Temessä on seitsemän hengen juristitiimi, johon kuuluu Temen omien juristien lisäksi Asianajotoimisto Kalasataman juristeja. Juristitiimi on sovitellut kymmeniä riitoja ilman raskaita oikeudenkäyntejä ja tulouttanut jäsenille noin 180 000 euroa reilun vuoden aikana. Tässä asianajaja Perttu Turku kertoo lainopillisista menetelmistä ja selventää myös oikeudellisia termejä.
Laeista ja sopimuksista huolimatta Temen jäsenten työelämä ei aina suju auvoisasti. Joskus työnantaja voi olla täysin tietämätön esimerkiksi työehtosopimuksen tulkinnasta ja tehdä siksi virheitä. Usein virheestä keskustelu riittää asian korjaamiseksi, mutta ei aina. Silloin työntekijän on hyvä ottaa yhteyttä työpaikan luottamushenkilöön tai suoraan Temeen. Jos työelämän kysymyksiin perehtyneen luottamushenkilön ja työnantajan keskustelussa ei löydetä yhteisymmärrystä, työntekijän tai luottamushenkilön on syytä ottaa yhteyttä Temen työehtoasiantuntijaan.
Temen työehtoasiantuntija auttaa alkuun
Työehtoasiantuntija tutkii erimielisyyttä tapauskohtaisesti voimassa olevien työoikeudellisten lakien (kuten työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki), työehtosopimusten ja tarvittaessa työntekijän ja työnantajan välisen työsopimuksen perusteella. Jos työehtoasiantuntija toteaa, että kyseessä on selvä rikkomus, hän ottaa yhteyttä työnantajaan, perustelee kantansa ja tarvittaessa neuvoo työnantajaa sekä mahdollisuuksien mukaan pyrkii ratkaisemaan asian neuvotteluteitse.
Jos asiaan ei vieläkään löydy ratkaisua, työehtoasiantuntija siirtää tapauksen juristitiimin käsiteltäväksi, mikäli jäsen haluaa, että selvitystä jatketaan.
– Tyypillisiä temeläisten alojen riita-asioita ovat pätkätöihin ja määräaikaisuuksiin, työsuhteen päättämiseen, palkkaan tai palkanlisään ja tekijänoikeuteen liittyvät ongelmat, toteaa asianajaja Perttu Turku Kalasatama Oy:stä, jossa hän on perehtynyt Temen edustamiin ammatteihin ja niiden erityiskysymyksiin.
Juristi kanssa käydään riskit läpi
Asianajaja Turku kertoo, että juristin tehtävänä on tutkia, liittyykö asiassa esiin tulleeseen erimielisyyteen sellainen oikeudellinen intressi, jonka toteuttaminen viimekädessä tuomioistuinteitse olisi mahdollista. Tuomioistuimissa oikeudenkäyntiasioita nimitetään riita-asioiksi. Oikeudellinen riita-asia tarkoittaa, että asiat riitelevät. Se ei tarkoita riitelyä henkilökohtaisella tasolla, vaikka on selvää, että työsuhde ja siihen liittyvät seikat ovat elämänmenon kannalta niin tärkeitä tekijöitä, että ne herättävät usein tunteita.
Juristi ja hänen päämiehensä eli juristin edustama työntekijä yhdessä päättävät, viedäänkö riita-asia tuomioistuimeen. Jos yhteinen päätös syntyy, juristi käy päämiehensä kanssa läpi riita-asian eri skenaariot eli oikeuskäsittelyn mahdolliset tulokset.
– Kysymys on riskinarvioinnista. Oikeuskäsittely voi maksaa kymmeniä tuhansia euroa ja kestää puolitoista vuotta tai kauemmin. Työntekijältä oikeusprosessiin lähtö vaatii päättäväisyyttä ja riittävän hyvän käsityksen omasta riskinkantokyvystä liittyen oikeudenkäynnin kestoon ja kustannuksiin, Turku sanoo.
Korvattavuuspäätös tarvitaan jäsenen tueksi
Jos päämies on edelleen oikeuskäsittelyn kannalla, juristi pyytää vakuutusyhtiöltä korvattavuuspäätöksen. Liiton oikeusturvavakuutuksesta maksetaan oikeudenkäyntikuluja, joihin kuuluvat muun muassa asianajokulut. Vakuutusta tarvitaan myös siksi, jos riita-asia päättyy Temen jäsenen kannalta epäedullisesti. Häviötapauksessa pääsääntönä on, että häviäjä vastaa vastapuolen eli voittaneen osapuolen kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista. Oikeusturvavakuutus turvaa nimensä mukaisesti työntekijää, ettei hän joudu maksamaan omista rahoistaan oikeudenkäyntikuluja.
