Kulttuurituottaja Niina Juutilainen toivottaa hyvää työhyvinvointihuomenta temeläisille. Juutilainen työskenteli tuottajana vapaan kentän taideorganisaatiossa 7 vuoden ajan. Hän kirjoittaa Metelille juttusarjan työn ja taiteen resursseista vapaalla kentällä. Tässä jutussa hän kertoo, miten tuottaja voi vaikuttaa yksilönä omaan työhyvinvointiinsa. Juttusarjan osa 1… ja osa 2… ovat luettavissa täällä.
Tässä maailmantilanteessa tuntuu hassulta puhua työhyvinvoinnista, kun taide- ja kulttuurialojen työttömyystilanne on koronan käsiin räjäyttämä. Hypätään kuitenkin hetkeksi aikaan jälkeen koronan.
Otetaan optimistinen asenne ja uskotaan, että taiteen ja kulttuurin kentälle on taiottu kriisin korjaustyöhön tarvittavat lisämiljoonat ja toiminta on päässyt jatkumaan aiempaan malliinsa. Noin, nyt voimme pohtia miten parantaa omaa työhyvinvointia yksilötasolla.
Miten voida hyvin vapaan kentän tuottajana? Onko se ylipäänsä mahdollista? Kyllä. Uskon, että se on tiettyyn pisteeseen asti mahdollista ja sinulla itselläsi, arvon kollega, on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Kohti työhyvinvointia, tuottaja! -opinnäytetyöni huolestuttavimpiin tuloksiin kuuluu se, että 70 % tuottajien ammattiryhmän edustajista on kokenut työssään uupumusta tai sen oireita. 74 % tuottajista on kokenut työnsä henkisesti raskaaksi tai kuormittavaksi. Voimme siis todeta, että emme ole yksin uupumuksen tai työn kuormitustekijöiden kanssa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan, työuupumuksella tarkoitetaan vakavaa ja vähitellen kehittyvää stressioireyhtymää, jolle ominaista on mm. kokonaisvaltainen fyysinen sekä henkinen väsymys, kyynistynyt asennoituminen työhön sekä ammatillisen itsetunnon lasku.
Työuupumus tai sen oireet eivät ole leikin asioita. Olen kokenut tämän kantapään kautta. On shokeeraavaa, kuinka paljon aikaa se vie, toipumista kun ei voi suorittaa. Kärsivällisyyden hyvettä todella kysytään. Kokemukseni mukaan elämässä on tehtävä konkreettisia muutoksia omiin toimintatapoihin, jotta uupumus tai työpahoinvointi lievemmässäkään muodossa ei kroonistuisi. Kokosin opinnäytetyöhöni toimintaohjeet: Miten voida hyvin vapaan kentän tuottajana? Minun työhyvinvointiani ja toipumistani ohjeet ovat edistäneet. Toivon niistä olevan hyötyä myös sinulle.
Aloita pohtimalla arvojasi
Työelämä 2020 -hankkeen mukaan työn ja työelämän murros haastaa jokaisen työntekijän alasta riippumatta mukaan laaja-alaiseen arvokeskusteluun. Ensimmäisenä onkin tarpeellista tutkia syvästi ja rehellisesti omia elämänarvoja, joita työterveyspsykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen kuvaa ihmisen elämän toimintaperiaatteiksi, jotka todentuvat päivittäisissä valinnoissamme.
Kun lähdet tutkimaan omia elämänarvojasi, on hyvin tärkeää, että kysyt itseltäsi mitä minä haluan tässä elämässä olla ja tehdä – työyhteisön, perheen, ystävien tai yhteiskunnan mielipiteistä ja odotuksista huolimatta. Mihin minä haluan ihan oikeasti käyttää aikani työssä ja vapaa-ajalla?
Arvopohdinta auttaa sinua ensin tunnistamaan omat arvosi ja sitä kautta lisäämään niiden mukaista käyttäytymistä työssäsi ja arjessasi.
Voit kysyä työhösi liittyen itseltäsi esimerkiksi haluanko ihan oikeasti tehdä toistuvasti yliöitä tai palkatonta talkootyötä selvitäkseni työkuormastani. Vai haluanko todellisuudessa käyttää vapaa-aikani itseäni vahvistaviin asioihin, joiden avulla jaksan työajalla tehdä töitä enemmän ja voida sitä kautta paremmin elämässäni? Onko työkuorma ja vastuu siitä loppujen lopuksi minun vai työnantajaorganisaationi vastuulla?
Professori, arvotutkija Klaus Helkaman mukaan tutkimukset osoittavat, että ihmiset ovat onnellisia ja tyytyväisiä eläessään henkilökohtaisten arvojensa mukaisesti.
