Kesäkuun 2022 pääkirjoitus, Anne Saveljeff
Temen jäsenyydelle on 4400 hyvää syytä: fiksu jäsenistö ja asiansa osaava henkilökunta. Teme on 7 itsenäistä ammattiliittoa ja niiden 4390 jäsentä. Ja paljon enemmän. Teme on taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten yhteisö.
Teme on laaja-alainen ammattiliitto elokuvasta esittäviin taiteisiin, taideopetuksesta teatteriin ja tanssista tapahtumiin. Jäsenet työskentelevät monin eri tavoin pätkissä ja pitkissä työsuhteissa, freelancereina, yrittäjinä, apurahalla ja omassa työssään. Temeläisillä on monia ammatti-identiteettejä ja työtapoja. Eroista huolimatta temeläiset osaavat nähdä yhdistäviä tekijöitä suhteessaan toisiin.
Teme on Suomen suurin taide- ja kulttuurialojen ammattiliitto siksi, että se on lähellä jäseniä. Yhteydenpito on suoraa ja välitöntä. Kynnykset ovat matalat, mikä näkyy kivalla tavalla yhteydenotoissa liittoon. Jäsenet eivät ole yhteydessä pelkästään ongelmatilanteissa. He kertovat, mihin asioihin Temen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta asiat olisivat paremmin. Toisinaan he ovat yhteydessä kertoakseen miten hyvin asiat ovat jossain työpaikassa.
Suhde jäsenistöön näkyy myös Temen Meteli-lehdessä. Jäsenet haluavat kirjoittaa ja puhua omassa lehdessään, kuten työtoverit-sarjassa ja ammatillisten kiltojen esittelysarjassa, jossa on ehditty esitellä kolmannes Teatterialan Ammattilaiset ry:n killoista. Lue Tarpeistokillan kollegiaalisuudesta, Järjestäjä-kuiskaajien killan hyvän pöhinän etsinnästä ja Nukketeatterikillan ammatillisesta järjestäytymisestä.
Temessä on toinenkin verkkolehti, joka nostaa esiin jäseniä, heidän tekemäänsä työtä sekä alan erityiskysymyksiä. Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n Liitos-lehti. Lue sirkustaiteilijan työskentelystä napapiirillä, tanssitaiteilijan työskentelystä tanssin aluekeskuksissa ja taiteilijasta vanhempana.
Työ luovilla aloilla on antoisaa, mutta vaativaa. Epävarmuus toimeentulosta ja omasta riittävyydestä on kuluttavaa. Niina Juutilainen kertoi Metelissä työuupumuksestaan. Hän pohtii vapauden mahdollisuutta työelämässä ja kysyy onko itsensätyöllistäjän vapauden hintana lainsäädännön puutteen ja kehnon sosiaaliturvan hyväksyminen.
Juutilaisen kysymyksiin etsitään ratkaisuita myös Temen Freet2030 -hankkeessa. Toimipa freelancer näyttämötaiteen, tapahtumatuotannon tai elokuvan parissa, heitä yhdistävät monet ilot ja ongelmat.
”Freelancereiden heikosta asemasta työmarkkinoilla on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viime vuosien pandemiatilanne on ajanut kulttuurialan freelancerit entistä pahempaan ahdinkoon. Miten tilannetta voisi parantaa? Esimerkiksi managereita ja agentuureja on ehdotettu ennenkin, mutta entä jos freelancereille perustettaisiin oma neuvola?
Valtakunnallinen freelancer-neuvola huolehtisi kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnin seurannasta, kehityskeskusteluista ja antaisi täydennyskoulutusta sekä tukea sopimusten solmimiseen. Myös eri alueiden viranomaiset saisivat neuvolasta apua freelancerin erilaisten työmarkkinatilanteiden yhteensovittamiseen työllisyyspalveluiden, verohallinnan tai sosiaalipalveluiden kanssa. Neuvolan palveluita voisi saada digitaalisesti ja sillä olisi nopeasti ja hyvin toimiva chatbot.”
Näin kirjoittavat Freet-hankkeen tutkijat Metelissä.
Freelancerien neuvolalle on hurrattu ja taputettu temeläisten keskuudessa. Freelancer-neuvolan kehittelylle on näytetty vihreää valoa, mistä olemme Temessä erityisen iloisia, sillä jäsenistö on toivonut ja odottanut tätä hanketta parikymmentä vuotta.
Pääkirjoituksen otsikko ja edelläoleva lainaus on Aulikki Oksasen runosta Huomenna on paremmin. Lauluksi sen sävelsi Kaj Chydenius.
