Joulukuun 2018 pääkirjoitus, Anne Saveljeff
YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti eilen 70 vuotta. Se on edelleen ajankohtainen ja moderni.
Ihmisoikeudet ovat kiistatta parantuneet. Kuolemantuomiot on vähentyneet, kidutus ei ole hyväksyttyä, mielivaltainen kohtelu ilman oikeudenkäyntiä tuomitaan yleisesti eikä pahinkaan diktaattori voi suhtautua ihmisoikeuksiin välinpitämättömästi.
– Ihmisoikeusjärjestelmä on tarkoitettu suojaamaan yksilöitä valtion tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Jos tämä järjestelmä murtuu, mitä jää jäljelle, kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila (HS 10.12.2018 https://yle.fi/uutiset/3-10543226).
Ihmisoikeudet ja demokratia kuuluvat yhteen. Kumpikaan ei synny tai hoidu itsestään.
Pelkän hyvän tahdon varaan niitä ei voi jättää. Ne vaativat tahdon lisäksi myös valvontaa ja kontrollia.
Tietoisuus sorrosta ja vääryyksistä leviää nopeammin kuin koskaan. Kiitos järjestöjen, valveutuneiden ihmisten ja tehokkaan viestinnän. Internet on lunastanut lupauksensa ihmisoikeuksien vartiotupana sekä tiedon demokratisoimisessa. Some ja kännykkäkamera ovat toisinaan mainioita järjestyksenvalvojia.
Ammattiyhdistysliikkeen työ on myös ihmisoikeustyötä.
Ammattiliitot eri puolilla maailmaa puolustavat ihmisiä yrityksiä ja jopa valtioita vastaan. Joissakin maissa työ on hengenvaarallista. Ay-aktiiveja katoaa ja tapetaan edelleen eri puolilla maailmaa.
Viime vuosina ihmisoikeuskeskustelu Suomessa ja Euroopassa on koskenut suurelta osin turvapaikkapolitiikkaa, joka onkin sivistysvaltion näkökulmasta häpeällisessä jamassa. Turvaa hakevien ihmisten oikeuksia on kavennettu ja heitä on palautettu sodan ja humanitäärisen katastrofin keskelle vastoin ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeusjulistus on paljon muutakin kuin pakolaisuutta. Siinä on hienoja tavoitteita ja arvoja myös työelämään ja toimeentuloon liittyen:
22. artikla lupaa jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle oikeuden sosiaaliturvaan.
23. artikla lupaa jokaiselle mm. oikeuden työhön, tyydyttäviin työehtoihin sekä oikeuden saada samaa palkkaa samasta työstä.
24. artiklan mukaan jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.
Miten komeasti YK on jäsenmaineen kirjannut yleismaailmalliset tavoitteet paremman elämän puolesta! En halua leimata yleviä tavoitteita vain sanahelinäksi, vaikka julistus ei toteudu Suomessa vieläkään. Yllämainitut asiat ovat esimerkiksi yhä kymmenien tuhansien työttömien, freelancereiden, nollatuntisopimuslaisten ja yrittäjien etäinen unelma.
Työtä riittää. Maailma muuttuu pienin askelin, ihminen kerrallaan, asia kerrallaan.
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täällä…