Jos työsi tuntuu jatkuvasti hyvin raskaalta tai ei-palkitsevalta, syntyy helposti arvoristiriitoja. Arvoristiriidalla työelämässä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa työnantajaorganisaation arvot ja toimintaperiaatteet ovat ristiriidassa työntekijän omien arvojen kanssa, jolloin työn tekeminen muuttuu väistämättä raskaaksi.
Opinnäytetyöni tutkimustulokset osoittavat, että 80 % tuottajista kokee työnsä kutsumusammatiksi. Se on iso voimavaratekijä! Se toivottavasti kantaa sinut arvopohdinnoissasi lopputulokseen, jossa toteat, että työskentely esittävien taiteiden vapaan kentän parissa on arvojesi mukaista toimintaa elämässäsi.
Itsetuntemus kunniaan
Työelämässä korostuu tänä päivänä sinun kykysi ja vastuusi työntekijänä osata mm. organisoida ja priorisoida työtäsi, pitää ydintehtäväsi kirkkaana ja ennen kaikkea huolehtia omasta hyvinvoinnistasi.
Kun tunnet itsesi ja osaat kuunnella omaa vointiasi, pystyt paremmin tunnistamaan työhösi ja elämääsi vaikuttavat voimavara- ja kuormitustekijät. Siksi itsetuntemuksesi lisääminen on tärkeää myös työhyvinvointisi kehittämisessä ja työuupumuksesi ennaltaehkäisyssä.
Itsetuntemus on se tarina, jota me kerromme itsestämme itsellemme. Se on opittu sisäinen ja tunteenomainen tulkinta omasta hyvyydestäsi ja arvostasi. On tärkeää, että tuo tarina on sinua itseäsi miellyttävä. Jos se ei tällä hetkellä ole, hätä ei ole tämän näköinen. Tarinasi on koko ajan muokattavissa ja uudelleenkirjoitettavissa.
Kaikki edellä mainittu on filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakan mukaan, loppujen lopuksi älykästä itsensä johtamista, joka on tasapainoisen elämän edellytys ja työelämässä menestymisen elinehto.
Meidän tuottajien on joskus haasteellista erottaa työaika vapaa-ajasta. Jos asia on kohdallasi näin, myös työhyvinvointisi erottaminen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistasi on entistä haastavampaa. Koska työ on iso osa elämääsi, heijastuu yksityiselämääsi se, onko työssäsi hyvä vai paha olla. Vastaavasti yksityiselämäsi heijastuu työhösi. On mahdollista, että osa työelämässäsi koetuista haasteista voi olla heijastumaa muun elämäsi haasteista.
Keinoja itsetuntemuksen kehittämiseen on monia ja niiden etsiminen sekä käyttöönotto on prosessi, jossa jokaisen on löydettävä itselleen sopivat työkalut. Monet tutkimukset osoittavat, että meditointi vaikuttaa myönteisesti onnellisuuteen, tunne-elämään, elimistöön, stressinsietokykyyn, kognitiivisiin kykyihin, yleiseen terveyteen sekä itsensä toteuttamiseen.
Omalla kohdallani yksi parhaita työkaluja ovat meditaatiohetket eli mieleni kouluttamisharjoitukset. Ne ovat auttaneet mieleni hiljenemisessä ja selkeyttämisessä sekä kiireen tunteen poistamisessa, mikä taas on johtanut kykyyn kuunnella itseäni. Tästä on seurannut itsetuntemukseni kehittyminen.
Itsetuntemustasi kehittämällä ymmärrät loppujen lopuksi, että sinä olet sinun elämäsi tärkein ihminen, joka haluaa asettaa itsensä ja oman hyvinvointinsa elämänsä prioriteetiksi numero yksi.
Kartoita, tunnista ja toimi
Kartoita juuri sinun työssäsi ilmenevät voimavara- ja kuormitustekijät. Jos esimerkiksi työsi suurimmat voimavaratekijät ovat mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun ja intohimo taiteeseen ja vapaa-ajalla pitsin nyplääminen sohvan nurkassa, ryhdy vahvistamaan näitä työssäsi ja elämässäsi.
Ota työssä aikaa oman työsi organisointiin ja suunnitteluun ihan konkreettisesti vaikka jaksottamalla työpäiväsi työtehtäviesi mukaan. Kun kirjoitat lehdistötiedotetta, kirjoita lehdistötiedotetta, laita puhelin äänettömälle ja sähköposti kiinni siksi aikaa.
