinäisyyttä, edistää sosiaalista sitoutumista, lisätä sosiaalista tukea ja sosiaalista pääomaa. Sosiaalisten tekijöiden puolestaan tiedetään vaikuttavan merkittävästi terveyteen. Esimerkiksi yksinäisyyden on todettu olevan merkittävä terveysriski: sillä on yhteys muun muassa mielen sairauksien kehittymiseen sekä ennenaikaiseen kuolemaan.”
WHO esittää, että taiteen ja kulttuurin kasvava merkitys tunnustetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. WHO:n raportin myötä kiistaton fakta on, että yhteiskunnan kannattaa tukea taidetta ja kulttuuria. Taiteen ja kulttuurin pyörät kannattaa pitää pyörimässä, sillä siitä hyötyvät kaikki. Taide myös työllistää ja tuo verotuloja valtiolle. Suuri osa esittävästä taiteesta, kuten teatteri, tanssi, elokuva ja musiikki, on työvoimavaltaista. Tuottojen ja työllisyyden lisäksi se tekee hyvää niin tekijöille, katsojille kuin koko yhteiskunnalle.
Rahoituskriisistä toiseen
Jo ennen koronaa taiteen ja kulttuurin rahoitus oli kriisissä. Nyt koronan myötä se on katastrofaalinen. Pienillä yhdistyksillä ja yrityksillä ei ole puskurirahastoja. Kun tähän lisätään Veikkauksen rahoituskriisi ja riittämätön julkinen tuki, on yhtälö lohduton.
Veikkauksen rahoituskriisi kohdistuu suoraan edunsaajiin. Veikkauksen tuotoilla on tuettu mm. teattereita, elokuva- ja valokuvataidetta, tanssi- ja säveltaidetta, rakennustaidetta ja kulttuuritapahtumia. Veikkauksen tuotoista on suunnattu taiteelle ja kulttuurille noin 250 miljoonaa euroa vuosittain. Peräti puolet taiteen ja kulttuurin perusrahoituksesta on tullut Veikkauksen tuotoista.
Jos taiteen ja kulttuurin tukeminen jäävät koronalaman jalkoihin eikä maamme hallitus osoita kompensoivaa rahaa Veikkauksen menetetyille tuotoille, tarkoittaa tämä leikkauksia ja lakkautuksia monille taiteen ja kulttuurin toimijoille. Temen vetoomus on täällä.
Temen puheenjohtaja Atro Kahiluoto kirjoitti face-päivityksessään: ”Kun ryhdymme nostamaan yhteiskuntaa taas jaloilleen, olisi katse ulotettava myös horisontin taakse. Korona on avannut meille historiallisen mahdollisuuden rakentaa uudenlainen, ekologinen, hiilineutraali ja kestävän kehityksen periaatteisiin nojaava talous. Rahaa ja investointeja se tietysti vaatii, mutta juuri ne investoinnit toisivat työtä ja työpaikkoja, toimeliaisuutta ja taloudellista kukoistusta. Ja mikä parasta, tuo uusi kukoistus ja toimeliaisuus ei rasittaisi, vaan säästäisi luontoa ja vähentäisi hiilipäästöjä.”
”Mutta mistä hallitus voisi saada rohkeuden ja päättäväisyyden toteuttaa tämä unelma? Ei tehdä vain välttämätön, vaan toteuttaa myös mahdollinen?” kysyy Atro Kahiluoto.
Täsmälleen sama kysymys pitää nyt esittää tänään käynnistyvälle hallituksen kehysriihelle, jossa neuvotellaan valtiontaloudesta ja tulevien neljän vuoden talouslinjauksista.
