Huhtikuun 2022 pääkirjoitus, Anne Saveljeff
”Kulttuuriväki protestoi valtion kulttuurivihamielistä tulo- ja menoarviota ja vaatii valtion pitkäjänteistä sitoutumista taiteen tukemiseen!
Protestimme kärjistyy ensi vuoden valtion budjetin nollalinjaan. Se kurjistaa taiteen kentän. Toinen pääviesti on taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman esiin nostaminen. Ohjelmassa sanotaan, että taide on perusoikeus. Tämän me allekirjoitamme ja vaadimme että taide nostetaan sille kuuluvaan asemaan tieteen rinnalle. Taide on voimavara! Ohjelmassa sanotaan myös, että ilman julkista tukea taidetta ei tehdä. Taiteelle on saatava lisäresursseja. Tavoitteena on kaksinkertaistaa seuraavan 10 vuoden aikana taiteen saama tuki: bruttokansantuotteesta on irrottava nykyisen 0,2%:n sijaan 0,4%. Näitä asioita me vaadimme Suomen valtion hallitusohjelmaan.”
Näin vaadimme Kulttuuriväki barrikadeilla -mielenosoitusta valmistellessamme 20 vuotta sitten lokakuussa 2002. Vaatimukset ovat valitettavan tuoreita vuosikymmenestä toiseen.
Tuolloin barrikadeille nousivat mm. Teme jäsenjärjestöineen, Suomen teatterijärjestöjen keskusliitto, Suomen teatterit ry, Teatterin tiedotuskeskus, Tanssin tiedotuskeskus, Forum Artis, ORNAMO, Grafia, Kuvittajat, Suomen kirjailijaliitto, Suomen muusikkojen liitto. Meitä oli pari tuhatta henkilöä Arkadian mäellä jäätävässä pohjoistuulessa kuvittajien tekemien upeiden banderollien kanssa huutamassa: Taide on perusoikeus! Taide on tieteen veroinen voimavara! Taide on elämän äidinkieli!
Taiteen, kulttuurin tai tieteen rahoitusongelmat eivät ratkenneet. Päinvastoin. Pelkokertoimia ovat nostaneet vuosien varrella huoli Veikkauksen tukien menettämisestä. Sitten tuli korona ja ristiriitaisia uutisia Veikkauksen tukien kompensaatiosta. Korona kuritti erityisesti taidealojen freelancereita. Heidän tulomenetyksensä olivat kymmeniä miljoonia. Koronarajoitukset sulkivat taiteen ja kulttuurin ensimmäisena. Ja avasi viimeisenä. Taide- ja kulttuurialat ansaitsevat tukea ja turvaa koronan buustaamaan köyhyyteen.
Prosentti taiteelle ja yhdenveroisuutta taiteen ammattilaisille
Taide ja kulttuuri eivät ole kulueriä. Niillä on itseisarvo. Taiteen ja kulttuurin kaikkia vaikutuksia esim. elämänlaatuun ei voi mitata, mutta kerrannaisvaikutukset yhteiskuntaan, kuten talouteen ja työllisyyteen, ovat mitattavissa ja erittäin merkittäviä.
Teme sitoutui prosentti taiteelle -tavoitteeseen idean syntymästä asti. Olemme vaatineet taiteelle vähintään yhtä prosenttia valtion budjetista kolmella vuosikymmenellä. Se ei ole toteutunut. Tuki on jumittanut noin 0,8 %:ssa koko 2000-luvun. Yritimme ennen koronaa puhua kahden prosentin puolesta, mutta provokatoriset utopiat sikseen. Taiteen perusrahoitus tarvitsee väsymätöntä puolustamista.
Koronan haavoittamat kulttuurialojen freelancerit tarvitsevat yhdenveroista kohtelua ja tukitoimia. He eivät ole mikään pieni erityisryhmä. Heitä on kymmeniä tuhansia. Teme sai rahoituksen Freet2030 -hankkeelle Työ2030 -ohjelmasta ja hanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankeen tutkijat kehittivät komean idean verkossa toimivasta freelancereiden neuvolatoiminnasta haastateltuaan kymmeniä eri taidealojen ammattilaisia. Neuvolatoimintaan halutaan kutsua mukaan myös viranomaisia ja esimerkiksi työterveyden asiantuntijoita.
Suuri osa taiteen ja kulttuurin ammattilaisista on freelancereita, jotka työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa, itsensätyöllistäjinä ja/tai apurahatyössä, jolloin he joutuvat itse vastaamaan työurastaan ja hyvinvoinnistaan. Heillä ei ole työnantajaa, joka huolehtisi työajan seurannasta, ylitöistä, vuosilomista, täydennyskoulutuksesta tai työterveydestä. Freelancer kustantaa itse osaamisensa, terveytensä ja leponsa. Se tuntuu epäreilulta epäsäännöllisten tulojen kanssa tasapainoilevien taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten näkökulmasta.
Freet-hankkeen projektipäällikkö Anna Anttila kirjoittaa Metelissä: ”Ainainen turvattomuus, epävarmuus tulevasta ja viranomaiskontakteissa kohdattu sattumanvaraisuus varjostavat freelance-työtä.” Anttilan mukaan freelance-neuvola auttaisi….
Kamppailu taiteen ja kulttuurin perusrahoituksen puolesta jatkuu. Samoin sen yhden prosentin puolesta. Sitkeästi.