Varaa sähköpostien käsittelyyn tietty tuntimäärä työpäivästäsi. Varaa joka päivä työhösi tuleville säläasioille tietty tuntimäärä päivästä. Tee ja keskity yhteen asiaan kerrallaan, näin ajatuksesi ovat siinä, mitä olet tekemässä. Tulet huomaamaan, että se vaikuttaa kokemukseesi työsi kokonaisvaltaisesta mielekkyydestä.
Muistuta itseäsi päivittäin siitä, että intohimo ja rakkaus taiteeseen on se juurisyy, minkä takia teet juuri tätä työtä. Ajattele syvästi ja usein työsi merkitystä sekä itsellesi että muille ihmisille. Näin arvostuksesi sekä omaa työtäsi että työyhteisösi muiden jäsenten työtä kohtaan nousee ja vahvistuu automaattisesti.
Erota työ- ja vapaa-aikasi ja työskentele työsopimuksesi työtuntimäärää kunnioittaen. Tutkimukset osoittavat, että parhaiten palautuvat ne työntekijät, jotka pitävät työn ja vapaa-ajan erillään. Eli kun nypläät sohvasi nurkassa pitsiä, niin nyplää. Jotta pystyt siihen, kouluta mielesi niin, että tekemättömät työtehtäväsi eivät yksinkertaisesti enää tule vapaa-aikaasi kuuluvaa nypläyshetkeäsi häiritsemään.
Psykologian professori Ulla Kinnusen mukaan se, että työasiat tulevat puheluiden tai sähköpostien muodossa vapaa-ajallesi, häiritsee mekanismeja, joiden avulla palaudut. Häiriintyviä mekanismeja ovat esimerkiksi uni, aito rentoutuminen sekä mielesi irrottautuminen työasioista. Palautumiseen tarvitsemasi aika on yksilöllinen ja sinua palauttava tekemisesi voi olla mikä tahansa miellyttävä asia, jonka avulla unohdat työt.
Vähennä kuormitusta
Muista, että liian suuren työmäärän taltuttaminen hinnalla millä hyvänsä ei ole yksin sinun vastuullasi. Lähesty asian kanssa työyhteisösi johtoa ja pohtikaa yhdessä keinoja vähentää työkuormaasi. Vähennä ylitöiden tekeminen minimiin ja lopeta välittömästi palkattoman talkootyön tekeminen. Niihin ei yhdenkään organisaation esimies tai johto sinua voi pakottaa.
Jos työhön liittyvät suurimmat kuormitustekijäsi ovat esimerkiksi liian suuri työmäärä suhteessa käytettävissä olevaan työaikaan ja epäpätevä johto, ryhdy tekemään toimenpiteitä, jotka vähentävät näiden kuormitustekijöiden vaikutusta sinuun.
Epäpätevä johto on kinkkinen kuormitustekijä. Siihen liittyen, pyydän sinua toimimaan mahdollisista peloista huolimatta rohkeasti ja keskustelemaan asiasta suoraan sekä esimiehesi että muun johdon kanssa. Ota asia avoimesti ja syyttelemättä esiin, tuo ilmi tarpeesi, toiveesi ja mahdolliset kehitysehdotuksesi johtamiseen ja sen vaikutusalueisiin kuten esimerkiksi työhyvinvointiin liittyen.
Ennen kuin päätät työpaikan vaihdosta kehotan sinua vielä varmistamaan itseltäsi oletko ollut täysin avoin ja rehellinen johdolle. Oletko varmasti ottanut vastuun myös yksilötasolla omasta hyvinvoinnistasi?
Kerro avoimesti ja rehellisesti myös uusista työtoimintatavoistasi kuten esimerkiksi siitä, että et ole saatavilla työajan ulkopuolella. Jokainen ymmärtää varmasti sen, että haluat asettaa sekä oman kokonaisvaltaisen hyvinvointisi että työnantajaorganisaatiotasi työhyvinvoivempaan suuntaan ohjaavat toimintatavat etusijalle.
Jos organisaatiosi johto olisi jostain syystä kykenemätön ymmärtämään valintojasi, palaa arvopohdintaan ja mieti oletko sinulle oikeassa työpaikassa. Ennen kuin päätät työpaikan vaihdosta kehotan sinua vielä varmistamaan itseltäsi oletko ollut täysin avoin ja rehellinen johdolle. Oletko varmasti ottanut vastuun myös yksilötasolla omasta hyvinvoinnistasi?
Jos vastauksesi on ei, huomaa, että tuossa tapauksessa et ole edes antanut organisaatiosi johdolle mahdollisuutta vaikuttaa parantavasti työhyvinvointitilanteeseesi.
