Vuoden alusta kuntien hyvinvointialueet käynnistävät toimintansa. OKM:n Riitta Kaivosoja uskoo, että taiteen ja kulttuurin ammattilaiset takaavat hyvinvointialueiden palvelujen korkean laadun.
Kunnat saavat vuoden 2023 alusta lisärahaa sillä perusteella, miten ne tuottavat kuntalaisille hyvinvointia ja terveyttä. Niin sanottu Hyte-kerroin muodostuu erilaisista indikaattoreista, joista kulttuuri on yksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojan mielestä lisäraha on tärkeää kulttuuripalvelujen kannalta.
– Saamme näkyviin, minkälaista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on, ja samalla miten kunnat ottavat kulttuurin ja taiteen huomioon työssään, hän toteaa.
Myös sosiaali- ja terveysministeriö on alkanut jakaa avustuksia kulttuurille terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.
– Olemme lähettäneet viestiä hyvinvointialueille, että kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset on syytä ottaa huomioon, Kaivosoja kertoo.
Ammattilaiset takaavat laadun
Koulutetut taiteen ja kulttuurin ammattilaiset tuovat Kaivosojan mukaan laatua hyvinvointipalveluihin. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö toimii parhaiten niin, että palvelun tuottajat ja palveluntilaajat eli hyvinvointialueiden ja kuntien edustajat ovat alansa ammattilaisia.
– Taide ja kulttuuri ovat siitä kiintoisia aloja, etteivät ne katso ikää. Kaiken ikäiset voivat kuluttaa kulttuuria ja tehdä sitä. Hyvinvoinnin näkökulmasta onkin merkittävää, että taide ja kulttuuri voivat olla mukana koko elämän ajan.
Normaalin tuen lisäksi valtio siis haluaa palkita kuntia vaikuttavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, koska hyvinvoiva väestö on elinvoimaisen kunnan ja hyvinvointialueen edellytys. Lisäksi halutaan hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Taiteella olisi Kaivosojan mukaan paljon annettavaa myös kriisitilanteissa sekä vaikeiden ja järkyttävien asioiden käsittelemisessä.
Kaivosoja on tehnyt pitkän uran valtionhallinnossa. Hän on koulutukseltaan juristi ja peruskoulun opettaja.
– Haluan kehittää suomalaista yhteiskuntaa sivistyksen ja erityisesti taiteen ja kulttuurin, kulttuuriperinnön, kirjastojen ja tekijänoikeuksien saralla. Suuri osa työaikaani kuluu siihen, että yritämme löytää keinoja ja välineitä parantaa täällä asuvien elämää olkoonpa kyse tekijöistä tai kuluttajista.
Ensi vuoden alusta aloittavat hyvinvointialueet, jotka toteuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. OKM maksaa kunnille valtionosuutta kuntien yleiseen kulttuuritoimintaan ja yleisten kirjastojen toimintaan. Tuet määräytyvät kuntalaisten määrän mukaan. Kunta saa itse päättää, mihin se nämä kulttuurirahansa laittaa. Näin muun muassa liikunta, kaavoitus ja kirjastot kilpailevat samasta rahapotista.
Lisäksi kulttuuria rahoitetaan myös korvamerkityillä valtionosuuksilla, jotka kohdennetaan valtionosuutta saaville esittävän taiteen toimijoille kuten teattereille, tanssiteattereille ja sirkuksen toimijoille ja museoille. Ja Taike jakaa valtionavustuksia vapaan kentän esittävän taiteen ryhmille ja apurahoja alan ammattilaisille.
Työtilaisuuksia halutaan edistää
Usein taiteesta ja kulttuurista puhutaan harrastamisena. Myös Kaivosoja tunnistaa tämän. Hän kuitenkin vakuuttaa, että OKM:ssä ajatellaan koko toimialaa hyvin vahvasti sisältöjen tuottamisesta ja ammattilaisuudesta lähtien.
– Moni varmasti ajattelee, että kulttuurin tai taiteen harrastaminen on kulttuuritoiminnan ydin, mutta niin ei ole, vaan kyllä ytimenä on sisältöjen luominen. Niiden luomiseen johtaa tie usein jo lapsuudessa aloitetusta harrastamisesta tai vaikka asteelta toiselle etenevästä taiteen perusopetuksesta.
