Maaliskuun pääkirjoitus 2023, Anne Saveljeff
Ammattimaista taidetta ja kulttuuria on puolustettava väsymättä – myös tulevissa eduskuntavaaleissa sekä uuden hallituksen työssä. Taiteella ja kulttuurilla on todellista merkitystä yhteiskunnassa, sen rakentamisessa ja vahvistamisessa. Taide ja kulttuuri ovat sivistyneen yhteiskunnan tärkeä ääni ja omatunto.
Luovilla aloilla Euroopassa on 7,6 miljoonaa työpaikkaa. (Lähde: Eurostat – Business Sector Profile; EY:n mallinnus ja analyysi 2020). Suomessa luovilla aloilla työskentelee kymmeniä tuhansia henkilöitä. Luovien alojen työntekijät ovat merkittävä äänestäjäjoukko.
Pyydän, että sinäkin käytät äänioikeuttasi vaaleissa. Sinun äänesi tai sen käyttämättä jättäminen vaikuttaa vaalitulokseen. Valmistaudu vaaleihin. Kysy ehdokkaaltasi, mitä hän ajattelee ammattimaisen taiteen ja kulttuurin merkityksestä sekä julkisesta tukemisesta.
Temen näkökulmasta vaaleissa on kyse myös työntekijämyönteisen lainsäädännön puolustamisesta. Kysy mitä ehdokkaasi ajattelee työelämästä ja työmarkkinarikollisuudesta.
SAK lanseerasi omissa hallitusohjelmatavoitteissaan käsitteen työmarkkinarikollisuus. Se näkyy myös Vaalistaja-kampanjassa, jota Temekin tukee. Vaalistaja.fi -sivustolla todetaan, että erilaista hyväksikäyttöä tapahtuu suomalaisessa työelämässä. On hämmentävää, että alipalkkausta itsenäisenä rikoksena ei ole kriminalisoitu Suomen rikoslainsäädännössä.
”Alipalkkaus on kriminalisoitava eli siitä on tehtävä myös laissa rikollista toimintaa. Rikoksesta on seurattava tuntuva rangaistus. Ei voi olla niin, että liian pientä palkkaa maksava yrittäjä saa kilpailuedun rehellisiin yrittäjiin verrattuna. Viranomaisilla on oltava paremmat resurssit ja laajemmat toimivaltuudet puuttua epärehellisten yrittäjien toimintaan.” Lähde Vaalistaja.fi
Sanna Marinin hallitus hyväksyi helmikuussa lakimuutoksen, jolla laajennettiin aluehallintaviranomaisten velvollisuutta ilmoittaa työpaikkojen petos- ja kiskontarikosepäilyistä poliisille. Lisäksi viranomaiset valvovat, että työntekijälle maksetaan yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Yksi työmarkkinarikollisuutta kitkevistä keinoista olisi ammattiliittojen kanneoikeus. Jos työntekijä ei uskalla nostaa oikeusjuttua työnantajaansa vastaan, voisi ammattiliitto tehdä sen, jos sillä olisi kanneoikeus.
Vaalistaja kysyi puolueilta, mitä mieltä ne ovat työmarkkinarikollisuuden kitkemisestä.
Katso mitä puolueet vastasivat…
Vaalistaja puhuu vaalien alla työntekijöille tärkeistä aiheista. Seuraa Vaalistajaa ja tilaa uutiskirje!
Kun uusi hallitus muodostetaan vaalien jälkeen, Teme tulee korostamaan näitä viittä asiaa uudelle hallitukselle:
1. Oikeudenmukaiset työehdot taide- ja kulttuurialoille
Taide- ja kulttuurialat ovat työvoimavaltaisia elinkeinotoiminnan aloja, joilla työllään pitää tulla toimeen. Oikeudenmukaiset työehdot ja riittävä ansiotaso ovat edellytys ammattimaiselle työlle.
