Kulttuuri on huudettu hätiin harvaan asutuille alueille. Toukokuussa oli haussa ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön rahaa kulttuuritoiminnan edistämiseen. Toinen hakukierros toteutetaan lokakuussa.
Taiteen edistämiskeskus Taike sai keväällä yllättävän pyynnön Harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselta työryhmältä, jota hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö. Taikea pyydettiin ottamaan tehtäväkseen järjestää hakukierros uudelle, 3 miljoonan euron tukirahalle harvaan asuttujen alueiden taide- ja kulttuuritoiminnan edistämiseen (HAMA).
– Työryhmän mukaan kulttuuri on yksi keino, jolla näitä alueita voitaisiin kehittää. Ja koska tämä ei ole ministeriölle normaalia toimintaa, niin sieltä tuli meille tehtäväksi jakaa tällainen rahoitus, taiteen tukemisen päällikkö Henri Terho Taikesta kertoo.
Toinen haku lokakuussa
Ensimmäinen, 2 miljoonan euron hakukierros oli kesällä. Toisella hakukierroksella lokakuussa jaetaan noin miljoona euroa.
– Tämä on kiinnostava ”erityisavustusmuoto”. Pystymme myöntämään kohtuullisen suuria avustuksia Taiken normaalin rahoituksen ulkopuolelta, Terho toteaa.
– Yksi Taiken keskeisistä tavoitteista on se, että taiteilijoilla on monipuoliset mahdollisuudet työskennellä eri puolilla Suomea. Tämä turvaa myös taiteen ja kulttuurin maanlaajuista saavutettavuutta.
Hakemuksia saapui Taikeen Terhon mukaan odotettua enemmän. Noin 250 hakemuksessa oli edustettuna koko kulttuurikentän kirjo, kuten näyttämötaiteet, taidenäyttelyt ja festivaalit. Lisäksi tukea haettiin paikalliseen infrastruktuuriin ja tiloihin liittyviin hankkeisiin. Myönnettävät avustukset ovat kooltaan kymmenistä tuhansista yli sataan tuhanteen euroon.
– Hakumuoto rohkaisee harkitsemaan uudentyyppisiä taidemuotoja, verkostoja ja kumppanuuksia. Parhaimmillaan hakemuksissa rakennetaan yhteistyömahdollisuuksia taiteilijoiden kesken, mitä muuten ei olisi tapahtunut, Terho pohtii.
Päätökset ensimmäisen kierroksen apurahoista annetaan syyskuun lopulla. Avustuksen vaikutuksia seurataan myös, mutta Terhon mukaan ne näkyvät vasta vuoden tai pidemmän ajan päästä toteutuneista tapahtumista.
Festivaali itärajan tuntumassa
Suomussalmi on kunta, joka sijaitsee Kainuun pohjoisosassa. Lähimpään kaupunkiin, Kajaaniin on matkaa 107 kilometriä, jossa on myös lähin lentokenttä. Lähin juna-asema on Kontiomäellä, 85 kilometrin päässä. Suomussalmella asuu noin 8 000 asukasta. Siellä järjestetään syyskuun 23.–25. päivänä neljättä kertaa Pakko sanoa! -festivaali. Festivaali alkoi monologifestivaalina, mutta nyt ohjelmisto on laajentunut myös kuvataiteisiin, tanssiin ja musiikkiin. Tänä vuonna festivaalin teema on syrjäisyys, syrjässä eläminen.
– Pienen paikkakunnan tapahtuma saa eri tavalla yhteisöllistä kaikupohjaa verrattuna isompien kaupunkien festivaaleihin, tapahtuman taiteellinen vastaava, Työväen Näyttämöiden liiton toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen kertoo.
– Ja tuntuu tosi hyvältä, että ihmiset tulevat ennakkoluulottomasti katsomaan esityksiä, myös niitä provokatiivisia.
Esiintymispaikat ja majoitus valmiina
Suomussalmi valikoitui festivaalin järjestämispaikaksi siitä syystä, että taiteellinen vastaava on sieltä kotoisin ja tuntee paikalliset tekijät ja fasiliteetit. Järjestelyissä auttaa myös Suomussalmella toimivan ammattijohtoisen harrastajateatteri Retikan teatteritilan ammattiteatteritasoinen varustelu. Retikan katsomossa on 188 paikkaa.
Ruuskasen mukaan festivaalin yleisö koostuu pääasiassa lähiseudun asukkaista, mutta vuosi vuodelta enemmän myös Helsingistä, Oulusta, Kajaanista ja Lapista. Festivaali kerää Suomussalmelle viikonlopun aikana noin tuhat katsojaa, mikä on kahdeksasosa kunnan asukkaiden määrästä. Esityspaikkoina ovat toimineet Retikan näyttämön lisäksi Vuokin rajaseutukirkko, Ämmänsaaren työväentalo ja Raatteen tien maasto.
