Teatteriohjaaja Ville Virkkunen tekee Metelille juttusarjaa ”Meteli päättäjien pakeilla”. Juttusarjassa haastatellaan eri puolueiden kansanedustajia ja tentataan heidän suhdettaan taiteeseen, kulttuuriin ja Temeen.
Lue osa 1, jossa Sari Tanus
Lue osa 2, jossa Sanna Lauslahti
Lue osa 3, jossa Mikko Alatalo
Suomessa taiteentekijä tulee aina tarvitsemaan valtion tukea, että taide voisi olla vapaata ja autonomista.
Tapaamme kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) kanssa eduskunnan kuppilassa. Hän tulee haastatteluun suoraan täysistunnosta, jossa juuri on päättynyt ajankohtaiskeskustelu suomalaisesta kulttuurista. Outi Alanko-Kahiluoto on kolmannen kauden kansanedustaja Helsingistä. Ennen kansanedustajuutta hän on toiminut kirjallisuuden opettajana ja tutkijana Helsingin yliopistossa.
Arvostetaanko Suomessa taidetta ja kulttuuria?
Jos katsoo kyselyitä, niin kyllähän suomalaiset arvostavat kulttuuria. Iso osa kansalaisista pitää kulttuuria lähipalveluna. Taas jos katsoo kulttuurin osuutta Suomen valtion budjetissa, niin sehän on 0,86% eli konkreettiset panostukset saisivat olla suurempia. Se kertoo, että mitä käytännössä panostetaan kulttuuriin. Suomi on sivistysvaltio ja sivistysvaltiossa panostetaan koulutukseen kaikille asteilla, se on osa kulttuuripanostusta. Sen suhteen on kyllä syytä huoleen, koska kun katsoo hallituksen koulutusleikkauksia tällä kaudella, niin ne on hapertaneet sivistyksellistä perustaa. Olen ollut hyvin huolestunut myös siitä, kun on leikattu yliopistoilta ja esimerkiksi taiteen tutkimuksesta. Se on hyvin huolestuttavaa taiteen ymmärtämisen kannalta, koska se heikentää kulttuurin näkyvyyttä yhteiskunnassa ja sitä kautta me ohennetaan ymmärrystä kulttuurista.
Tarvitseeko taide- ja kulttuurikenttä yhteiskunnan tukea?
Ehdottomasti tarvitsee. Kun ajatellaan Suomea, joka on hyvin pieni kansa ja kielialue. Meillä on valtakielet suomi ja ruotsi, ja niiden lisäksi pieniä muita kieliä, niin ei voi ajatella, että näin pienellä kielialueella taiteilija voisi elää tekemällään teoksella, koska meillä on niin pienet markkinat. Suomessa taiteentekijä tulee aina tarvitsemaan valtion tukea, että taide voisi olla vapaata ja autonomista.
Miten parantaisit taiteilijoiden asemaa Suomessa?
Sosiaaliturvakysymykset ja taiteilijan toimeentulo on se perusta. Parannettaisiin luovan työn tekijöiden ja itsensätyöllistäjien asemaa. Taattaisiin vastaava työttömyysturva, sairasajanturva ja oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan, kuin on työsuhteessa olevalla. Valtion taitelija-apurahojen määrää tulisi kasvattaa ja niihin tulisi tehdä tasokorotukset. Lisäksi tulisi kasvattaa valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää. Tekijänoikeuskorvaukset tulisi huomioida laskettaessa äitiyspäivä- tai vanhempainvapaarahaa. Alle neljä kuukautta kestävät apurahat tulisi voida ketjuttaa, että olisi oikeus sairaspäivärahaan. Osuuskunnan jäsenyys tulee rinnastaa palkkatyösuhteeseen, eikä yrittäjyyteen. Osuuskunnassa tehty työ tulee olla sellaista, joka oikeuttaa työttömyysturvaan. Itse toivon, että itsensätyöllistäjän asemaa parannettaisiin työttömyysturvassa sillä tavalla, että luotaisiin sellainen yhdistelmäturva, jossa voisi siirtyä palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin, niin että se sosiaaliturva seuraa perässä. Tämä luultavasti edellyttäisi sitä, että palkansaajakassojen ja yrittäjänkassojen yhdistymistä, jossa he ottaisivat vastuun silpputyöntekijöistä.
Taide ja Sote-uudistus?
Olen itse puhunut sen puolesta ja tehnyt itseasiassa kirjallisen kysymyksen hallitukselle siitä, että kun sote määrärahat siirtyvät maakuntaan, että olisiko mahdollisuus soveltaa taiteen prosenttiperiaatetta sote määrärahoihin. Olen kuullut ja muistaakseni kirjallisen kysymyksen vastauksessa oli, että asiaa selvitellään OKM:n ja STM:n yhteistyöllä, että mitä mahdollisuuksia siinä olisi. Itse ajattelen niin, että jos vihreät ovat hallitusneuvotteluissa, niin me voitaisiin pyrkiä saamaan hallitusohjelmaan kirjaus, että myös sote määrärahoihin sovellettaisiin prosenttiperiaatetta. Ja jos nykyistä kulttuurin prosenttiperiaatetta sovelletaan maakuntiin siirtyvissä kiinteistöissä ja rakennushankkeissa sekä lisäksi SOTE-määrärahoissa, se olisi valtava uusi panostus kulttuurin tukemiseen.
Toteutuuko VOS-uudistus ja kuinka se saadaan kunnialla maaliin?
Uskon, että VOS-uudistus toteutuu, koska siitä on puhuttu jo vuosikausia. Esitys herättää ristiriitoja, esimerkiksi Tampereen Työväenteatterin asemaa tullaan varmasti puimaan eduskunnassa juurta jaksaen. Uskon että kuulemiskierroksella siihen tulee paljon kritiikkiä. VOS-uudistuksen toteuttaminen ilman lisärahaa tulee olemaan vaikeaa. Ja jos uudistuksella tavoitellaan sitä, että saataisiin lisää vapaan taiteenkentän toimijoita rahoituksen piiriin, niin sitä ei ole järkeä tehdä nollasummapelillä. Nyt on ehdottomasti momenttum lisätä sitä määrärahaa. Itse kannatan sitä selvitystyöryhmän ehdottamaa kahtakymmentä miljoonaa, koska jos he ovat asiantuntijoita, niin heitä kannattaa kuunnella. Samalla tulisi poistaa ne indeksileikkaukset sieltä. VOS tarvitsisi onnistuakseen noin 45 miljoonan euron määrärahalisäyksen.
Terveiset Temen jäsenille?
Vedän tällä hetkellä Vihreiden kulttuuripoliittista työryhmää, joka valmistelee tämän kevään aikana Vihreiden kulttuuripoliittisen ohjelman. Nyt on hyvä hetki olla yhteydessä minuun, että minkälaisia poliittisia tavoitteita tai toimenpiteitä pitäisi olla Vihreiden kulttuuripoliittisessa ohjelmassa. Kulttuuripoliittinen ohjelma mitä me käytetään kunnissa, maakunnissa ja sitten hallitusneuvotteluissa, jos Vihreät ovat niissä mukana. Nyt pystyy vaikuttamaan eli olkaa aktiivisesti yhteydessä.