Jos olet uupunut, toimi näin
Jos koet työuupumuksen oireita, toimi välittömästi: esimerkiksi väsymystä, josta et palaudu nukkumalla tai suorittamista, voimien ja motivaation vähenemistä, luovuuden kuihtumista, työn muuttumista ristiriitaiseksi ja toistuvia ajatuksia siitä pitäisikö jäädä vai lähteä, muistin, ajattelun ja keskittymisen ongelmia, vatsa- ja selkäkipuja, rytmihäiriöitä, infektioherkkyyttä, ahdistuneisuutta, masennusoireita, negatiivisten tunteiden lisääntymistä ja pyrkimystä vetäytyä sosiaalisista kontakteista.
Tunnista ja tunnusta uupumuksesi ensin itsellesi. Ymmärrä, että se ei ole merkki heikkoudestasi tai kyvyttömyydestäsi. Älä jää miettimään meneekö olotilasi ohi ajan myötä tai sitten, kun tämä ensi-ilta tai tämä apuraha-deadline umpeutuu. On mahdollista, että se menee hetkellisesti ohi. On myös mahdollista, että se palaa entistä pahempana. Työuupumus on radikaali viesti sinulle siitä, että joidenkin asioiden työarjessa on muututtava.
Kerro uupumuksestasi avoimesti esimiehellesi ja muulle johdolle. Heidän tulee ottaa seuraavaksi työn ohjat käsiinsä. Jos ajattelet, etteivät he niitä ymmärrä, kyseessä voi olla kuormittuneen mielesi illuusio siitä, että sinä olet ainoa, joka pystyy työsi hoitamaan.
Työuupuneen tärkein tehtävä on kävellä lääkäriin
Työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäisen mukaan uupumuksen toipumisen ensimmäinen askel on, tunnistaa millaisesta uupumuksesta on kysymys. Pietikäinen kuvaa seuraavia uupujatyyppejä: asenneuupuja, työolouupuja sekä arvouupuja.
Asenneuupujalla on tyypillisesti suuria sisäisiä vaatimuksia siitä, miten työ tulisi tehdä ja millainen työntekijän tulisi olla. Hän voi myös olla uhrautuja, ylitunnollinen tai epäluuloinen, jolloin on vaikeaa luottaa työyhteisöön. Asenneuupuja on riskiryhmässä työuupua.
Asenneuupujan uupumisessa on Pietikäisen mukaan kysymys opituista ajattelumalleista. Niistä voi opetella pois esimerkiksi harjoittamalla stressinhallintaa, kykyä nähdä työnsä vain työnä, josta oma ihmisarvo ei ole kiinni sekä muuttamalla sisäistä puhetta itselleen enemmän kiittäväksi ja itsensä hyväksyväksi.
Työolouupujan uupumus ei ole niinkään riippuvaista sisäisistä ajattelu- tai käyttäytymismalleista, vaan suurimpina vaikuttavina tekijöinä ovat haastavat ja puutteelliset työolosuhteet kuten esimerkiksi se, että töitä on jatkuvasti liikaa.
Työolouupujan uupumus ratkaistaan vaikuttamalla suoraan työoloihin esimerkiksi keskustelemalla avoimesti esimiehen kanssa, vähentämällä työmäärää, organisoimalla töitä uudelleen, selkiyttämällä työnkuvaa tai miettimällä ovatko kaikki tehtävät välttämättömiä. Jos työolouupujan työolosuhteet eivät ratkaisuyrityksistä huolimatta muutu, on uupujan valittava, uhraako oman terveytensä vai vaihtaako alaa tai työpaikkaa.
Arvouupujan uupuminen johtuu Pietikäisen mukaan sellaisesta työstä, joka ei innosta, jossa ei ole haasteita ja jossa oma arvomaailma ja työn sisältö eivät kohtaa. Arvouupujan uupumuksenhoitoratkaisu on hakeutua alalle ja työpaikkaan, joka palvelee omia arvoja ja tuntuu mielekkäältä.
Opinnäyteyöni tulosten perusteella voidaan todeta, että tuottajilla ilmenee työolouupumista, johon on puututtava.
Kannusta ja vastuuta
Ottamalla edellä mainittuja toimintaohjeita käyttöön, sinun on mahdollista vaikuttaa itse omaan työhyvinvointiisi tässä ja nyt.
Aavistelet sen olevan riittämätöntä, jos muu työyhteisösi ei lähde mukaan työhyvinvointimuutokseen. Olen samaa mieltä kanssasi, joten kannusta ja tarvittaessa vastuuta omaa organisaatiotasi osallistumaan työhyvinvoinnin parantamiseen työyhteisössänne.
Muista rajattomat vaikutusmahdollisuutesi omaan elämääsi. Sinulla on mahdollisuus ja vastuu valita miten ja millaista elämää sinä elät, miten ja millaista työtä teet. Ole se muutos, jonka haluat elämässäsi nähdä.
