Tammikuun 2021 pääkirjoitus, Anne Saveljeff ja toimitusneuvosto
Toimitusneuvosto valitsi vuoden teemaksi ”rakenteen”. Mistä puhutaan, kun puhutaan rakenteista? Miksi niistä puhutaan niin paljon?
Suomalaisen teatterikentän rakenteesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa paikkoja, joissa teatteria tehdään ja esitetään. Joku toinen voi tarkoittaa paikkojen lisäksi rakenteella myös ohjelmistoja, teatterintekijöitä ja talouttakin. Entä mikä on suomalaisen elokuva-alan rakenne? Puhutaanko silloin tuotantoyhtiöistä ja ihmisistä, jotka elokuvia tekevät? Ovatko mukana myös esim. elokuvien rahoittajat ja levittäjät?
Miten rakenteet voi hahmottaa? Pohdimme asiaa toimitusneuvostossa ja kysymme tutkijoilta. Tutkijoiden määritelmiä saamme lukea myöhemmin tammikuussa. Nyt lanseeraamme aiheen ja ajatuksen. Toivomme, että mietit asiaa ja kerrot, kenen pohdintoja rakenteesta sinä haluat lukea.
Tässä toimitusneuvoston pohdintoja rakenteesta.
Tutkija Olli Herrasen mukaan rakenteella tarkoitetaan yleensä yksittäisten ihmisten ulottumattomissa olevia yhteiskunnallisia voimia. Herranen sanoo myös, että näiden voimien selittäminen on kuitenkin pulmallista ja kiisteltyä. Dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen opiskelija Rasmus Arikka pohtii, missä määrin rakenteet ohjaavat työn tekemistä. Onko työ (erityisesti taiteellinen työ) aina riippuvainen vallitsevista rakenteista? Vai synnyttääkö se valitsevia rakenteita?
Valosuunnittelija Essi Santala pohtii, millaisen sosiaalisen kudoksen perusteella töitä saadaan. Nykyinen työnsaantirakenne on pitkälti sellainen, jossa töihin mennään jonnekin, mistä tuntee jonkun. Töihin mennään vähemmän avoimilla hauilla. Työnhakurakenne perustuu Facebook-ryhmiin, tutun tuttuihin ja omaan huuteluun.
Pääseekö CV:n lähettämällä töihin, jos kukaan ei tunne? Onko avoimia hakuja? Rakenteellinen epätasa-arvo on tehtävä näkyväksi, jotta taidekentältä ei suljeta ulos niitä, jotka eivät ole kasvaneet taidekentän sisällä. Onko teatteri todella kaikille? Onko urheilun ja taiteen yhdistäminen avuton yritys estää kulttuurista kahtiajakautumista ”meihin” ja ”niihin”, joille taide ja kulttuuri eivät ole merkityksellistä?
Nordic Drama Oy:n toimitusjohtaja Hinriikka Lindqvist näkee, että yhteiskunnan rakenteet ovat melko pysyviä eivätkä muutu vain ”tiedostamalla”. Esimerkiksi työelämän rakenteisiin kuuluvat työpaikat ja työpaikan käsite, työn tekemisen käsite, työehtosopimus ja työlainsäädäntö. Rakenteissa on kyse normeista. Rakenteiden lisäksi on tarkasteltava rakenteisiin vaikuttavia tekijöitä ja rakenteiden synnyttämiä ilmiöitä.
Äänisuunnittelun maisteriopiskelija Satu Kankkonen toteaa rakenteen käsitteen olevan haasteellinen konkretisoitava ja juuri siksi myös hedelmällinen keskustelunaihe. ”Itselleni tällä hetkellä mielekkäin tapa suhtautua rakenteisiin on sen pohtiminen, että millaisia rakenteita on mahdollista luoda itse. Se tuntuu voimauttavalta näkökulmalta. Minulla on paljon aktivistitaustaisia ystäviä ja olen huomannut, että mikäli on ollut jonkin sortin aktivismissa mukana, on kenties helpompi hahmottaa että rakenteita voi muuttaa ja että niitä voi myös luoda itse.
Kankkonen toteaa äänisuunnittelun historian olevan erittäin miesvaltainen. Hän joutui kysymään itseltään, pystyykö muunsukupuolisena queer-feministinä löytämään paikkansa tällä alalla. Rakenteessa luovimista on auttanut mm. kanssafeministien kanssa muodostettu Facebook-keskusteluryhmä. Tällaiset itse luodut rakenteet voivat helpottaa jaksamista merkittävästi, esimerkiksi jos sattuu olemaan jollain tavalla marginalisoidussa asemassa yhteiskunnallisesti.
Kankkonen antaa toisen esimerkin Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun rakenteesta. Kouluun pääsy on haastavaa ja sen historiassa on hyvin tietynlaisia ihmisiä, esimerkiksi lähinnä valkoihoisia ja vammattomia. Kun pääsee Teatterikorkeakoulun rakenteeseen sisään, on etuoikeutettu. Saa laiteresursseja, harjoittelumahdollisuuksia, uusinta tietoa ja tutustuu valtavaan määrään ihmisiä – mikä on iso etu alalla, jossa työllistytään pitkälti suhteiden avulla. Rakenteisiin liittyy aina myös vallankäyttöä.
Lähde mukaan Metelin matkalle rakenteiden merkitysten sokkeloihin! Rakenne on teema eikä jokaisen artikkelin tarvitse käsitellä sitä. Kirjoita tai ehdota aihetta, kirjoittajaa, haastateltavaa.