Taide- ja kulttuurialoilla pitää voida työllistyä työsuhteissa. Lainsäädännön tulee entistä tehokkaammin estää työsuhdetyön naamiointi yrittäjyydeksi. Tämä koskee myös taide- ja kulttuurialojen freelancereita. Erityisesti julkisin varoin toimivien tahojen tulisi solmia työsuhteita sekä välttää pakkoyrittäjyyttä.
Apurahatyön tulisi olla työsuhteista työtä. Nykyiset apurahat ovat pieniä, niillä ei tule toimeen ja sosiaaliturva on heikko.
Yksi Suomeen sopiva työntekemisen malli olisi Taiteen Allianssi. Se on työllistämismalli, jossa valtion rahoittama taho, kuten esimerkiksi Teme, toimii työnantajana ja tarjoaa freelancereille työsuhteen sekä työterveyshuollon, sosiaaliturvan ja täydennyskoulutuksen. Suomen Allianssin rahoituksen pitää tulla työllisyysvaroista, ei kulttuurin tuesta.
2. Freelancerien työttömyysturvaa on parannettava
Freelancerit joutuvat työskentelemään monimuotoisesti työsuhteissa, itsensätyöllistäjinä ja apurahalla. Heidän työttömysturvastaan pitää huolehtia.
Työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehdyn työn yhdistäminen työttömyysturvassa on Temelle tärkeä tavoite. Tämä voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön molempien työnteon muotojen vakuuttaminen yhdistelmävakuutuksella. Tällöin työttömyysturvaa voi kerryttää riippumatta siitä, onko työtulo saatu yrittäjänä vai työntekijänä.
Yhdistelmävakuuttamisessa rahoitusvastuun tulee olla vakuutetuilla itsellään sekä työn teettäjillä. On väärin, että työn teettäjä säästää työnantajan lakisääteiset maksut, eivätkä freelancerit pysty siirtämään työttömyys- ja sosiaaliturvamaksuja työn hintaan.
Freelancerien pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle tulee helpottaa myös lyhentämällä työssäoloehtoa.
3. Oikeus neuvotella työehdoista kollektiivisesti
Työnantaja sanelee käytännössä itsensätyöllistävien freelancereiden palkkiot ja työehdot. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja varmistettava, että freelancereiden ja itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus toteutuu. Heidän työolojaan on parannettava ja heille on taattava mahdollisuus neuvotella kohtuullinen korvaus työstään.
Kilpailulainsäädäntö on aiemmin estänyt itsensätyöllistäjiä neuvottelemasta kollektiivisesti, mutta Euroopan komission mukaan heillä on tähän oikeus. Neuvotteluoikeuden piiriin voi päästä, jos itsensätyöllistäjä on työntekijöihin rinnastettavassa asemassa, kuten tarjoaa palveluita yhdelle yritykselle, työskentelee rinnakkain yrityksen työntekijöiden kanssa, tai jonka neuvotteluasema on heikko.
4. Taiteen ja kulttuurin osuus valtionbudjetista 1 %:iin
Taide ja kulttuuri ovat investointi, joiden tukeminen palautuu verotuloina ja hyvinvointina yhteiskunnalle. Aineeton luova työ yhdistää kasvun ja kestävyyden sekä vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä.
Esittävät taiteet ovat työvoimaintensiivinen ala, jonka ammattilaisia pitää tukea. Luovien alojen ammattilaiset tuottavat enemmän kuin julkinen sektori heitä tukee. Ammattimainen työ taide- ja kulttuurialoilla edellyttää rahoituksen ennakoitavuutta ja jatkuvuutta.
5. Teatteri ja tanssi taideaineiksi opetussuunnitelmaan
Lapsella ja nuorella on oikeus luovuuteen, taiteen tekemiseen ja kokemiseen asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta. Taideainetarjontaa tulee monipuolistaa lisäämällä valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan oppiaineet teatteri ja tanssi. Taideopetus ja -kasvatus kehittävät luovaa ja kriittistä ajattelua.