Oikeusturvavakuutus turvaa myös Temen taloutta ja kykyä hoitaa vastakin jäsentensä juridisia palveluja. Vakuutusyhtiö myöntää korvattavuuspäätöksen hakemuksesta siinä vaiheessa, kun asiassa on syntynyt vakuutusehtojen näkökulmasta riita eli työnantaja on kiistänyt työntekijän vaatimukset määrältään ja perusteeltaan.
Riitaa koskevat asiat on hyvä kirjata
Juristi käy päämiehen kanssa läpi riita-asian yksityiskohtia myöten. Siksi on hyvä, että työntekijä jo varhaisessa vaiheessa myös itse dokumentoi riitaan liittyviä keskusteluja ja viestittelyä.
Haastehakemuksessa eli oikeudelle jätettävässä kanteessa juristi kirjoittaa mahdollisimman aukottoman selvityksen, mitä riita-asia koskee, mistä se on syntynyt, miten se on vaikuttanut työntekijään ja mitä työnantajalta vaaditaan korvaukseksi.
Tuomioistuinprosessi vie aikansa, yleensä riita-asian käsittelyaika on noin 1 – 1,5 vuotta. Juristi pitää päämiehensä ajan tasalla oikeuskäsittelyn vaiheista.
Kirjallisista valmisteluista pääkäsittelyyn
Asia tulee vireille käräjäoikeudessa eli ns. ”mennään oikeuteen”, kun haastehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansliaan ja kirjattu vastaanotetuksi. Asian vireilletulon jälkeen haastehakemus annetaan tiedoksi vastaajalle eli riita-asian toiselle osapuolelle, jonka tulee jättää käräjäoikeudelle kirjallinen vastauksensa asetetussa määräajassa. Tämä on kirjallista valmistelua. Suullinen vaihe alkaa valmisteluistunnolla, jossa käydään läpi mahdollisimman täsmällisesti mistä asiassa on kyse, mitkä ovat esitettyjen vaatimusten kannalta olennaisimmat riitakysymykset ja mitä riidattomia seikkoja asiasta löytyy.
Riitaiset seikat ovat niitä asioita, joista tulee esittää todistelua. Todistelu ja osapuolten omat kuulemiset otetaan vastaan pääkäsittelyssä, joka seuraa jonkin ajan kuluttua valmisteluistunnon jälkeen. Todistelu voi olla henkilötodistelua ja asiakirjanäytön esittämistä. Todistelun tarkoitus on näyttää todeksi vaatimusten perusteena olevat väitteet ja mahdollistaa asian oikeudellinen arviointi.
– Henkilötodistelua on työntekijän itsensä kuuleminen sekä esimerkiksi luottamushenkilön kuuleminen todistajana. Asiakirjanäyttöä voivat olla esim. työsopimus ja palkkalaskelmat, Turku sanoo.
Pääkäsittelyn lopuksi kuullaan loppulausunnot. Sitten odotellaan käräjäoikeuden tuomarin antamaa tuomiota. Jos tuomio on heti lainvoimainen, työnantaja maksaa korvaukset korkoineen.
Tuomio saa lainvoiman eli on lopullinen, jos sen johdosta ei ilmoiteta tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Jos päätökseen ollaan tyytymättömiä, tulee tuomioon hakea muutosta valituskirjelmällä hovioikeudelle 30 päivän kuluessa tuomion antamisesta. Tuomion saatua lainvoiman tuomitut maksut maksetaan vapaaehtoisesti tai ulosottotoimin tuomion pakkotäytäntöönpanon kautta.
Kaikki vaatimukset eivät ole rahallisia
Vaaditun korvauksen tai muun suorituksen määrä syntyy työntekijän kärsimästä vahingosta tai ansionmenetyksestä tai palkkasaamisista. Joskus riita-asia koskee muuta kuin rahaa. Tällaisia ovat esimerkiksi syrjintä- sekä yhteistoimintalain rikkomiset. Tosin myös näissä tapauksissa lain vastainen menettely johtaa rahallisen hyvityksen tuomitsemiseen. Syrjintätilanteissa kysymys voi olla myös rangaistavaksi säädetystä menettelystä, jolloin kyse olisi rikosasiasta.
Passiivisuus ei kannata
Moni uskoo, että vastapuoli voi vetkutella oikeuskäsittelyä lähes loputtomiin esittämällä eriäviä mielipiteitä, peruuttamalla osallistumisensa oikeuskäsittelyihin tai jopa reagoimatta mitenkään haasteeseen. Turun mukaan käräjäoikeus antaa tuomion toisen osapuolen passiivisuudesta huolimatta.
– Tuomioistuimessa passiivisuus ei kannata. Tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetut asiat ratkaistaan ennen pitkää ja tuomioiden täytäntöönpanosta huolehtii ulosottoviranomainen. Siten passiivisuus oikeudenkäynnissä ei voi auttaa välttymään tuomiolta, Turku selventää.
