Helmikuun pääkirjoitus 2020, Anne Saveljeff
Ilmastoasia kuuluu kaikille. Ilmastotalkoissa ovatkin useimmat valtiot sekä ihmiset. Sitä ei voi ulkoistaa jonnekin muualle. Sama koskee työhyvinvointia yhteiskunnassamme ja työpaikoilla. Työhyvinvointiin suhtaudutaan vakavasti, mutta siitä keskustelevat innokkaimmin työterveyden ammattilaiset ja työntekijät, eivät työnantajat.
Jotta Suomi pääsee pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuodelle 2035 asettamaan kunnianhimoiseen hiilineutraaliustavoitteeseen, otetaan varmasti kaikki valtiolliset ohjauskeinot käyttöön ja meidät kaikki haastetaan talkoisiin. Ilmasto-opas.fi (jonka tekijät ovat Suomen ympäristökeskus, Aalto-yliopisto ja Ilmatieteenlaitos) toteaa, että tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi pahimpia ympäristöongelmien aiheuttajia. Oppaan tekijät päivittävät parhaillaan ilmastomyönteistä ruokasuositusta.
Ihmisten tietoiset ilmastoystävälliset valinnat ovat poliittisia ja eettisiä ratkaisuita jopa niin, että ilmastoasioissa voi sanoa ”henkilökohtaisen olevan poliittista”. Toki teollisuuden päästöt ja fossiilisten energialähteiden käyttö on vaikutuksiltaan paljon merkittävämpää kuin kansalaisten kierrätys- ja lajitteluinto, mutta optimistina en väheksy näitä tekoja. Päinvastoin. Viherkuplassani pidätän oikeuden uskoa, että kansalaisten valinnoilla on merkitystä. Kuluttajina käyttäytymisemme vaikuttaa merkittävästi yritysten toimintaan ja tuotteisiin.
#taimiteko on mainio idea kaikille, jotka matkustavat paljon – kiertueteattereille, bändeille, lentokoneiden henkilöstöille, vieraileville ohjaajille ja suunnittelijoille sekä innokkaille Thaimaan lomailijoille!
Miljoonasade kompensoi keikkakiertueidensa hiilijalanjälkeä istuttamalla puita. Miljoonasateen Heikki Salo kertoo bändin hiilijalanjäljen syntyvän matkustamisesta, sähkönkulutuksesta ja hotelliyöpymisistä.
Taimiteko-toiminnan tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa noin 20 miljoonaa puuta. Miljoonasade haastaa suomalaiset artistit taimitekoihin. Hiilidioksidipäästöjen laskelmissa käytetään Taimiteko-sivuston laskuria.
Ilmastomyönteisyydellä ja työhyvinvoinnilla on paljon yhteistä: ihmiset, työ, koulutus, oikeudenmukaisuus, reilut ehdot ja tarve muutokseen.
Meteli korostaa ekologista jälleenrakentamista ja konkreettisia ilmastotekoja. Pienikin ekoteko voi saada aikaan joukkoliikkeen ja levittää hyviä tapoja ympäriinsä. Ekologinen jälleenrakentaminen on mm. Sitran käyttämä käsite ja Sitran mukaan tärkein ja kiireellisin tulevaisuuden kysymys. Tästä kirjotettiin tammikuun pääkirjoituksessa.
Meteli puhuu työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen puolesta. Temen näkökulmasta tärkeimmät keinot työssäjaksamisen turvaamisessa ovat kohtuulliset työ- ja lepoajat. Tärkeässä asemassa ovat myös johtaminen, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun eliminoiminen sekä palkkatasa-arvo.
Työhyvinvoinnista kirjoittaa Metelissä juttusarjaa vapaalla kentällä toimiva tuottaja Niina Juutilainen, joka kirjoittaa: ”Väitän, että mitä pienemmät taloudelliset toimintaresurssit, sitä järjestäytymättömämpi toiminta ja heikompi työntekijöiden työhyvinvointitilanne.”
Teatteriohjaaja, Temen puheenjohtaja Atro Kahiluoto otti kantaa yhdistysten työnantajaosaamiseen jutussa Parempi yhdistysprotokolla, parempaa työhyvinvointia. Kahiluoto kirjoittaa: ”Yhdistysmuotoisessa organisaatiossa on toimivan työpaikkarakenteen minimivaatimus se, että työntekijän ja hallituksen puheenjohtajan tehtävät on eriytetty.”
Elokuva-alalla työskentelemisen mahdottomuudesta kirjoitti Asta Viertola SETin Lehtiset-lehdessä rohkean artikkelin: Pakoon elokuva-alaa.
Tanssialalla työpahoinvointi on puhuttanut jo vuoden ajan kiivaasti. Siitä voi lukea joulukuun pääkirjoituksesta sekä Anna Koskelan jutusta sekä STST:n kotisivuilta jossa on useampi artikkeli STST:n Liitos-lehdestä koskien mielivaltaa ja vaikenemisen kulttuuria.
Mitä sinä haluat lukea? Kerro millaisia juttuja haluaisit lukea liittosi sivuilta. Meteli tekee lukijakyselyn helmi-maaliskuun taitteessa.
Palkansaajakeskusjärjestöt muistuttavat ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta
SAK, Akava ja STTK toteavat, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka onnistuu varmimmin, kun se on oikeudenmukaista ja koetaan reiluksi. Työllisyydestä ja palkansaajien koulutuksesta huolehtimisen keskusjärjestöt näkevät olennaisena osana tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa.
Oikeudenmukaisuutta korostaa myös Euroopan unioni. Se on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen ilmastoneutraali alue vuoteen 2050 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelman avulla EU pyrkii saamaan vähintään biljoonan euron (1000 miljardia) investoinnit vihreään teknologiaan tällä vuosikymmenellä ja suuntaamaan rahoja niille alueille, joissa hiilineutraalius on vaikeinta toteuttaa.
Työelämän muutos hiilineutralisoituvassa maailmassa edellyttää uutta osaamista ja sen varmistamista, että nykyisten ja tulevien työntekijöiden koulutustaso pysyy muutoksen tahdissa. Euroopan vihreä kehitys ja biljoonan euron investoinnit luovat kihelmöivän jännittäviä tulevaisuuden visioita.