– Festivaalia ei ole tarvetta suurentaa. Tämän kokoluokan tapahtuma sopii hyvin Suomussalmelle. Kasvu ja laajentuminen eivät aina ole tarkoituksenmukaista kehitystä, varsinkaan taiteen alalla.
Työllistävyys sesonkien ulkopuolella
Festivaali työllistää taiteilijoita ja teknistä henkilökuntaa. Kaikkiaan festivaalilla esiintyy nyt noin 20 taiteilijaa. Ruuskanen arvioi, että festivaali työllistää lisäksi noin 15 henkilöä ja parikymmentä talkoolaista. Tänä vuonna muun muassa Suomussalmi-ryhmän 10 ammattitanssijaa tuo pitkän tauon jälkeen esitystervehdyksensä suomussalmelaisen Reijo Kelan 70-vuotissyntymäpäivien kunniaksi.
Festivaalin rahoituksesta ovat vastanneet Työväen Näyttämöiden liitto, Suomussalmen kunta sekä muun muassa Suomen Kulttuurirahasto. Harvaan asutulla alueella toteutettavan taidetapahtuman talous on Ruuskasen mukaan varsin haasteellinen yhtälö jo pitkien ja hankalien matkustusjärjestelyjen vuoksi.
Innokas yleisö odottaa
Pakko sanoa! -festivaalin esiintyjät tulevat pääosin Etelä-Suomesta, mutta mukana on aina myös pohjoinen edustus. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen Nätyn oppilaita on myös kutsuttu tapahtumaan monologiesityksillään. Ajatuksena on yhdistää samaan tapahtumaan ammattilaiset, paikalliset tekijät ja teatteriopiskelijat.
– Kainuulainen yleisö on kovasti kiinnostunut nuoren polven tekijöistä, Ruuskanen sanoo.
Pienen paikkakunnan etuihin kuuluu, että esiintyjien ja yleisön välille syntyy luontaisia kohtaamisia ja vuoropuhelua esitysten ulkopuolella esimerkiksi baarin iltaklubilla.
– Isoissa kaupungeissa esiintyjät ja katsojat eriytyvät helposti omiin porukoihinsa, mutta Suomussalmella esiintyjät tulevat yhden viikonlopun ajaksi osaksi yhteisöä. Keskustelua syntyy teatterista ja kaikesta muustakin. Kohtaaminen on väistämätöntä.
Yleisökasvatusta parhaimmillaan
Ruuskanen antaa Reijo Kelalle erityiskiitoksen esittävän taiteen yleisökasvatustyöstä.
– Reijo on tanssin lähettiläs ja tuonut paikallisten nähtäväksi mitä erikoisempia esityksiä. Hän on tasoittanut performansseillaan tietä muille artisteille ja luonut suvaitsevaa maaperää yleisölle, joka on nyt valmis näkemään myös valtavirrasta poikkeavia teoksia.
Harvaan asuttujen alueiden veto- ja pitovoimaa mietitään todella paljon luontopalvelujen ja tapahtumamatkailun näkökulmasta.
– Taidetarjonta on tärkeää paitsi henkisesti myös siksi, että se työllistää suoraan ja välillisesti. Festivaali on kunnalle piristysruiske. Suomussalmen majoituspaikat ovat taas lähes täynnä, joten tapahtuma työllistää matkailu- ja ravintola-alaakin, Ruuskanen sanoo.
Myös paikallismedia seuraa festivaalia sen rakentumisesta saakka.
Lue myös: Harvaan asutulla alueella eli Lapissa, Kaukosen kylässä työskennellyt sirkustaiteilija Henna Kaikula kertoo Liitos-lehdessä kokemuksestaan https://www.teme.fi/fi/liitos/tyoskentelysta-napapiirin/
Vetovoimaa harvaan asutuille seuduille
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä toteuttaa Sanna Marinin hallitusohjelmaa harvaan asuttujen alueiden kehittämiseksi. Työryhmän mukaan ”Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä”.
Harvaan asutut alueet ovat tarkoin määritelty. Suomen ympäristökeskuksella on luettelo maaseudun harvaan asuituista alueista, jotka kattavat yli 68 prosenttia Suomen pinta-alasta.
Näillä alueilla asuu yhteensä noin 5 prosenttia väestöstä. Yhteistä alueille on pitkään jatkunut väestön väheneminen ja vanheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja palvelujen keskittyminen.
Työryhmän toimikausi päättyy vuonna 2023. Jäseninä on eri puolueiden kansanedustajien lisäksi ministeriön erityisasiantuntijoita ja virkamiehiä.
