Kesä-heinäkuun 2019 pääkirjoitus, Anne Saveljeff
Meteli on keski-iässä ja uudistustarpeessa. Parannamme ulkoasua ja toimintoja. Vuodesta 1975 ilmestynyt lehtemme on kokenut monta käännettä. Nimenmuutos STYöläisestä Meteliksi tehtiin 2000-luvun alussa; paperilehdestä verkkolehdeksi Meteli muuttui 2015, mutta silloinen julkaisualusta sai kritiikkiä ja luettavuus kärsi. Vuonna 2017 Meteli muuntui nykymuotoonsa: lehti on osa Temen verkkosivuja ja siinä julkaistaan yksi artikkeli kerran viikossa ja pääkirjoitus kerran kuussa.
Metelin upea ulkoasu kestää aikaa: Meteli-lehdet vuosilta 2015-2017. Taitto on graafikko Jani Pulkan käsialaa, joka teki Meteliä kanssani vuosina 2010-2017. Pulkka on visualisoinut Temen nykysiä nettisivuja, tekee kuvituksia ja mm. Metelin nykyiset kansikuvat.
Kuluva vuosi on ollut poliittisesti tapahtumarikas
Eduskuntavaalit, hallitusohjelmaneuvottelut, EU-vaalit, Temen puheenjohtajavaali, Temen hallitusohjelmatavoitteiden lobbaus, OKM:n tuella toteutetut työoikeuden koulutukset teatterin, elokuvan ja tv-alan ammattilaisille sekä aktiivimallin purku, ilmastoahdistuksesta puhumattakaan.
Ihmiset ovat politisoituneet ja aktivoituneet. Ilmastonmuutos ja poliittinen kevät saivat sen aikaan. Myös politiikan käsite on taas kerran kirkastunut. Poliittisuus ei ole vain puoluepoliittisuutta, vaan laajasti arjessa tehtyjä poliittisia päätöksiä ja tekoja bussilipun hinnasta vanhusten hoidon laatuun, koulutusresursseista työttömyysturvaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Pääkirjoituksissani olen kehottanut äänestämään paremman työelämän puolesta: Nämä vaalit ovat muutosvaalit.
Olen myös vaatinut maan hallitukselta yhdenvertaista ja ymmärrettävää työ- ja sosiaalilainsäädäntöä: Seuraavan hallituksen pitää helpottaa työelämän labyrintissa navigoimista.
Koska työelämän hallitsemista ja hahmottamista vaikeuttaa työnteon muotojen moninaistuminen. Raja palkansaajan ja yrittäjän välillä liukuu ja liikkuu. Sitä myös hämärretään tarkoituksella, kuten puhuttaessa kevytyrittäjyydestä, joka on harhaa.
Toukokuun pääkirjoituksessani ihmettelin ”me ja ne” -erottelua, joka näkyy erityisesti urheilussa ja politiikassa. Aikuiset ihmiset ryssittelevät ja homottelevat vastapuolen pelaajia. Politiikassa tämä ”me ja ne” -ajattelu näkyy pakolaisista puhuttaessa: Näin ei voi käyttäytyä missään muualla.
Elokuva- ja TV-alalla työskentelevät puhuvat kasvavasta jaksamis- ja uupumisongelmaa käsiteltiin usean artikkelin voimin: Pätkätyöntekijät saikulla omaan piikkiin? OTT Jaana Paanetoja kirjoitti artikkeleita ja luennoi Temen ja Journalistiliiton jäsenille työoikeudesta: Elokuva-, tv- ja teatterialan oikeudelliset haasteet ja Työnjohtovallan rajat elokuva-, teatteri- ja tv-alan työssä. Syksyllä saamme lukea Paanetojalta vielä kolme artikkelia.
Tilastoista ja tasa-arvosta on Metelissä monta juttua. Tilastot eivät kerro koko totuutta, mutta ne tekevät ilmiöitä näkyväksi, kuten palkkatasa-arvon. Tilastot tasa-arvokuntoon! Palkkatilastoinnissa tulee näkyä kaikkien työ.
Piia Peltola kirjoitti kaksi juttua ohjaajien välisestä tasa-arvosta: Ohjaajien välinen tasa-arvo herran vuonna 2018, osa 1 ja Ohjaajarekrytointien tasa-arvoisuuden edistämisestä puuttuu välineitä, osa 2
Rakenteellinen epätasa-arvo ja piilohierarkiat tulee kitkeä pois, kirjoitti Teatterin tiedotuskeskuksen johtaja Hanna Helavuori. Tinfo teki Valta, vastuu, vinoutumat -kyselyn, jonka tuloksia Helavuori puntaroi: Taidetyö ei saa olla reilun työn vastuista ja velvoitteista irrotettu mielivallan vyöhyke
Tinfon ansiosta Teatteritilastot on tehnyt esittävän taiteen rahoituksen ja palkkakehityksen näkyväksi 90-luvulta asti. Teatteritilastoista näet ammatti- ja talokohtaisia palkkoja…
Puolueiden edustajista kootut ja muodon vuoksi perustetut paneelit harvoin saavat muuta aikaan kuin roskakorin täyteen kertakäyttökahvikuppeja ja juustosämpylöiden muovikuoria.
Näin pisteliäästi sanailee Kim Modig jutussaan Taiteilijat ratkaisevat ilmastokriisin?
Tämä on Kim Modigin juttusarjan neljäs osa. Kolme aiempaa osaa: I Kenen ajalla elät… II Miksi taide on työtä… III Kun on aina töissä, ei tarvitse koskaan tuntea…
Teatteriohjaaja Elina Lajunen on seurannut yhden tekijän työpäivää minuutti minuutilta. Juttuformaatin kehitti ja käynnisti teatteriohjaaja Satu Linnapuomi. Tänä vuonna Elina on seurannut pukusuunnittelija Marja Uusitalon ja nukketaiteilija Timo Väntsin ja teatteriohjaaja Tytti Oittisen ja rekvisitööri Rhea Pölkin työpäivää.
Loppukesä on ovella ja Metelikin palaa kesätauolta
Elokuun käynnistävät Kim Modigin juttusarjan viides osa 6.8. sekä Aino Unkila koulutuspuheenvuoro 20.8. Hänen edellinen kirjoituksensa sai paljon huomiota: Kuka, mitä, häh teatterinopettaja? Mitä se tekee?
Uusi ulkoasu selkiyttää Metelin sisältöä ja rakennetta. Hakutoimintoja on parannettu. Toivottavasti tämä auttaa lukijaa löytämään jutut helpommin.
Tampereella Teatterikesän yhteydessä on perinteinen ”perjantaiseminaari 9.8. klo 10-13 pääkirjasto Metsossa. Teemana on tasa-arvo Onko nykypäivän ammattiteatteri työ- ja uramahdollisuuksiltaan yhdenvertainen?
Perjantaina ja lauantaina on useampi kurssi temeläisille (LP ja Puvustokilta järjestävät kolme eri kurssia) sekä Puvustokillan piknik. Jäsenjärjestöistämme LP ja TAM pitävät myös hallituksen kokoukset Tampereella. Tavataan Teatterikesässä!
