Teme kysyi sivistysvaliokunnan eri eduskuntaryhmien edustajilta neljä kysymystä kulttuurialasta. Tällä kertaa vastaajina ovat Suomen keskustaa edustava taiteen maisteri Hilkka Kemppi (HK) Hämeen vaalipiiristä ja Vaasan vaalipiiristä Ruotsalaisen kansanpuolueen Mikko Ollikainen (MO), joka on myös Vöyrin kunnanjohtaja.
Kumpikaan ei ole tehnyt eduskunnassa kulttuuriin liittyviä aloitteita tai jättänyt aiheesta kirjallisia kysymyksiä. Kempin aktiivisuus on suuntautunut liikenneväylien talousarvioehdotuksiin ja kirjallisissa kysymyksissä erilaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin. Ollikaisen kirjallisten kysymysten aiheet liittyvät yhdenvertaisuuteen ja opetukseen. Lähimpänä kulttuuriteemaa on hänen esiintymisensä ”työharjoittelijana” Wasa Teaternissa Facebookissa olevassa videossa.
Miten edistäisitte taide- ja kulttuurialojen työllisyyttä?
HK: Minusta luovien alojen vienti tulisi viisinkertaistaa. Tämä parantaisi työllisyyttä alalla ja houkuttelisi samalla alalle uusia ammattilaisia.
Tekisin myös verotuskannustimen. Laajentaisin kotitalousvähennystä niin, että kotijuhlissa taiteilijoille maksettu palkkio voidaan vähentää verotuksessa. Muutos pienentää kulttuurialan harmaata taloutta ja kannustaa kulttuuripalveluiden nykyistä laajempaan kuluttamiseen.
Lukuisten tutkimusten ja kehittämishankkeiden mukaan kulttuuritoiminta edistää eri-ikäisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Esimerkiksi organisaatiotaiteilijoiden kaltaisten toimintatapojen kautta voidaan tuoda uudenlaista kulttuuritoimintaa vanhuspalveluihin.
MO: Taide- ja kulttuuriala työllistää jopa noin 120 000–130 000 ihmistä. Kutenkin alaa kuvastaa se, että osuus BKT:stä on Suomessa toistaiseksi 3,1 prosenttia, mikä on reilusti alle EU:n keskiarvon. Ala on todella tärkeä esimerkiksi koko Suomen hyvinvointia ajatellen ja näin ollen alaan on panostettava. Alalla on vahvaa kasvupotentiaalia ja on tärkeää, että on myös tarpeeksi opiskelupaikkoja.
Työllisyyttä voi parantaa esimerkiksi joustavilla työmarkkinoilla, jossa myös freelancerit sekä heidän tarpeensa huomioitaisiin paremmin. Myös työhyvinvoinnin edistäminen vaatii ratkaisuja. Korona-aika ja sitä seurannut maailmanpoliittinen kriisi seuraamuksineen ovat kuluttaneet jaksamista samalla, kun työelämä on yhä vaativampaa. Siksi myös työhyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän.
Tarvitsevatko taide- ja kulttuurialat taloudellista lisäpanostusta? Jos kyllä, minkälaista?
HK: Kannatan taiteen prosenttiperiaatetta.
MO: Tulevalla hallituskaudella taide- ja kulttuurialan ääntä tarvitaan kuuluvaksi kun veikkausvoittovarojen rahoitus asettuu talousarviossa. Luultavasti tarvitaan tukea myös koronakriisin jälkeiseen jälleenrakentamiseen. Katse on suunnattava myös kauemmas tulevaisuuteen. Keskeisiä tavoitteita ovat työelämän rakenteiden reiluus sekä työhyvinvoinnin ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen.
Miten taide- ja kulttuurialan itsensätyöllistäjien ja freelancereiden asemaa tulisi parantaa?
HK: Koronan aikana monet epäkohdat tulivat näkyviksi. Terveysturvallisuus ja tasapuolisuus eivät toteutuneet, kun politiikalla arvostettiin tilojen turvallisuutta vailla riittäviä arviointeja. Terveysturvallisuus ei ollut paikoin loogista. Tämän osalta aluehallintoviraston oikeuksia tulee selventää, jotta tulkintaerimielisyydet eivät jatkossa estä kenenkään toimeentuloa.
Freelancereiden ja kevytyrittäjien asema ei ole turvattu samalla tavalla, kuin muiden palkansaajien. Tähän pitää saada parannus. Esimerkiksi koronan aikaan ne toimijat, joilla ei ollut tekijänoikeustuloja, jäivät väliinputoajiksi tuissa ja moni siirtyi muille aloille. Ensi vaalikaudella tulee tehdä sosiaaliturvauudistus, jossa taiteilijoille, muusikoille ja muille väliinputoajille luodaan oma nopeutettu sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Myös freelancereilla ja kevytyrittäjillä pitää olla oikeus kohtuulliseen eläkkeeseen.
MO: Freelancerien määrä on lisääntynyt ja etenkin kulttuurialalla heidän toimeentulonsa tulee useista eri lähteistä. Yhteiskunnan rakenteet eivät tunnista epätyypillisiä työsuhteita ja kulttuurialan freelancerit jäävät usein sosiaaliturvan ulkopuolelle. Esimerkiksi työvoimahallinnossa ei tunnisteta näiden ihmisten työnkuvia. Uudistamalla työmarkkinoita yhä joustavimmiksi, jotta työnteko olisi aina kannatettavaa myös freelancereille.
Miten parantaisitte luovien alojen työntekijöiden tekijänoikeuksia?
HK: Olen ylpeä siitä, että saimme vietyä tekijänoikeusuudistuksen lävitse. Seuraavalla vaalikaudella uudistusta tulee jatkaa.
MO: Tekijänoikeudet muodostavat luovan alan ja kulttuuriin perustuvan talouden perustan. Olemme juuri äänestäneet siitä eduskunnassa, tekijät keskiössä. Siksi tekijänoikeuslainsäädännön on pysyttävä ajassa kiinni: sitä on uudistettava myös ensi kaudella vastaamaan yhteiskunnassa ja luovilla aloilla tapahtuvia muutoksia.
Luovien alojen tekijöille, esiintyville taiteilijoille ja kustantajille on turvattava lainsäädännön avulla toimintaympäristö, jossa teosten käytöstä sopiminen on sujuvaa. Tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden on voitava tulla toimeen omalla työllään ja investoinneilla erilaisiin sisältöihin.
Lue Temen hallitusohjelmatavoitteet.
Osallistu vaalikeskusteluun Vaalistajan sivuilla.