Sovittelua oikeuden tuomion sijaan
Milloin tahansa oikeuskäsittelyjen aikana on mahdollisuus riita-asian sopimiseen. Tavanomaisten sovintoneuvottelujen lisäksi myös tuomioistuinsovittelu on nykyisin usein käytetty riidanratkaisutapa. Sovintoneuvottelujen tapaan tuomioistuinsovittelu on vapaaehtoista ja vaatii molempien osapuolten hyväksynnän.
Työoikeudellisessa riita-asian sovittelussa työnantajan edustaja ja työntekijä neuvottelevat asiasta sovittelijakoulutuksen saaneen tuomarin johdolla. Osapuolten avustajat osallistuvat myös yleensä tuomioistuinsovitteluun, mutta avustajien rooli on vähäisempi kuin oikeudenkäynnissä. Jäsen saa sanoa mielipiteensä sovintoehdotuksesta ja tehdä omia esityksiään asian sopimiseksi. Jos ehdotus ei ole mieluinen, riita-asian käsittelyä jatketaan oikeudessa tuomioon saakka.
Sovitteluun voidaan päätyä myös käräjäoikeuden tuomion jälkeen, mutta se on harvoin alioikeusvaiheessa menestyneen asianosaisen kannalta houkuttelevaa.
Keväästä 2021 Temen jäsenille on tuloutettu 180 000 euroa pelkästään sovintomenettelyn kautta. Suurin yksittäinen korvaus koski laitonta irtisanomista, joka korvattiin jäsenelle 36 000 eurolla.
Juttu on varmoissa käsissä
Turku kehottaa työntekijää pohtimaan etukäteen tilannetta, jossa joutuu mahdollisesti riitelemään työnantajan kanssa jopa puolentoista vuoden ajan. Tällaisissa tilanteissa riita-asian käsittelyn ulkoistaminen asiamiehelle eli liiton juristille auttaa suuntaamaan ajatukset muualle ja vähentää stressiä silloin, kun asian hoito ei ole aktiivisessa vaiheessa. Jäsen voi luottaa, että jutun hoitaminen on koko ajan varmoissa käsissä.
– Välttämättä riita-asian eteenpäin viemisessä raha ei ole se suurin kannustin, vaan halu toimia myös toisten työntekijöiden työehtojen turvaamiseksi. Kyse voi olla myös halusta puolustaa työelämän tasapainoa ja pelisääntöjä, koska muutoin näiden merkitys voi vähitellen alkaa rapautua, Turku sanoo.
Toisinaan työntekijä ei uskalla viedä asiaansa eteenpäin, jottei joutuisi työpaikallaan työnantajan silmätikuksi ja saisi hankalan ihmisen mainetta. Joskus pelko työnantajan vastatoimista voi osoittautua myös todeksi. Turku muistuttaa, että tällaiseen menettelyn johdosta voi syntyä olettama syrjinnästä, joka sekin voi antaa aiheen oikeudellisille toimille.
Taiteen opettaja joutui siivoamaan vessoja
Äskettäin käräjäoikeus määräsi työnantajan maksamaan temeläiselle taiteen alan opettajalle palkkasaatavia ja lomarahoja lähes 47 000 euroa viivästyskorkoineen. Työnantaja tuomittiin myös maksamaan työntekijälle lähes 6 000 euroa viivästyskorkoineen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Työnantaja oli maksanut opettajalle tuntipalkkaa kuukausipalkan sijaan ja jättänyt maksamatta työehtosopimuksen mukaiset lisät. Oikeus ei kuitenkaan tuominnut työnantajaa syrjinnästä tai yhdenvertaisuuslain rikkomisesta, vaikka opettaja oli määrätty siivoustöihin heti, kun työntekijä oli alkanut vaatia saamisiaan oikeusteitse.
Oikeudellinen minisanasto
Päämies: henkilö, jota juristi edustaa esimerkiksi oikeudenkäynnissä
Haastehakemus: Asiakirja, jolla lainkäyttöasia on laitettu vireille
Kanne: Asianosaisen oikeudessa esittämä vaatimus
Kantaja: Asianosainen, joka esittää kanteen
Vastaaja: Asianosainen, jota vastaan kantaja on nostanut kanteen
Valmisteleva käsittely: suullinen istunto, jossa kerätään kaikki tieto kirjallisine todisteineen ja näyttöineen pääkäsittelyä varten
Pääkäsittely: Oikeuden istunto, jossa tuomari kuulee osapuolia ja valmistautuu antamaan tuomionsa
Sovinto: Oikeudenkäynnin ulkopuolella työnantajan ja työntekijän kesken käytyjen neuvottelujen perusteella syntynyt velvoittava sopimus riitaisuuksien päättämisestä
Oikeusturvavakuutus: Oikeusturvavakuutuksesta korvataan lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyissä riita- ja rikosasioissa.