Kaivosoja korostaa, että myös taide- ja kulttuuriharrastukset työllistävät taide- ja kulttuuriammattilaisia. Taiteen perusopetus tarvitsee ammattilaisia opettajiksi ja ohjaajiksi, samoin hyvinvointipalvelut. Myös OKM:n hallitusohjelmatavoitteet nostavat esiin taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten asemaan liittyviä kysymyksiä.
Ammattitaiteilijan on edelleen anottava tuloa
Ammattitaiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat yhä useammin korkeakoulutettuja. Koska Suomessa koulutuksen saa maksutta, tuntuu tuhlaukselta jättää nämä korkeakoulutetut työttömiksi.
Kaivosojan mukaan apurahajärjestelmä on valtion tapa tukea taiteilijoiden ja kulttuuriammattilaisten työllisyyttä. Apurahoja on aina haettava, ne ovat määräaikaisia, mutta ne ovat verotonta tuloa. Taiteilijaeläkettä ei saa kuin murto-osa hakijoista. Valtionosuuden piiriin pääsi tänä vuonna muutama teatteri lisää.
Tänä vuonna jaetaan ensimmäistä kertaa vapaan kentän ja VOS-teattereiden yhteistyöhön liittyvää rahoitusta. Sitä hallinnoi Suomen kulttuurirahasto. Jaettavan 15 miljoonan euron potin ovat keränneet OKM ja muutamat säätiöt.
Myös Euroopan elpymis ja palautumisjärjestelmä RFF:stä kohdennetaan Suomelle määräaikainen 40 miljoonan euron rahoitus luoville aloille. OKM jakaa summasta yhteensä 30 miljoonaa euroa, josta tänä vuonna noin 14 miljoonaa sekä työ- ja elinkeinoministeriö TEM 10 miljoonaa euroa. Viime vuonna jaossa oli 4 miljoonaa ja ensi vuonna jaetaan 9 miljoonaa euroa.
– Tällaiset kehittämisrahat olisivat valtavan hyviä jatkossakin, Kaivosoja toteaa.
Perustuloon Kaivosoja suhtautuu periaatteessa myönteisesti. OKM oli toivonut taannoisessa perustulokokeilussa huomion keskittämistä nimenomaan taide- ja kulttuuriammattilaisiin, mutta toivetta ei kuultu.
Marraskuussa tiivistetään hallitusohjelmatavoitteita
Tärkeimpänä ja kiireellisimpänä asiana Kaivosoja pitää taiteilijoiden sosiaaliturvan saattamista kuntoon.
– Taide- ja kulttuurialan työn luonne pitäisi saada selkeämmin näkyviin, ja itsensätyöllistäjille pitäisi perustaa oma luokkansa yrittäjien ja palkansaajien lisäksi, Kaivosoja sanoo.
OKM:n tavoitteet keväällä muodostettavalle hallitukselle sisältää vaatimuksen yhdestä prosentista kulttuurille valtion tulo- ja menoarviosta. Kaivosojan mukaan tätä tavoitetta on jo lähestytty usean lisätalousarvion turvin.
– Normaalitaso on ollut noin 0,8 prosenttia valtion budjetin loppusummasta. Jos lisätalousarviot otetaan mukaan, niin kulttuurin osuus nousee joinakin vuosina 0,9 prosenttiin. Yhden prosentin osuus on realistinen ja tavoittelemisen arvoinen, Kaivosoja toteaa.
Tällä hetkellä OKM valmistelee vuosien 2024-2027 budjettikehystä omalle toimialalleen.
OKM keskustelee hallitusohjelmatavoitteista sidosryhmiensä kanssa tarkemmin marraskuun 24. päivänä. Myös Teme on kutsuttu mukaan.
Hyvinvointialueet tarvitsevat taide- ja kulttuuriammattilaisia
Temeläisestä näkökulmasta ammattilaisten panosta tarvitaan hyvinvointialueiden palvelutarjonnassa.
– Jotta kuntalaiset saisivat vaikuttavia terveyttä edistäviä sekä hyvinvointipalveluja ja laadukasta harrastetoimintaa, niitä toteuttamaan tarvitaan alan ammattilaisia, toiminnanjohtaja Karoliina Huovila Temestä toteaa.
– Temen kannalta opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet silpputyöntekijöiden sosiaaliturvan kehittämiseksi ja yhden prosentin osuus valtionbudjetista kulttuurille tulevat tarpeeseen.
